Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
AJ: ”Leveät renkaat liukuvat lumen ja sohjon päällä, kun taas kapeat renkaat pureutuvat kovaan alustaan. Talvella kapeat renkaat ovat siis turvallisemmat.”
Pehmeässä lumessa ja sohjossa kapeampi on tuolla tavoin parempi. Turvallisuus muodostuu kuitenkin muustakin kuin lumessa ja sohjossa ajamisesta. Siellä, missä ajosuorite on suurin, tiet on käytännössä aina paljaana. Koska suurin osa ajasta ajetaan joko paljaita tai muuten vain kovapintaisia teitä pitkin, renkaan ominaisuuksilla näissä olosuhteissa on myös suuri vaikutus turvallisuuteen. Paljaalla, märällä ja jopa jäällä leveä pitää yleensä paremmin, ihan hyvin leveä voi turvallisuuden suhteen olla kapeaa parempi vaihtoehto. Toki muitakin asioita vaikuttaa siihen, mitkä renkaat lopulta valitsee.
AJ: ”Mitä leveämmät renkaat sitä helpommin niillä joutuu vesiliirtoon. ”Veden täytyy poistua sivuille ja mitä leveämpi rengas on sitä enemmän on poistettavaa. Leveys vaikuttaa merkittävästi vesiliirtoon. Kapea rengas poistaa vettä parhaiten.””
Vesiliirron osalta noin, tosin sentin tai parin leveyseroista puhuttaessa renkaan malli voi vaikuttaa enemmän kuin leveys. Mutta kuten edellä, leveä rengas pitää märällä pinnalla paremmin, joten vaikka vesiliirron osalta leveämpi voi olla huonompi, turvallisuuden suhteen se ei silti välttämättä ole huonompi. Riski muodostuu riskin suuruuden ja sen määrän tulosta. Suurin osa märän kelin kilometreistä ajetaan märällä pinnalla, mutta ei varsinaisesti vedessä. Sen takia ratkaisevampi olosuhde voi olla ominaisuudet märässä. Sama juttu, miksi ylinopeuksista puhuttaessa 0-10 km/h ylitykset ovat isompi riski kuin yli 30 km/h ylitykset.
Asiat ei siis ole läheskään niin mustavalkoisia kuin muutama kaveri tuossa edellä yrittää sanoa. Jätkän tapauksessakaan ei ole tiedossa, kummalle pomo naureskeli. Turvallisuuden kehitykseen huikeita summia satsaavat autovalmistajatkin vuosi vuodelta siirtyvät leveämpiin ja matalampiin renkaisin, vaikka ne eivät paranna turvallisuutta?
Wanhajätkä, riittikö tämä myös sinulle perusteluksi, vai kaipaatko lisää?
Jätkä: ”Gla. Sinun pitää kertoa nuo renkaiden leveyden edut rallikuskeille, he kun ajelevat varsin kapeilla renkailla ja usein tuskailevat pidon kanssa.”
Miten ralliautoilu liittyy tavalliseen liikennöintiin?
Jätkä: ”Monet ikivanhat autoilijat muistelevat kaiholla Saab 96 -mallia, kuplaVolkkaria, Rellu 8: mallia ja jopa rättisitikkaa, jotka olivat petoja menemään lumessakin, eikä varmasti leveitten renkaitten ansiosta.”
Minä puhuin autoilun turvallisuudesta, en 50 vuotta vanhalla kalustolla umpihangessa kahlaamisesta. Yhdelläkään noista en ole ajanut, mutta veikkaan, ettei niiden ajettavuudessa, varsinkaan takamoottoristen osalta, turvallisuus korostunut.
Jätkä: ” Jos renkaan profiili pysyy samana, lienee mittarivirhe vähentynyt tuntuvasti.”
Tuossahan rengaskoot laitoin näytille ja siinä tapauksessa mittarivirhe on vähentynyt 2 km/h.
