Käyttäjän Kuitupuunkasvattaja kirjoittamat vastaukset
-
Puuntakunen kirjoitteli Venäjästä.
Venäläisille sopii erittäin hyvin, että
– Eurooppa kompuroi taloudessa
– Suomessa päättäjät ovat vieraantuneet kansantaloudesta ja hyvinvoinnin rakentamisesta
– EU syytää uusia skandaaleja ja direktiivejä yksi toisensa jälkeen. Alkavat olla jo niin naurettavaa absurdia, että ryssävitsit jäävät toiseksi
– Homma menee ainakin suomalaisilla täysin päin selänjatkettaKohta tulee venäläinen ja ostaa maat ja palvelut hyvään hintaan. Samalla vihjaa, että eikö ole kurjaa elää EU:n orjuudessa ja suunnitelmataloudessa, jossa kaikki näyttää menevän pieleen niin taloudessa kuin politikoinnissa?? Eikö olisi mukava maistaa vapautta ja päästä Venäjän menestyksen makuun?
Näin siis jatkaen muutama vuosi lisää, niin meillä on jo isoa osa kansasta kääntämässä selkänsä EU:lle ja suunnitelmataloudelle ja nyt vapautta odotetaankin Venäjän suunnasta.
Illan YLE uutisoi, että Suomi on maailman kärkeä soiden ennallistamisessa. Toimittajapoloinen oli nielaissut syötin ja kirjoitti siihen tyyliin, että suot ennallistamalla tämä maailma pelastuu ja vauhdilla. Onneksi Suomi näyttää taas esimerkkiä.
Kyllä muuten venäläisiä naurattaa tämä meidän pelleilymme täällä.
Mitäs olette palstoilla mieltä kehityksestä?
(Korjasin kirjoitusvirheen)
Ihmettelen vain kuinka hampaatonta porukkaa me metsänomistajat olemme näiden aatetoverien ja oman pesän likaajien edessä.
Harmittaa kansantalouden ja metsäväen puolesta nykypäättäjien näköalatomuus ja onnettomat sopimukset ja päätökset, joita nämä tekevät.
Hyvä linkki ja hieno silta! Kattaminen on järkevä homma, koska puusilta säilyy niin pitkään kuin katekin.
Tutkikaapa niitä aitoja, joissa on ylimmäiseksi jätetty säälauta ja se on joskus vielä asennettu vinoon.
Saattaa olla, että aita kestää kymmeniä vuosia, mutta tuo säälauta vaihdetaan 15-20 vuoden välein.
Sama homma silloissa. Puusilta saadaan kestämään helposti yli 100 vuotta, jos huolehditaan katto aina hyvään kuntoon.
Puusiltoja pitäisi saada maisemaan lisää ja samoin tienvarsille pitäisi saada puukaiteita ihan liikennekaiteiksi. Norjassa asiaa jo osataan ja Keski-Euroopassa myös. Tätä pitäisi ymmärtää touhuta Suomessakin.
Metsänomistajat ja puuntuottajat ovat kynnysmattoja, joihin karviset ja wahlroosit pyyhkivät kenkänsä, ettei tule hiekkaa paremmille parketeille.
Abietis otti puheeksi mielenkiintoisen asian ja on surullista, että metsäväki ja metsänomistajien edunvalvonta vain ihmettelevät, että ei voi mitään kun puulla nyt sattuu olemaan tämmöinen hinta.
Leevi kirjoitti:
Perunapellolle suota? Jo on pöljyys huipussaan.Muutamia vuosia sitten oli vielä pottua kotitarpeeksi aaritolkulla. Viljely on vähentynyt, koska kaupan pottu on petrannut kovasti hinta-laatu -suhdetta.
Mutta siitä turpeesta:
Perunamaat ovat meillä hiesumaita ja tulipahan joskus kokeiltua kerran käytössä ollutta kalkittua kasvuturvetta tyyliin 5-10 m3/aari. Turvekokeilun tuloksena oli eritäin kauniita perunoita. Ei lainkaan rupea, maa kuohkeutui ja ns. arinoituminen poistui jne.Kyllä se turve on erinomaista tavaraa sopivana lisäyksenä kivennäismeille, kun huolehtii turpeen pH -tason tarpeeksi korkeaksi ja peruslannoituksen kuntoon.
