Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Missä hiljattain olikaan maininta, että leppä olisi uusimpien tietojen valossa lähes haavan veroinen säästöpuuna.
AC: ”Lepän pelkkä karikesato on 60-100 kiloa typpeä hehtaarilla vuodessa.”
Millä lähtöarvoilla tuohon päästään eli mikä on satunnaisten sekapuuston vaikutus tässä suhteessa?
Lakiesitys on ilmeisesti apinoitu Ruotsin winterväglagista. Lieneekö tarkoituksena kumartaa ulkomaalaisille vai mistä on kyse, en tiedä.
Ruotsissa kuitenkaan ei riitä winterväglagin aikana MS merkintä, vaan rengas täytyy olla kansallisesti hyväksytetty talvirenkaaksi. Tästä oli aikanaan lehtijuttu, kun kaveri oli ajanut L200:lla kolarin, muttei saanut vakuutuksesta korvausta renkaiden takia. MS merkityt renkaat eivät olleet Ruotsissa talvirenkaat. Saattoi olla L200:n ensiasennusrenkaat, ihan varma en tuosta yksityiskohdasta ole, kun muistin varaisesti kirjoittelen.
Jees: ”En vain vielä ole törmännyt niihin katumaasturin haittapuoliin vaan lähinnä tyytyväinen on tänä lumisena talvena saanut olla hiukan paremmasta maavarasta.”
Laitoinhan jo aiemmin testituloksen, jonka mukaan 308 farkkumallina kulutti samalla koneella kuin sinulla n. litran vähemmän. Mutta ethän sinä voikaan huomata asiaa, jota ei sinulla ole eli se litran pienempi kulutus varsinkaan, kun kieltäydyt tietoa muualta kuin autokauppiaalta hankkimasta. Näin ainakin, jos sovellat samaa tapaa kuin metsäalan kirjallisuuden suhteen.
Et ehkä osaa kaivata farkkumallin isompaa tavaratilaakaan, ja tuskin arvostat sitäkään, että kattotelineen käyttö on matalassa autossa helpompaa kuin korkeassa.
”Kun ei aina voi lähteä aurahommiin on lumen kertymä ollut melkoista jopa täälläkin päin suomea. Kyllä tavisautolla olisi jonkun kerran ihmetelty miten mennä kun pitääkin kuitenkin mennä.”
Maavara ei ole katumaasturiin sidottu ominaisuus. Sellaista tilannetta en kuitenkaan muista, milloin eteneminen yleisillä teillä olisi tyssännyt maavaran puutteeseen. Mutta kuten useaan otteeseen olen todennut, pari ylimääräistä senttiä olisi silti ihan mukava asia. Mutta vain auton pohjan ja tien pinnan väliin. Ei helmakoteloihin tai pään ja katon väliin.
”Toyotan Avensis on todella varmasti uudistuksen tarpeessa mutta saako se enää kiinni menettämäänsä markkinaosuutta, mielenkiintoista.”
Markkinaosuus ei ole minulle arvo, kunhan ei puhuta mistään harvinaisuuksista, mikä voi vaikuttaa arjessa huollon osaamiseeen, varaosien saatavuuteen ja hinnoitteluun.
”Itse en enää ainakaan Avensiksen laatuunkaan liiemmin luottaisi. Se on osoittautunut heikommaksi ja vikaherkemmäksi kyllä esim. Corollaan nähden. Mutta aika näyttää. ”
Molemmat ovat olleet nykymuodossaan markkinoilla riittävän pitkään (oikeastaan Corollan sijaan pitäisi puhua Auriksesta, kun se on farkkumallin nimi, mutta ei takerruta tuohon), joten ajan näyttämistä ei mielestäni tarvitse odotella. Mihin perustuu tietosi Corollan paremmasta luotettavuudesta kuin Avensis?
”Katumaasturikammo Glalla on kyllä aika käsittämätön. Juuri mielestäni hänen autoilutarpeisiinsa sopiva korimalli mutta jos pieni ilmanvastuskerroinmiinus sitten romuttaa siihen mahdollisuuden se saattaa kulutuspuolella hyvin helposti kompensoitua esim. vanhakantaisella moottoriteknologialla. ”
Olen koittanut kysellä spekseihini sopivia ehdotuksia, en vaan ole sellaisia saanut. Ilmanvastuksen vaikutustakaan ei voi moottorilla kompensoida, kuten em. esimerkistä Pösön tapauksessa huomataan. Täytyy varmaan ottaa Golf korotetulla alustalla ja luottaa siihen, ettei se laukea puolivälissä matkaa. Ainoa ongelma Golfissa on se, ettei korotusta saa 1,5 l moottoriin. Tarjolla on vain bluemotion-malli, johon ei kulutusta kasvattavia varusteita saa. Taitaapa olla jopa normaalia sentin matalampi jousituskin. Ainakin joskus tuollainen bluemotioneissa oli. Jäljelle jää Octavia.
Visakallo: ”Uusimpien katumaastureiden kattokorkeutta on vähennetty 5-10 cm, mutta maanvara, sekä keulan ja perän muotoilu soveltuvat edelleen riittävän hyvin metsäteille.”
Metsäteille nuo varmaan sopivatkin hyvin, mutta kun peri prosenttia ajoistani tulee muualta kuin metsätaloudesta ja siinäkin vain pieni osa on metsäteitä ajelua. Kaupungissa ajan mitättömän vähän.
Aiempaa matalammat katumaasturit ovat edelleen 15 cm tavallista henkilöautoa korkeampia ja kun korkeuserosta vain 2-5 cm selittyy maavaralla, johonkin tila hukataan.
”Näkyväisyysongelmaa en kyllä ole nykyisissä katumaastureissa tunnistanut, vaikka pääni ei näillä aamuilla tahdo juuri enää kääntyäkään.”
Veikkaanko oikein, että esim. risteyksissä et varmistu siitä, että reitti on selvä, etkä käänny väistämisvelvollisena pyöräilijän eteen? Huomaa se ero siihen, ettet näe pilarin katveessa olevaa pyöräilijää, joka varovaisuutensa ansiosta onnistuu väistelemään sinua. Toki näkyvyys takaviistoon on huono myös monissa henkilöautoissa. Katumaasturien korkea ikkunalinja ja lyhyt perä (=pienet takasivuikkunat) vaan tekee katveista usein isompia.
Myös markettien parkkipaikoilla, jossa peruutettaessa pitää nähdä vähintään kolmeen suuntaan yhtäaikaa, ei edes hyvät peilit muuta tilannetta hyväksi, jos autosta ei näe ikkunoiden kautta ulos.
Suomen yleisin kolari on peruuttamalla ajettu, joten ihan mitättömästä hienosäädöstä ei tässä asiassa ole kyse.
