Käyttäjän Pakahe kirjoittamat vastaukset
-
Jep, luokka 3 ei pääsääntöisesti riittäne v lajeille.
80 v on vanha lehtimetsä etelässä, kun siirrytään havupuihin ja pohjoiseen iän pitää olla väh 100, 120, 160, 200 ja aivan pohjoisessa jopa 220 v.
AJ täältä löytyvät talousmetsä, luonnontilainen metsä ja vanha metsä määritelmät, ikäkriteerit yms.
Luonnontilaiset metsät ja vanhat metsät Suomessa
Euroopan komission ohjeet ja tarkastelu
v 2024
https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/5062f170-3e79-4eff-8e79-e9f0df58953f/content
Lyhyesti:
-Luonnontilaiset metsät ovat koskemattomia, korkean luonnontilan metsiä.
-Vanhat metsät (old growth) ovat pitkään metsätalouden ulkopuolella olleita metsiä, joihin on kehittynyt talousmetsiä korkeampi luonnontila. Vanha metsä on iältään vähintään 80 vuotta riippuen metsätyypistä ja metsän sijainnista.
-Talousmetsät ovat matalan luonnontilan metsiä, joilla voi kuitenkin olla iäkkäänä ja luonnonmukaisesti ”hoidettuna” päällekkäisyyttä vanhan metsän kanssa, jos luonnontila on säilynyt korkeana.
Käpysonni, kommenttisi oli varmaan tarkoittu sarkastiseksi, mutta en ole aivan varma.
Ei Punaisessa kirjassa väitetä mistään elinympäristöstä, että ne olisivat toisiaan sen monimuotoisempia. Eihän Punaisessa Kirjassa väitetä mitään, mitä KurkiLeinosen yrittää kumota? Punainen kirja on arvio Suomen luonnon uhanalaisista lajeista.
KurkiLeinonen itse on sananmukaisesti keksinyt, että tämä taulukko 5 perusteella voitaisiin tehdä joitakin johtopääksiä elinympäristöjen moninaisuudesta.
Näin on myös YO koe biologian kysymyksessä, jonka käyrän ja Lajitietokeskusken ja Punaisen kirjan arvioitujen lajein ”noin” keskiarvon perusteella hän ”keksi” että vanhoissa metsissä on 3000 lajia, joita hänen mukaan piti olla noin 1/10 metsien lajeista vielä hetki sitten. Siis onko tämä oikeaa tiedettä?
Totta kai myös tutkimustiedon osalta pitää olla kriittinen, ei kaikkea pidä suoralta kädeltä uskoa, mutta rajansa kaikella.
Wikipedia viitteesi on aika filosofinen, mutta kappale naivi falsifikationismi sopii hyvin KurkiLeinosen tapaan käsitellä tutkimustietoa.
KurkiLeinonen,
Missä Häkkinen on epäillyt, että x akseli , joka todennäköisesti pitäisi kuitenkin olla y-akseli tiedot ovat laaduttomat, mutta missä näin Häkkinen on sanonut?
Jolloin olisiko ehkä parempi miettiä refereiko tietoa vai ei!
Käpysonnille samaa paskaa kuin Trumpilta Kiovaan.
Lajimäärä ei ole suhteellinen vaan absoluuttinen yksikkö. Missä YO koe tekstissä lukee määritelmät yksiköille, jos y akseli on suhteellinen luku, se pitää käsittää suhteellisesti, eikä absoluuttiseksi luvuksi, jolloin koko kuvaajan luonne muuttuu. Tämä on juuri sitä pohdintaa, mitä YO kokeessa ja täälläkin palstalla kaipaisin.
KurkiLeinoselle, kyllä YO kuvaajan perusteella metsien kasvua on, mutta kuten tiedetään, se hidastuu metsien vanhetessa, muttei lopu ja siitäkin voisimme keskustella joskus lisää.
Tutustukaa asiaan hyvät herrat, olen mielellään myös väärässä.
Hyvää illan jatkoa.
Miten voit päätellä absoluuttisen lajimäärän kuvaajasta, joka on suhteellisten lukujen muutos verrattuna absoluuttiseen lukuun.
Käyrän kulmakertoimen kääntymisen alaspäin ei tarkoita lajimäärän vähentymistä vaan lajimäärän lisääntymisen suhteellista hidastumista, mutta lajimäärä sinällään lisääntyy, vain hitaammin.
Mitä lukee y akselilla KurkiLeinonen, kopio se ja JFGI.
Millä perusteella KurkiLeinonen on päätynyt vanhojen metsien lajimääräksi 3000?
Tämä sinun YO koe lasku onkin oikein hyvä esimerkki. Arvioitko kuvaajan perusteella luvun 1/3?
Yo- koe kysymyksen kuvaamassa ei ole absuluuttiset vaan suhteelliset luvut, eli kuvaajan lajimäärä tai muut kuvaajat eivät kuvasta lajimäärää, biomassaa tai muita absoluuttisia muuttujia vaan niiden suhteellista muutosta verrattuna absoluuttiseen arvoon.
Eli suomeksi sanottuna et taida ymmärtää ollenkaan mistä on kyse ja reputit nolosti.
Ihan mielenkiinnosta, millä perusteella AKHakkinen KurkiLeinosen luvut ovat oikeat jos Punaisen kirjan ja lajitietokeskuksen toimittajat ja asiantuntijat ovat eri mieltä kuin KurkiLeinonen?
Ajatusleikkiäsi vanhojen metsien hävittämisestä voisi laajentaa, entä jos kaikki Suomen joet hävitettäisiin, vain 312 ensisijaista ja kaikkiaan vain 567 lajia häviäisi, loogista? Tai ei taida sittenkään ihan olla.
Antakaa Punaisen kirjan olla siinä tarkoituksessa mihin se on laadittu, se on arvio Suomen luonnon uhanalaisista lajeista ja surullisen kuuluisa taulukko 5 on osa Punaista kirjaa.
