Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Ei tuo ole insinöörijärkeä. Tuo on esson baarin viisautta.
Monimuotoisuudessa ja eläinten määrässä lahopuu on yksi tekijä muiden joukossa. Metsänomistajan tehtävänä on pitää huoli riittävästä lahopuun määrästä metsissään riippumatta siitä, miten kehitys muualla etenee.
RR: ”Olisi poistettu lähisukulaisten kaupoista varainsiirtovero, niin olisi saatu metsät siirtymään nuoremmille.”
Miksi luopujien lähisukulaisten pitäisi olla etulyöntiasemassa verrattuna niihin, joiden lähisukulaisilla ei metsiä myytäväksi ole? Tuleeko lähisukulaisten metsät paremmin hoidetuksi vai mikä tällaisen ajattelutavan intressi on?
Jean S: ”Ei ne 20 vuodessa ehdi niin pahasti mätänemään ettei ne kuiduksi kelpaisi.”
Ehkä ei, mutta tuossa on viivästetty maaperän puhdistumista ainakin 40 vuotta. 20 vuotta tulee siitä, että uusi sukupolvi ylläpitää tautia maaperässä, toiset 20 vuotta tulee siitä, että tauti häviää näistä kuitupuista.
Voisiko joku lahopuukasvattaja antaa yhdenkin syyn, miksi näin kannattaa toimia?
Tehdään myös oletus: Epätasaisessa taimikossa on raivauksen jälkeen 400 runkoa. Monestihan nuo ovat tuppaissa, johon ei raivauksen jälkeen montaakaan puuta jää kasvamaan eli lopullinen runkoluku jää helposti varsin vaatimattomaksi. Kasvatetaan alikasvosta 30 vuotta, jolloin ne ovat 70-litraisia. Niiden korjuu männikön kakkosharvennuksessa tuottaa 400 x 70 = 28 m3 x 20 € = 600 € miinus verot. Männikön harvennuksesta kertyy 120 m3, jonka kantohinta on 3 €/m3 alempi kuin ilman alikasvosta eli harvennushakkuun tuloja alikasvos lisää pyöreästi 250 €.
Kannattaako tuon takia ylläpitää lahoa maaperässä? Entä jos laho tarttuukin mäntyyn?
Niin tärkeää kuin alikasvoksen säästäminen olisikin, lahokohteessa en kuusta antaisi tulla. Raivaus, mutta kylmänä vuodenaikana, ettei ongelma pahene. Alikasvosta voisi harkita kasvatettavaksi, jos kannot olisi nostettu. Vaikka se ei juurikääpää hävitäkään, järeät osat puusta pääosin poistuu ja jäljelle jäävät ohuemmat juuret lahoaa nopeammin eli puhdistumista ei tarvitse odottaa 40 vuotta.
Normaali metsätalous pitäisi olla kannattavaa ilman alikasvoksen kasvatustakin. Kun juurikäävän määrä 1,5-kertaistuu seuraavan kuusikon aikana, riskiä ei kannata ottaa.
Mielestäni kuusia ei myöskään kannata kasvattaa ja seurata taudin leviämistä. Ensinnäkin sen todentaminen luotettavasti on työlästä. Toisekseen kun tauti kuusissa havaitaan, on maaperän puhdistumista hidastettu x vuotta. Palsta saattaa myös vaihtaa omistajaa, jolloin tämä historiatieto katoaa ja kuusikko saa rauhassa kerätä lahoa.
Silti pitäisi muistaa, että vaikka haluaisikin antaa oman palstan olla ja muuttua vähitelle luonnontilaan, metsätalouden merkitys ei mihinkään ole hävinyt, päinvastoin. Kantorahat on 2 mrd ja metsäteollisuuden tuotannon arvo 20 mrd.
Jos puun kasvu saadaan keskustan tavoitteiden mukaan nostettua nykyisestä n. 35% ja siitä puolet realisoituu hakkuisiin ja tuotantoon, noista luvuista suoraan johdettuna avautuu asian merkitys puun käytön vähentäjillekin: 4 mrd € kotimaisesta biotaloudesta eli ainoasta kestävän kehityksen mallin mukaisesta toiminnasta. Sitäkin voisi arvuutella, mikä osa tuosta jäisi valtiolle ja kunnille verotuloiksi ja paljonko niillä nykytilanteessa on alijäämää. Suomalaisella verotuksen rakenteella summa ei ole ihan pieni. Oma juttunsa on se, että tuon laskelman mukaan kasvusta n. 20 miljoonaa kuutiota vuodessa ei päädy tuoraan tuotantoon, joten se sitoo ja varastoi hiiltä.
Kuka osaa sanoa edes yhden syyn, miksi tuohon ei pitäisi pyrkiä?
Näinhän se monesti on. Rivimetsästäjä voi olla halukas vastuulliseen toimintaan, mutta seura ruokintavelvoitteella ja rauhoituksilla varmistaa kannan kasvun.
Sama pätee villisikaan. Hyppymiina voisi olla hyvä ajatus, mutta kun taisteluvälineissä on tarkoitus myös haavoittaa ja siten sitoa vihollisen toimintaa enemmän kuin hiukan lopullisempi ratkaisu, ehkä se ei kuitenkaan metsästykseen sovellu.
