Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Risuparta: ”Päästöt ovat jatkaneet kasvuaan vuosi vuodelta! Ihmekös tuo kun mitään ei ole tehty. Siis nykyisilläkin hakkuu määrillä.”
Mitä päästöjä tarkoitat ja millä alue- tms. rajauksella?
Jos metsistä puhutaan, mitä mielestäsi pitäisi tehdä? Minusta pitäisi tehostaa puuston kasvua, jotta saataisiin mahdollisimman paljon potentiaalia uusiutuvien raaka-aineiden käyttöön ja niillä korvattua uusiutumattomien käyttöä. Oletko eri mieltä?
Nämä ovat vaikeita asioita hahmottaa, kun katsotaan yhden ihmisen näkökulmasta. Todellisuudessa kyse on kuitenkin markkinoiden kokonaisuudesta, jossa uusien hankinta on sidoksissa käytettyjen kauppaan ja siten osaltaan vaikuttaa kulutuksen määrään. Pösökin olisi jäänyt ostamatta, ellei Folkkarille olisi löytynyt ostajaa.
Ympäristöteon voit tehdä ja ostaa naapurisi veneen moottoreineen eurolla, myydä koneen kahdella eurolla eteenpäin ja antaa veneen kaupan päälle. Kysyntää löytyy taatusti, vaikka laittaisit hintoihin nollan perään.
Eilisessä vaalitentissä Pekka taas toisteli toiveita kiertoajan pidentämisestä esim. 80 vuodesta 120 vuoteen. Miten tuo käytännössä toteutettaisiin, siihen ei kellään taida olla vastausta. Kuten ei siihenkään, mikä olisi tuon vaikutus hiilitaseeseen.
Ja mikä kuusikon lahoprosentti tuon jälkeen olisi eli nousisiko vai laskisiko puun jalostusarvo Vihreät timantit-linjauksen mukaisesti. Ylipäätään keinot hakkuun lykkäämisen kannustamiseen kiinnostaa kovasti, koska minusta kyse on äärimmäisen monimutkaisesta asiasta oikeudenmukaisesti todentaa. Niin tasarakenteisissa kuin etenkin jk-metsien hakkuissa. Helpompaa on tehdä verotuksella hakkuut niin kannattamattomaksi, että toiminta siirtyy ulkomaille. Se lienee vihreiden ja heidän taustajoukkojensa perimmäinen tavoitekin. Oma lukunsa on se, että vihreä linnake eli ympäristöministeriö olisi taatusti keskeisessä roolissa, kun näitä asioita käsitellään. Sen tietää jokainen, mitä siitä seuraisi.
Kun poliitikot ovat pitäneet puukaupasta näppinsa hetken erossa ja homma tasaisesti kehittyy, nyt ei missään nimessä pidä poliitikkoja päästää sorkkimaan metsiä hiilipolitiikalla. Etenkin vasemmistossa ja vihreissä kyse on verotuksen ujuttamisesta metsänomistajan arkeen, vaikka kannusteista puhutaan. Onhan sekin poliitikkojen kielellä kannustin, että jos et hakkaa, verotetaan hiukan vähemmän.
Jees: ”Mutta kun tosiaan siellä Woikosken puoleisessa päässä ei ainakaan järkevän ajomatkan päässä sopivia matalahkoja vesialueita ole pienkalustolle on näiden mielipiteiden perusteella minulla vissiin velvollisuus olla kalastamatta.”
Edelleenkään kukaan ei ole kieltänyt mitään, vaan kertonut omista mieltymyksistään. Jatkan samalla linjalla, koska järven pohjoispäässä oleva selkä on n. 4,5 km ja sen poikki ajaa Jätkän 5 hv koneella 10 solmun plaanissa 15 minuutissa. Järven päästä päähän ajaa tunnissa. Minulle tuo on ihan arkea vesillä, ehkä sinulla ei siihen ole aikaa ja korostan nyt vielä, että sen sinulle sallin.
On Vuohijärvessä paljon syviäkin rantoja, mutta kaikkialla myös runsaasti matalampia, pienipiirteisiä rantoja. Yksi parhaita kalapaikkojani merellä on muuten erään tylsän näköisen rantaviivan keskellä oleva n. 30-50 m pituinen kaislikkopätkä. Kartasta tuota ei edes huomaa, koska pohja putoaa heti 20 metriin. Tosimiehet ei siihen edes pysähdy, vaan ajavat kauemmas kai isojen kalojen perässä.
”Mutta mitään tekemistä näillä ei ilmaston kanssa kyllä ole. Muutaman kerran syksyllä käyty uistelu ei varmasti tankillista saa kulumaan joten puhutaan muutaman kymmenen litran bensanpoltosta korkeintaan per vuosi.”
Yhtä vähän noilla on tekemistä ilmaston kanssa kuin Corollassa kulutetulla bensamäärällä. Mutta kun edellyttää muilta säästöjä ja ympäristön huomioimista, ei nuo sinun toimet oikein sitä taustaa vasten vakuuta. Sekin vielä, että hankitaan tuollainen määrä tavaraa muutaman tunnin vuotuista käyttöä varten. Kulutuksen tasohan tässä maailmassa juuri ongelmana on, ei yksin bensan polttaminen.
Monesti polkupyörä on kyllä tarkoituksenmukaisempi kulkuväline kuin auto. Mutta kun se ajattelutapa on naulattu kiinni siihen, että pehmeällä sohvalla pitää istua. Sitä ei muuta mikään, ellei itselleen siihen anna mahdollisuutta.
