Käyttäjän Kuitupuunkasvattaja kirjoittamat vastaukset
-
Ranella taitaa olla kaksi puolta taimikonhoitohommissa. Toisella puolella on LUKOT päällä ja toisella taas ei?? Olenkin jo välillä ihmetellyt Ammattimiehen otetta asiaan.
Meikäläistä kyllä hirvittää edelleenkin lauhdesähkön tuotanto. Ko tuotannossa kun hyötysuhde on jossakin noin 50 % tietämissä.
Vastapainesähkössä sen sijaan saadaan 90% energiasta hyötykäyttöön.
Jos sähköyhtiöt innostuvat kovasti puupohjaisen lauhdesähkön tuotannosta on seurauksena joko:
a) energiapuun kantohinnan pitää laskea, jotta osa energiasta (lämpö) on vara päästää harakoille
b) energiapuu tuodaan edullisesti maailmalta, koska kotimaassa se maksaa sähköyhtiön kannalta liikaa
Väitän siis, että on puuntuottajan etu, jos sähkö tuotetaan vastapaine- tai CHP-laitoksissa elikkä sekä sähkö ja lämpö saadaan hyötykäyttöön.
Tunnustus niille…
Olin koulupoikana tekemässä jälkiraivausta 7,5 ha avohakkuualueelle ja näky oli kyllä hurja, kun alue sitten loppusyksystä aurattiin. Kyseessä on tuore soistuva kangas ja kyläläisillä oli tarinaa, ettei siihen tule ikinä metsää.
Nyt tunnustus isälleni, joka oli päättämässä aurauksesta. Vieressä on kuvio, jossa aikoinaan muokkaus on jäänyt edellisillä omistajilla tekemättä ja hieskoivu valtasi kuvion kokonaan. Tietyillä mailla auraus on edelleenkin aivan passeli maanmuokkausmuoto ja jos sitä ei haluta käyttää, niin ojitusmätästys on toinen myös hyvä muokkausmuoto.
Sanokoot kylän ukot mitä tahansa, niin tuolle kuviolle kova muokkaus oli paikallaan. Näitä soistuvia maita on etenkin Pohjanmaalla ja pohjoisessa ja niille muokkaus ja ojitus ovat poikaa.
Eläkeläiset rientävät riemurinnoin hakemaan Virosta lasisia tarkkuusvatupasseja…
Mielenkiintoinen hoitokunta on Timo Heikillä seurustelukaverina.
Jep, poppelit kasvavat varmasti hyvin vanhassa järvenpohjassa.
Maailmalla on paljon esimerkkejä, että poppeli-istutuksilla on kuivattu jopa maa-alueita. Tai ainakin ne ovat olleet kuivauksessa apuna. Joku suoalue on ojitettu ja kanavoitu. Poppeleita on sitten istutettu riveihin, haihduttamaan vettä, tuomaan tuulikatkoja sekä sitomaan kanavapenkkoja, etteivät vyöry niin helposti. Näitä kohteita on ainakin Alankomaissa, Ranskassa ja Pohjois-Italiassa.
Hollantilainen on hyödyntänyt poppelia mm. puukenkien valmistuksessa. Puuaines on pehmeää ja huokoista. Helppoa veistää, kevyttä kävellä ja huokoinen puu on myös lämpöeriste. Tietenkin jos kengät sattuivat uimaan kanavassa tuntitolkulla, on niihin tullut myös painoa.
Poppeli on energiapuuta tai jos juku siitä haluaa veistää jotain, niin helppoa kovertaa ja kaivertaa. Ei käy vaneriksi ja sahatavaraksikin vain kohteisiin, jossa puu saa olla kevyttä höttöä.
Haapa ja hybridihaapa ovat sahatavarana jo monia poppeleita paljon parempaa – tietenkin käyttökohteesta ja käyttötarkoituksesta riippuen.
Mehänpoika on oikeassa, että poppelit ja haavat kelpaavat hyvin hirville ja kaurille. Poppelit ovat lisäksi jänisten ja rusakoiden herkkua. Etelä-Suomessa jopa runsastunut kanikanta saattaa syödä viimeiset kasvut.
Jos joku ehdottaa aitaamista myös näitä talttahampaita vastaan, niin pinta-alat eivät varmasti ole kovin suuria.
Suomen oloissa poppeleita on erittäin helppo kasvattaa yksirunkoiseksi Pohjois-Suomea myöten. Tilavuutta yhdessä puussa saattaa olla kuutiotolkulla. Esim. Oulussa olen nähnyt todella mahtavia laakeripoppeleita.
Poppeleita on monia lajeja ja risteymiä syntyy lähes itsestään. Olenkin kokeillut joskus poppelin siemenlisäystä ja tuloksena saattaa olla taas uusi risteymä. Etenkin silloin, kun siemen on kerätty poppelipuistosta, jossa risteymien mahdollisuus on suuri.
Haapa (haavat) ja poppelit ovat kaikki Populus- sukua ja siis läheistä sukua toisilleen.
Metsätalouskäyttöön ottaisin näistä hybridihaavan. Poppelit voisivat menetellä maisemakohteissa. Tuskinpa kukaan poppelia sahatavaran tai vanerin raaka-aineeksi kasvattaa. Hybridihaapa on sensijaan aivan passelia sahatavaran (höylätyt paneelit yms.) raaka-ainetta.
Keski-Suomen pääkaupungissa taisi olla johtajistossa ja valtuutettuna mm. Ahti Vielma. Tarina kertoo, että Ahdilla pysyi moottorisaha työvauhdissa olipa sitten lunta polviin tai napaan asti.
Saisi metsäväki pyrkiä paljon aktiivisemmin päättäville paikoille, niin olisi porukassa edes joku, joka osaa kertoa, mistä ne eurot tulevat ja mistä niitä saadaan lisää.
Tällä hetkellä suurin osa päättäjistä osaa vain kuluttaa rahaa.
Yhteiskunta on hölmöläisten vallassa.
Ainoa lohtu on, että tässäkin tapauksessa tuo 3000 ha on pois muutenkin ylitarjonnasta kärsivässä puumarkkinassa.
Metsähallitukselta pitäisi ottaa maat pois, kun ei osaa hoitaa niitä huolellisen miehen tavoin. Yhteiskunnan raha oli hyvällä tuotolla kun ojat kaivettiin. Nyt rahaa tuhlataan ennallistamisiin ja muuhun hörhöilyyn.
Kyllä on Suomi mennyt syvälle, kun toimittajarukka syöttää YLE uutisiin tuommoista suokuraa.
Päättäjämme vain valitettavasti uskovat tuommoisiin juttuihin ihan faktoina. Saas nähdä mitä pellepäätöksiä tuokin juttu saa kohta aikaan.
—
Palstalaisille tiedoksi, että olen kova luonnonystävä, mutta en sentään niin hölmö, että lähtisin tukkimaan suo-ojia.