Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Puuki: ”Hybridiautot on vähäpäästöisiä mutta vain jos ajomatka on sopivan lyhyt. Jos pitää ajaa vähän pidempää matkaa, niin että polttomoottoria tarvitaan , alkaa kulutus lisääntyä tavallista painavamman auton takia. Päästöhyöty häviää painavan akun kuskaamiseen.”
Tarkoitat ilmeisesti lataushybridiä? Jos puhutaan ns. tavallisesta hybridistä, ainakin parissa viimeisimmässä TM:n vertailussa sekä Corollan, että Rav4:n hybridimallit ovat olleet taloudellisia, kun vastassa on ollut saman kokoluokan tavalliset polttomoottorimallit. Ravin kohdalla vertailua sotkee se, että kilpailijat olivat tavallisia matalia henkilöautoja eli saavat kilpailuetua etenkin maantieajossa.
Kaupungissa ero on selvä, mutta maantielläkin se on olemassa. Kulutushyöty ei kuitenkaan riipu ajomatkan pituudesta. Jos auto kuluttaa litran vähemmän kuin kilpailija, ero säilyy, ajettiin sitten 10 km tai 800 km.
Jätkällä on nyt vertailuasetelma mielestäni hiukan vinossa. Suuri osa 70-luvun valoista oli surkeita, eikä niistä loistavia tullut edes lisävaloilla. Kun mopoon laitetaan hyväkin lisävalo, tuloksena on keskinkertainen kokonaisuus. Todellisuudessa myös lisävaloista oli tuolloin, kuten nykyäänkin, osa hyviä, osa huonoja. Hyvät valot sai vain laittamalla hyvään autoon hyvät lisävalot. TM:n 70-luvun h4-lisävalotestissä oli nykymittapuun mukaan vain 1-2 kelvollista lisävaloa. Yksikään ei ollut lähelläkään samaa tasoa, mihin nykyiset ledit ja ksenonit onnistuessaan pääsevät.
Värimaailma on myös oma lukunsa. Maalikaupassa huomaa, miten monenlaista valkoista on olemassa. Sama ajovaloissa. Kun halogeenivalkoisen viereen laittaa ksenonvalkoisen, muuttuu halogeeni keltaiseksi. Ja kun ksenonvalkoisen viereen laittaa ledivalkoisen, muuttuu ksenonkin keltaiseksi. Jos vieressä on edelleen myös halogeeni, tulee siitä mieleen lähinnä 60-luvun kuplavolkkarin 6-volttiset valot. Valaisimien lukumäärä ei valon väriä muuta. Nykyään tuota on helppo kokeilla, kun kodin valaisimien polttimoissa on värilämpötilat merkattuna. Laittaa kattokruunuun ensin vaikka 2700K lamput. Hyvin valaisee. Kun sen jälkeen vaihtaa ne 4000K lamppuihin, huomaa saman eron kuin auton halogeenien ja ledien välillä.
Kuinka yleistä on vielä lyijyluotien käyttö metsästyksessä? Vihdoin on havahduttu siihen, että riistalihan syöjien veren lyijypitoisuus on koholla eli kannattaa suosia lyijyttömiä vaihtoehtoja.
Ainakin haulikkoon on tarjolla pinnoitettuja lyijypatruunoita. Vähentääkö sellaisen käyttö lyijyjäämiä lihassa vai onko lyijyttömän patruunna käyttö ainoa vaihtoehto? Sorsan yms. lihan syöjä voi kai olla suht varma siitä, että lyijyä ei ole, mutta entä muut kuten jänispaisti?
Monissa nykyautoissa on lähivalot tehokkaammat kuin vanhat kahdennetut h4:t. Esim. Jessen ja Visakallon autot. Tämä faktana TM:n mittauksista. Muistaakseni -79 tai -77 testattiin lähivaloja lisävaloilla, sieltä löytyy valokuviot nykymittauksiin verrattaviksi. On toki huonojakin valoja edelleen.
Jätkä ei taida olla ajanut ledivaloilla, jos puhuu liidunvärisistä halogeeneista. Tai no, olihan ainakin minun kouluaikana keltaisiakin liituja.
Puuki: ”Neste lisää my-dieselin tuotantoaan jatkuvasti eikä sitä tarvikaan kaikille riittää.”
Mieluusti kyllä näkisin päivän, jolloin kaikki dieselpolttoaineet olisi my-laatua.
”On muitakin keinoja oikeasti vähentää päästöjä jos on vain halua siihen. Etanoli ja biokaasu esimerkiksi.”
Nyt tuli avainsanat: ”Jos on halua”. Nyt halusta on pulaa, koska niin moni valitsee suurikulutuksisen mallin.
Visakallo: ”Minä olen kyllä Gla heittänyt ne kommentit tapani mukaan ilkikurisella huumorilla, mutta nyt näyttääkin siltä, että oletkin aivan tosissasi sen uusien autojen aiheuttaman ahdistunut kanssa!”
Huumorilla minäkin nyt laitoin viittauksen sinuun. Eli ei, en ole. Vain se ahdistaa, että uuden teknologian kulutushyöty ulosmitataan lisäämällä ajovastuksia ja aiheesta keskustelu johtaa kummalliseen kiemurteluun. Jos olet itsellesi rehellinen, tunnistat tuon ilmiön itsessäsikin.