Ei lopu myyrät, vaikka niitä metsätalouden harjoittaja pyydystäisi, joten ketuille ja pöllöille riittää tehtävää. Joidenkin harjoittaman ketun pyynnin aktiivisuus on kuitenkin sikäli surullista, että suuntamalla nuo paukut peuroihin hyötyisi asiasta kaikki ja homma olisi kaikin tavoin perusteltua. Nyt se on vähintään kyseenalaista.
Jätkä: ”Ylileveyttä tosin olen pyrkinyt välttämään siitä lähtien, kun ostin ensimmäiset leveät vyörenkaat Miniin. ”
Minäkin olen aina koittanut valita autooni sopivat renkaat. Kerran olen poikennut rekisteriotteen merkinnöistä, kun 175/70-13 tilalle laitoin 185/70-13 kokoa olevat. Teki autosta tasapainoisemman näköisen.
Minin ajoista niin renkaat, autojen alustan ominaisuudet kuin ajo-olosuhteetkin ovat muuttuneet. Tällä hetkellä turvallisuus todennäköisesti paranee, kun laittaa autoon hyväksytyistä vaihtoehdoista leveämmän pään kokoa olevat. Tietysti renkaan leventymisen myötä etenkin vesiliirto-ominaisuudet heikkenee kulumisen myötä selvästi. Hyväkuntoisena leveä kuitenkin pitää märällä tiellä kapeaa paremmin. Sama pätee talvirenkaisiin. Vaikka kapealla on puolensa, leveän pito niin paljaalla kuin jäiselläkin tiellä kuin on todennäköisesti parempi.
Visakallo: ”Itselläni on tilanne, että yrittäjänä tekemäni päivätyö, sekä muu yritys- ja vuokraustoiminta, ja vielä metsätalouskin tekevät suuremman osan auton käytöstä vähennyskelpoista. ”
Saatko auton pääomakulutkin vähennyksiin?
6 m3: ”Eipä pellit kolisseet tuona aikana.”
Jos yksilön kolaroinneista aikoo tehdä tilastoa, puhutaan mittakaavasta, jota ei vakavasti otettavassa liikenneturvallisuustyössä tunneta. Tässäkin tapauksessa kun vuotuinen liikennesuorite (jonka perusteella onnettomuustilastot muodostuvat) Suomessa on n. 50 mrd ajoneuvo-km ja sinä puhut 17 tkm osuudesta, on pilkun jälkeen kohtalainen määrä nollia ennen merkitsevää numeroa, kun osuutesi muutetaan prosenteiksi.
Yksilön kolaroimattomuus ei sitä tosiasiaa mihinkään muuta, että kitkat ovat kesäkäytössä surkeat. Minäkin voisin koittaa laskea ajourani aikana ylinopeudella ajetut kilometrit ja kun kolareita ei ole tullut, sillä mitätöisin ylinopeudesta johtuvat riskit. Kukaan täysipäinen tuskin laskelmaani hyväksyisi, joten miksi renkaiden kohdalla pitäisi takki kääntyä?
6 m3: ”Niin, jos on on rengasvalinnoista epävarma, niin omistaan kuin kanssakulkijoitten, olisikohan silloin esim. ym. henkilön syytä pidättäytyä kokonaan autoilustaan ja siirtyä käyttämään julkisia kulkuneuvoja?”
Minusta rengasvalinnoista epävarman ei ole tarvetta pidättäytyä autoiluilusta. Tällaisen henkilön kannattaisi selvittää asiaa sen verran, että epävarmuus poistuisi. Epävarmuus on ylipäätään hyvä asia. Se antaa aihetta tutustua asiaan. Paljon vakavampi ongelma on se, että tietämättömyyden tuoma itsevarmuus vie motivaation hankkia aiheesta tietoa ja siksi käyttää olosuhteisiin sopimattomia renkaita.