Olipa kasvatuksessa pottua, vihanneksia, marjakasveja tai vaikka hedelmäpuita – kannatan kyllä turpeen käyttöä jos sitä on vain kohtuukustannuksin saatavissa.
Taneli tietää tekniikan miehenä, että sirkkelin teräakselin liike-energia kannattaa laittaa mieluummin lastuamiseen kuin äänenmuodostukseen. Siksipä siis kovapalat.
Käytän muuten itse sähkösahaa jopa joskus maaseudun pihapiirissä. On hiljaista hommaa ja ketjun hienosäädöt sujuvat nopeammin kuin huskussa.
Pääsyy on kuitenkin se, että sähköenergia on rantteella taloudellisempaa kuin 2t-bensa. Samaa sähkönkäyttöä kannatan myös klapikoneen käytössä. Maaseudulle melua kyllä mahtuu, mutta miksi tuottaa sitä turhaan?
Jepulis, on meinaan äänestetty viime vaaleissa sillä vissiin, että alkaa tulla junalla palaturvetta Venäjältä.
Jyrsinturpeen kuljetus ei oikein ole junalla järkevää, mutta palaturvetta tulee junakuormittain helposti. Kivihiili on tietenkin toinen polttoaine, joka kulkee junakuormissa.
Nyt kun keksittäisiin, että kuka tämän Suomen kansan vielä elättäisi.
Tuomea on meillä hyvin rehevillä jokitörmillä, mutta se on harvinainen luonnonojien laitamilla.
Jokitörmällä on entinen laidunalue noin 0,6 ha. Tämä alue kasvaa tuomea tiheänä viidakkona. Vieressä olisi isoja kuusia, joista luulisi tulevan kuusensiementä, mutta ei siellä taimia näy.
Tuomea tulee aina harvenneltua, mutta uutta vesakkoa puskee todella nopeasti. Uskon, että kuusen vähyys johtuu kuusentuomiruosteesta, joka pilaa kuusen käpyjä. Näin tuomi pystyy pitämään puolensa, ettei kuusi valtaa alaa.Istuttamalla kuusta saa kyllä alle kasvamaan. Alueella on laidunaikaan ollut vain pari isoa tuomea. Monihaaraisia jättipensaita, kasvuston leveys ehkä 20-25 m ja yksittäisten runkojen läpimitta 30-40 cm. Aina kun runko rojahti maahan, latvat juurtuivat ja uutta kasvustoa lähti syntymään.
Iäkkämpi väki on syönyt kyllä tuomenmarjoja. Olen tietenkin kokeillut itsekin, mutta eihän niissä maku kovin huippua ole.
Harrastelija kirjoitti:
”Sijoituksena metsä on nähtävästi varmempi kuin pörssiosake, koska aivan selvästi suuretkin bonvestan palstat tekevät hyvin kauppansa noillakin hinnoilla.”Isot Bonvestan palstat ovat tuottaneet myyjälle ja vielä nyt lopussakin hulppeasti. Palstan ostajalle hankinta näillä hinnoilla on riskisijoitus. Puun hinta kun ei tule nousemaan ainakaan nopeasti.
Entäpä sitten, kun 1920-1950 -luvuilla syntyneet eivät enää ole aktiiviomistajia? Veikkaan, että 1960-1990 -luvuilla syntyneissä on paljon vähemmän porukkaa, joita kiinnostaisi maksaa metsämaapohjasta. Sekin tullaan näkemään, että väheneekö koko metsänomistuksen kiinnostavuus näiden myöhemmin syntyneiden omistajien keskuudessa.
Koska asia mietityttää aloittajaa, niin ota naapurista, lähipiiristä tms. sen verran kokenut sahuri avuksi, jolla on homma jo alusta asti hanskassa.
Taikka apua lähialueen yrittäjämetsurilta tai jopa moto pihalle, jos sattuu olemaan lähialueella.
Haavan ympärillä riittää itselle sahaamista yllin kyllin vielä senkin jälkeen kun runko on toivottavasti hallitusti kaadettu ensin maahan.