”Kun vuonna 1975 alotin autoilun, oli 10-15 litran kulutus aivan tavanomainen. Silloin ei päästöjä mitattu, mutta niitä varmaan oli riittävästi! Autojen ajo-ominaisuudet olivat mitä oli, silloin joutui vielä autoa tiellä pysyäkseen oikeasti ajamaan koko ajan. Sisätilat olivat epäkäytännölliset ja muutenkin kehnot, ja ilmastointi tapahtui kahden tai neljän ikkunan kautta. Sen ajan valoilla tuskin enää pystyin pimeässä ajamaan. Kaiken lisäksi näistä kotteroista joutui silloin maksamaan hemmetin paljon.”
Olen aloittanut ajourani ajokortillisena tuon aikakauden autolla. Jostain syystä mielikuva ominaisuuksista on aivan toisenlainen. Lisävalojen (ja tuoreempien silmien?) takia näki ajaa lähivaloillakin. Toki jos nyt joutuisi noilla ajelemaan, mielikuvat muuttuisi varmaan monilta osin totaalisesti. Vertailukohta on sen verran kova, mutta yleensä ongelmitta noillakin pärjäsi, kun niihin oli tottunut. Kustannukset oli kyllä tolkuttomat. Öljynvaihto 7500 km välein jne. Toteutunut kulutus ei kuitenkaan bensamoottorisen 2-litraisen nykykatumaasturin luvuista paljon poikennut, 8,3 l/100 km omistusaikanani eli n. 65 tkm.
”Kohtuuhinnalla saa erittäin hyvät ajo-ominaisuudet, matkustusmukavuuden, sekä pienen kulutuksen ja päästöt.”
Se vaan ei riitä, kun maailmassa taitaa olla pari miljardia ihmistä enemmän kuin 70-luvulla.
Arja: ”Se metsäsuunnitelma-mappi lentää nyt roskikseen. Se on laadittu johonkin ideaalimaailmaan, jota ei ole olemassa. Metsään.fi palvelusta löytyvät tarvittavat kuviokartat ja tiedot sovellettavaksi.”
Vaikka meidät jo hyvästelit, en usko sen olleen lopullista, joten kommentoin vielä.
Älä hävitä metsäsuunnitelmaa. Pilaan tämänkin päiväsi kertomalla syyn: Metsään.fi-palvelun puustotiedoissa ja hoitosuosituksissa on runsaasti ja pahoja virheitä. Niin minulla kuin monella muullakin. Metsäsuunnitelmaa kannattaa siis ainakin verrata metsään.fi-tietoihin. Hoidon tarpeen näkee sitten kävellessä kuviot läpi. Taimikoiden osalta suunnitelma on ennuste, mutta todellisuudessa tarve saattaa vaihdella paljonkin eli tilanne pitää itse todeta. Myös harvennusten osalta puuston kasvuvauhti vaihtelee. Motti-ohjelmisto esim. laskee kuusikon ensiharvennusiäksi etelässä 39 vuotta, mielestäni siinä on puolet liikaa, jos hoitaa taimikon alusta saakka hyvin.
”En kylläkään usko, että kylvetytkään männyt saavat olla rauhassa, mutta kokeillaan.”
Ei ne saakaan olla rauhassa, mutta kuten aiemmin sanoin, Tricon (syönninestoaine) avulla olen onnistunut välttämään syönnin hirvitiheydessä 3,5/1000 ha +valkohäntäpeuratiheydessä n. 30…50/1000 ha. Lisäksi vielä kauriit, olisiko parikymmentä. Ja nyt seuraava ällistyksen aihe. Kuka Tricoa myy? Riistakeskus, ilmeisesti yksinoikeudella Suomessa! 50 € (alv 0%) 10 litran kanisteri. Ruiskutus kerran vuodessa kunnes taimet karkaavat hirviltä, purkilla käsittelee hehtaarin. Tuokaan ei taimituhoja vähennä, mutta ohjaa ne naapurin puolelle.
Tulee siinä taimikolle hintaa, vaikka itse ruiskuttaisi. Jos kuusenjuurikääpäongelmaa ei kuviolla pahemmin ole ja kasvupaikkatyyppi sallii, suosin kuusta sekapuustona. Se myös vähentää Tricon menekkiä ja parantaa metsän monimuotoisuutta eli vastustuskykyä stressitekijöitä kohtaan. Seikka, jonka merkitys korostuu ilmaston muuttuessa.
Jees: ”Ei matala tavisauto vain pärjää metsäteiden kuhmuroissa. Yksikin pohjakosketus ja päästö on melkoinen kun öljyt valahtaa maahan. Tietysti alat taas että kävele sieltä pikitien varresta. Mutta älä hurskastele asioilla joita et itsekkään kuitenkaan tee. Yrität sutata sinne metsällesi Corollallasi aivan niin pitkälle kuin suinkin pääset ja vielä peräkärryä perässä repien.”
Sinulla ilmeisesti on riittävä maavara, TM mittauksen mukaan 16 cm. Minulla on 1-2 cm vähemmän. siinäkö on kipuraja?
