Käyttäjän Kuitupuunkasvattaja kirjoittamat vastaukset
-
Gla:n kommentti kirjoitti: ”Annatko Haavikko tarkempia koordinaatteja puustosta? Noin 1000-1100 runkoa keskipaksuudeltaan 21 cm, mutta vain 210 m3 kuulostaa jotenkin omituiselta. Jokin heittää, mutta mikä?”
Nyt epäilen vielä enemmän, että biologinen ikä on jo hyvinkin yli 80 v ja kasvu on ollut alkuvuosikymmeninä hidasta.
Onko niin, että kasvu on edelleenkin hidasta?Uudistaminen olisi poikaa ja kovasti ojaa ja mättäitä. Maisemamielessä johonkin voi jättää kaistaleen malliksi.
Onko ikä biologinen ikä? Siis kasvukairalla todettu?
Toinen vaihtoehto voi olla, että metsäsuunnittelija on arvioinut iän, jossa voi olla ojitusvaikutuksesta johtuvaa metsätaloudellista ikää (myös kuusikossa).
Kuinka viettävää maa on? Turvekerros on paksu ja ojitus on kohtuullisen harva. Entäpä jos puusto oli jo tuolloin 30 vuotta sitten hitaasti kasvanutta vedenvaivaamaa korpea ja puuston biologinen ikä jo silloin 80 vuotta? Entä onko mitään tietoa kasvusta nyt? Miltä latvat näyttävät?
Jos siellä on tätä hidaskasvuista alkua ollut, niin laittaisin nurin. Ymmärrän halun säilyttää vanhaa metsää ja säästettävä kaistalekin voisi löytyä. Uudistuksessa ankarasti ojaa lisää ja mätästystä.
Jos siellä on kasvua selkeästi viime vuosina ja latvat ovat kunnossa, niin harvennuksella voisi mennä, mutta lahoriskiin ja kirjanpainajiin pitää jo varautua. Tämä harvennusvaihtoehto siinä tapauksessa, että omistaja haluaa jättää kookasta puustoa maisemaan (ja tietenkin jos kehitysluokkajakauma tahtoo painottua muuten taimikoihin ja nuoriin kasvatusmetsiin).
Ymmärrän, että jos moto tai kaivinkone laitetaan metsään tekemään klapeja koivikon päätehakkuulta, jos koivu ei sorviin tai sahapuuksi kelpaa.
Mutta entä muulloin? Joissakin videoissakin moton tekemät klapit syydetään maahan. Kuka ne sieltä kerää? Tai jos klapit puidaan 5 m3 häkkiin, joka käydään tyhjentelemässä aina laanille kärryyn? Ajomatkaa 100-200 metriä; onko järkeä?
Harrastuksissa ei tietenkään aina tarvitse tehokkuuden olla huipussaan eivätkä euron kuvat kiilu silmissä, mutta mietityttää kenelle konevalmistajat näitä metsässä tehtäviä klapivehkeitä saavat kaupaksi.
Toivottavasti saataisiin tulevaisuudessa vaaleihin ehdokkaita, jotka romuttavat kapulakielen ja kuppausyhteiskunnan.
Olisi hienoa, jos Suomeen saataisiin kulttuuri, joka kannustaa oikeaa tekemistä: esimerkiksi luonnonvarojen kestävää, mutta voimallista jatkojalostamista.
Tässäkin esimerkissä on keksitty määräaikainen suojelu, jonka verholla tehdään siis aivan muuta.
Entäpä jos sijoittaisi yhtiöön, joka tekee puusta uusia tuotteita??
Tanelilla ja Nikolla hyviä pointteja.
Jos passiiviset metsänomistajat lisääntyvät, on aktiivisilla paremmat mahdollisuudet toimia – ainakin tiettyyn rajaan asti.