Pärjääminen on vaikea termi, onhan liikenteessä pärjätty 70-luvun alussakin, vaikka silloin kuoli yli 1000 ihmistä vuodessa selvästi nykyistä pienemmällä liikennemäärällä. Kyse on siis riskinhallinnasta. Jos suorittava kokee, että usein käyttämillään peilikirkkailla pikkuteillä kitkat on surkeat, miksi kenenkään pitää tätä asiaa kyseenalaistaa? Minä taas ajan vain harvoin tuollaisissa olosuhteissa, joten kitkat toimii hienosti minulla. Olosuhteet, joissa kukin ajaa, saattaa poiketa olennaisesti. Monessa muussa Euroopan maassa olosuhteet on aivan erilaiset kuin täällä. Etelä-Ruotsia kauemmas ei tarvitse mennä, kun eron jo huomaa. Tottahan se vaikuttaa moneen asiaan, mutta ei sitä meille tarvitse peilata.
Autojen keski-iästäkään kyse ei tosiaan ole. Muutamassa vuodessa, eli sen mitä on eroa autojen keski-iässä, ei mitään erikoista kehitystä ole tapahtunut.
6 m3:n purkausta en tajua. Onko kyse siitä, että sanoo omaavansa kokemusta seitsemältä vuodelta kesät talvet, jolloin kilometrejä kitkoilla jäi taakse n. 120 000. Kun tuosta huolimatta kesäajossa ainoastaan kovilla helteillä huomasi rengasmateriaalin käytöksen muuttumisen, vaikka testin mukaan muulloinkin eroa on kuin yöllä ja päivällä, kolaus itsetunnolle rattimiehenä saa aikaa tällaista jälkeä.
Minulle on turha selitellä mitään, itsensä kanssa on aihetta ihan rauhassa jutella asiat juurta jaksaen selväksi.
Jätkä: ”On turhaa kouhotusta puhua, että kitkarengas ei pidä asfaltilla huippuhyvin. Kyse talvirenkaan kohdalla on käsittääkseni siitä, kuinka hyvin se pitää lumella ja jäällä.”
Paitsi, jos on kiinnostusta käyttää kitkoja kesät talvet ja olettaa, että syvä ja väljä kulutuspinta toimii hienosti märällä tiellä. Toki hyvä on tiedostaa sekin, että ns. kesäkelissä talvirengaskaudella ei olla pidon suhteen lähelläkään kesäisiä olosuhteita.
Jätkä: ”Autolehtien testaajat on rokotettu käyttäen nastoja, eikä mikään muu mene tajuntaan.”
Millä tavalla tuo ilmenee? Onko esim. mittaustuloksia vääristelty nastojen eduksi? Vai käviköhän nyt niin, että mielikuvituksesi jyräsi faktat ja siksi valitsit mielikuvituksen houkuttelevampana ja helpompana vaihtoehtona.
Jätkä: ”Kuitenkin huomattava määrä ammattiautoilijoista käyttää kitkoja, vaikka ne ovat kustannuksissa samalla tasolla nastarenkaiden kanssa.”
Mihin tuo rinnastus liittyi? Autolehtien testaajien rokotuksiinko?
Jätkä: ”Luulisi, että ympäristöihmiset viimeinkin ottaisivat esille nastojen jyrsimän tiepölyn aiheuttamat kuolemat, vai onko heidätkin vaiennettu nastanvalmistajien rahoilla?”
Tuota keskustelua käydään jatkuvasti, etenkin keväisin pölyävimpään aikaan.
Kiitos AJ linkistä.
Mottimasa: ”Pitäisi rauhoittaa ennemminkin kymmeniä tai satoja tuhansia hehtaareita jos meinaisi kettukantaa nostaa.”
Minä en tiedä, miten kettuja pyydetään ja paljonko alueita on rauhoitettu. Todennäköisesti jos vuokrasopimus on tehty, harva pienpetoihin sopimuksessa ottaa kantaa ja vielä harvempi on edes miettinyt koko asiaa. Silti rauhoittaminen olisi varsin yksinkertainen toimenpide, joten ehkä se kaipaa markkinointia. Olisi ihan perusteltua jo pelkästään metsätalouden julkisuuskuvan takia. Keille luontoarvot on tärkeitä ja keille jotkin muut arvot.