Tuohon nomikäyttöcorollakäyttäjäkommenttiin toteamus, että juurihan Metsälehdessä oli juttu jostain ammattimaisesta tai lähes ammattimaisesta metsänomistajasta, jonka mielestä raivaussaha on ehdottomasti suurin investointi, mitä kohtuullisilla hehtaareilla tarvitaan. Senkään jälkeen ei välttämättä isompaa kalustoa tarvita, kun konetyöt kuitenkin teetetään muilla. Ihan samaa mieltä olen. Ihan niin kalliiseen harrastukseen ei minulla ole varaa, missä traktori ja toinen auto tarvittaisiin. Mutta ehkä Satakunnassa puu noiden avulla kasvaa niin hyvin, että se tuonkin kaluston elättää. Johan ensiharvennuksistakin tulee 1300 e/ha.
Planter: Tämmöisiä ne ”odotusarvot” ovat täällä, jos joku ei taulukoita ole nähnyt:
Itselläni on kirjassa Metsän arvo (2009) vastaavia taulukoita, mutta ihan 1:1 ne ei mene. Tuossakaan yhteydessä ei silti kerrota, mitä prosenttia laskennassa on käytetty. Nuo siis edelleen ovat vain ylhäältä annettuja totuuksia, joiden mukaan pitäisi sokkona mennä. Outoa.
Metsäekonomian perusteet:
Alle 30 euroksi jää tuon kirjan hinta metsätaloudessa vaikka alv onkin 10%, joten se ei ainakaan ole syy olla kirjaa hankkimatta. Itseasiassa ihmettelen, jos on olemassa joku metsätalouden harjoittaja, joka tuon kirjan olemassa olosta tietää, muttei sitä ole hankkinut.
Löyty myös useimmista kirjastoista, ellei raski sitä itselleen ostaa.
Jees: ”Kun tuossa järvessä ei ole kaislikon reunaa vaan järvi putoaa rannan parinkymmenen metrin matalamman osan jälkeen kuin kaivoon. Ja syvä on.”
Jos Vuohijärvestä puhutaan, varsin hieno järvi on kyseessä. Syvyyttä on, mutta syvyyksistä kalojen saaminen ei ihan helppoa olekaan. Ja jos sieltä tulee alamittainen, paine-eron takia sellaista ei elävänä saa takaisin päästettyä. Ainakaan kala ei selviydy. Mutta jos uistimia silti pitää uittaa 20 metrissä, tokihan siihen tuollainen vene on sopiva. Ihan tavallisella soutu-uisteluun tai heittelyyn sopivalla virvelikalustolla kun homma ei onnistu.
Vuohijärven karttaa katsomalla huomaa kuitenkin, ettei se ole mikään kaivo. Järvi on varsin monimuotoinen ja siellä on mahdollisuus monen tyyppiseen veneilyyn. Itse keskittyisin kalastuksessa tuohon pienipiirteisempään osaan, jossa iso vene on kömpelö. Mutta ei kukaan Jees sinua ole väärästä valinnasta syyttänyt. Me ollaan kerrottu omista mieltymyksistä. Ihmetystä on vaan herättänyt juuri ympäristöarvoja koskevien puheiden ja tekojen huikea ristiriita. Tosin onhan jo letukan kohdalla huomattu, että kyse on vain puheista ja vihreiden kaltaisesta vaatimuksesta, että muiden pitää tehdä. Itse voi vaikka lentää lomalle Japaniin, kuten Outi Kahiluoto-Alanko. Tai kuten eräs täkäläinen vihreä paikallispoliitikko Afrikkaan.
Jätkä: ”Sitten kun ollaan menty siikaverkoille 2 – 3 km: n päähän, on perään heitetty n. 5 -heppainen Jonssoni, jolla ei ole tarvinnut edes ajaa kaasu pohjassa, kun tasapohjainen vene nousee niin helposti plaaniin.”
Tuollainen kevyt vene onkin oikein hyvä, jos ei tarvitse soutamalla vetää uistinta. Mukavakin se on, kun veneen huolto ja talviteloille laitto on helppoa ja halpaa. Kulkisi helposti Pösönkin perässä ympäri Suomea, jos vain olisi koukku. Toki ominaisuudet loppuu nopeasti, kun keli vähänkin heikkenee., vaikka riittävän pahassa kelissä silläkin pärjää. U-pohjainen olisi kuitenkin parempi, vaikka nopeudessa joutuisikin antamaan tasoitusta tai ainakaan paljon 5 heppaista isompaa ei kannata laittaa.
”Veneen hieman isommissa takatuuppareissakin on laturi, joka lataa käynnistysakkua aika tehokkaasti. Kyllä sieltä liikenisi virtaa myös sähköperämoottorin akulle.”
Tuohan olisi oikea hybridi! Onko siinä järkeä, se onkin eri asia.
Juuhis: ”Videoista päätellen ei ole tuollakaan muuta elämää kun tuolla korvessa istua ja isoja rautoromuja ihannoida.Samanlainen koneen ihannoija tuntuu olevan joku seppänen kuin tämä varjuskin.”
Olisi mukavampi jatkaa keskustelua, jos vastaisit vaikka 20.3.19 21.35 kommenttiini sen sijaan, että heittelet irrallisia vihjailuja jonkun elämän sisällöstä eli asiasta, josta et edes teoriassa voi mitään ymmärtää.