Jos meillä olisi aktiivinen kansallinen metsäpolitiikka, kannustaisi yhteiskunta myös puutuoteyrityksiä kasvamaan, kehittymään ja käyttämään lisää kotimaista raakapuuta. Tällöin aktiivinen puuntuottaja hyötyisi tilanteesta.
Aktiivinen kansallinen metsäpolitiikka toimisi terävimmin suomalaisten yritysten kanssa. Voi olla, että kaikkein suurimmat jättiläiset jäisivät osin ulkopuolelle. Nehän eivät ole enää pitkään aikaan olleet suomalaisia yrityksiä eikä niille ole juurikaan merkitystä mitä Suomessa puuhaillaan.
Olen markkinatalouden kannattaja, mutta metsäpolitiikka on yksi osa-alue, jossa voisi olla aivan hyvin aktiivisempi kansallinen linja. Meillä on jo historiassa hyviä esimerkkejä, että aktiivisemmalla metsäpolitiikalla saadaan luotua yhteiskuntaan työtä ja hyvinvointia.
Kunnon sahurilla on VK tai Cambio ennen sirkkeliä tai vannesahaa. Saa putsattua kuoret ja liat. Lisäksi vajaasärmäinen sahatavara menee paljon paremmin kaupaksi. Myös höyläri tykkää, kun höylällä käyttää kuoretonta puuta.
Kerronpa myös esimerkin koivualiskasvoksesta. Meillä lannoitettiin rämeitä, jotka ovat ravinteisuudeltaan kuivaa tai kuivahkoa kangasta. Yleisnäkymä oli silloin lannoituksen aikaan hieman yli 10 vuotta sitten tyyliin 97% mäntyä ja hieman hieskoivua. Varttunut kasvatusmetsikkö eli näkymä oli kaarnaista mäntyä lähes kokonaan. Nyt sitten viime vuosina on hieskoivua tullut aliskasvokseksi todella paljon.
Tilannetta ei heti lannoituksen jälkeen huomannutkaan. Hieskoivua saattoi olla ennenkin, mutta se oli pientä ja tuntui, ettei se juuri kasvanutkaan. Nyt sitten viimeisen 3-4 vuoden aikana kasvua on tullut koivullekin. Koivu alkaa olla jo 5 metristä tiheää viidakkoa. Sen verran tiheää, että etenkin talvella liikkuminen suksilla on jo hankalaa.
Ajattelin pitää ainakin pahimmilla kuvioilla ennakkoraivuun, vaikka päätehakkuuseen on vielä yli 10-20 vuotta aikaa. Silti aukkopaikkoihin taitaa jäädä koivua, vaikka onkin hieskoivua. Yhtenä syynä taas se lehtikarikkeen määrä ja toisena koivun aikaansaama haihdutus.
Aliskasvos taitaa olla kokonaan hieskoivua. Saattaisi kasvaa jonkinlaiseen rankamittaankin, joten ainakin kotitarvekäyttöön tai klapihommaan siitä voisi olla hyötyä.
Olen itse kyllä hieskoivulle kuivilla kankailla varauksellinen. Toisaalta tykkään kyllä lehtikarikkeesta ja ainakin aukkopaikoissa voisi puoltaa paikkansa.
Entäpä sitten kun uudistamisen aika tulee, puskeeko kuivakin kangas hieskoivuvesakkoa innokkaammin, jos sieltä ne aliskasvosten kantovesat ampaisevat kasvuun?
Meillä on paikoin rauduskoivua niin vähän, että jos raudusta tulee kuivallekin kankaalle, tykkään jättää niitä. Yhdelläkin kuviolla oli toive jättää raudusta, mutta vieraalla tehdyn taimikonhoidon jälkeen niitä jäi vain 2-3 kpl/ha. Olisin itse pyrkinyt jättämään enemmän siemensyntyisiä rauduksia.
Ranella taitaa olla kaksi puolta taimikonhoitohommissa. Toisella puolella on LUKOT päällä ja toisella taas ei?? Olenkin jo välillä ihmetellyt Ammattimiehen otetta asiaan.