Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset
-
Luodaan sellaiset olosuhteet, että täällä kaukana markkinoista on kannattava lisätä tehtaita, jotka käyttävät raaka-aineena puuta. Hyvällä tiellä ollaan.
Tietysti jos kuvionrajat eivät ole oman mielen mukaan, niin sitten tuo pohja ei toimi. Mulla ei ole kaikista tiloista noita datojakaan vielä, mutta mitä on, niin olen suhteellisen tyytyväinen kuvionrajauksiin. Puuston ikä, kasvut ja puumäärät tukkiosuuksineen pitää tarkistaa ja hakkuu ajankohdat ovat tietysti ihan omat ja joitain ravinteisuuksia olen kyseenalaistanut. Taimikonhoito kuviot ovat hyvin kohdillaan, excelissähän voi muuttaa kaikkia tietosisältöjä kätevästi.
Nyt pelataan öljysertifikaattien tuottoa alas. Joka toinen päivä hinta nousee ja joka toinen laskee, mitäpä käy sertifikaatin arvolle? No kun 1 % lasketaan, sertin hinta putoaa vaikkapa 100:sta 90 arvoon, sitten kun päivä noustaan 1% sertin arvo nousee 90:stä 99:n arvoon, vaikka öljyn hinta säilyy entisellään, sertin arvo laskee 1 % jo tuossa vuorokauden veivauksessa. Eli kun tuota sahausta jatketaan ja mennään jopa isompia harppauksia eri suuntaan, sertifikaatin arvo ei lopulta palaudu edes alkuperäiselle tasolle, vaikka kohde-etuus, eli öljy nousisi lopulta kymmeniä prosentteja.
Tuohan olikin kätevää. Karttojen käyttöön sai Metsäkeskuksen luvan ja palvelussa olevat kuviotiedot pystyi lataamaan suoraan exceliin. Sitten vain sarakkeet uuteen järjestykseen ja toimintasuunnitelmat yms. uudet sarakkeet. Eri taulukot kuvioluettelolle, hoitosuunnitelmille ja hakkuille hieman eri sarakekoostumuksilla ja yhteenvetoja ristiin rastiin. Parempi tuli kuin ensin ajattelin, tein tulosteversion ja mapitin kansioon, hyvillä mielin voi tarkistuttaa tämän ekan suunnitelman, hyväksyvätkö viralliseksi MTS:ksi. Ehkä täytyy vähän tarkistella vielä maastossa, että voi ajoittaa tarkemmin nuo hakkuut, mutta niinhän se on aina ollut.
Kun näitä suunnitelmia pitää tehdä enemmänkin, luulisi verottajan hyväksyvän tietokoneen ja office-paketin virustorjunntat yms. täydestä hinnasta metsätalouden kuluihin.
http://www.kauppalehti.fi/uutiset/kuopion-mysteerihanke-metsajatti-pysyy-vaiti/tk9r7rRr
Pätkä tuosta tekstistä:
Savon Sanomissa Kuopion projektista puhutaan metsäteollisuuden suurhankkeena ja puunjalostuslaitoksena: ”Todennäköisimmin tulossa on Savon Sellun merkittävä laajennus”. Mahdollisesti hankkeen takana olisi usean yrityksen yhteenliittymä tai yksittäinen yritys. Lehti esittää myös mahdollisuutena Stora Enson massiivipuuelementtitehdasta. Lisäksi spekuloidaan Savon Sellun aallotuskartongin (fluting) valmistuksen kasvattamisella.
Spekulaatioissa uskotaan, että Kuopioon voisi tulla kapasiteetiltaan vielä arvailujen varassa oleva sellutehdaspanostus, joka voisi kiinnostaa ulkomaisiakin investoijia tuottoisana sijoituksena. Markkinoilla arvaillaan, että Dermot Smurfit voisi olla mukana, jos tällainen suunnitelma Savoon on pöydällä. Näissä kaavailuissa kuitupuun käyttö Suomessa toki lisääntyisi, mutta markkinanäkemysten mukaan Suomen metsävarojen riittävyys ei ainakaan rajoittaisi teollisuuden suurhankkeita.
Nordean strategi Kristian Tammela korostaa, että sellukapasiteettia pitäisi aina tarkastella globaalina markkinana – vähintään Euroopan tasolla. Sekä Pohjolan pitkäkuituiselle sellulle että eukalyptuksesta saatavalle lyhytkuituiselle sellulle kapasiteetti on kasvamassa, mutta yli-investointeihin ei vielä ole näkemysten mukaan päädytty.
”Hankkeen järkevyyttä on vaikea arvioida saatavissa olevien tietojen perusteella. Lähtökohtaisesti sellun kysyntä on edelleen kasvussa, ja ylipäätään tuontyyppisten biotuotteiden näkymät ovat mielestäni hyvät”, strategi toteaa.
MB:n Kaskisten tehtaan tuoto oli 4 % silloin kun se lopetettiin, investoiminen laitokseen ei tuolla tuotolla enää ollut järkevää, tai ainakin niin asia perusteltiin. Järkevämpi on tehdä uusi isompi sellutehdas, joka tuottaa 10 – 20 %.
Kun Suomessa suljettiin noita sellutehtaita, pomppasi havusellun hinta melko äkkiä enntystasoille, ehkä olisi kannattanut vuosi pari vielä ajella Kaskisillakin, senhän olisi voinut kääntää havusellutehtaaksi vähillä kustannuksilla. Mutta ei ollut metsäherroillakaan kristallipalloa. Tuskin Suomen kapasiteettileikkaukset pelkästään tuota sellun hintaa pompautti, kun Kaskinenkin tuotti lehtisellua.
Tuollaista näkemystä ei minulla ole, sähän tienaat tuolla. Mulla on fifty-sixty tilanteessa sijoituksia öljyssä ym. Otan kyllä näkemystä, mutta en usko että se oma näkemys on seuraava maailmanvaltias ja paras valinta pitkään salkkuun, mulle riittää että sijoitus tuottaa todennäköisesti riskiinsä nähden hyvin, 10% vuotuinen tuotto on jo riittävä.
Metsä onkin hyvä valinta pitkään salkkuun, siitä kun huolehtii omatoimisesti niin saa hyvän tuoton. Oma aika kannattaa käyttää mielekkäissä puuhissa, jos ei laske metsätöillensä palkkaa, omat metsät tuottavat yli 10 % vuodessa. En mä laske sijoitustoimintaankaan kuluvaa aikaa sijoitustuotoissa ja se aika on epämielyttävää ruudun tuijottamista.
VMI tulokset näytävät metsänparannustöiden, ojitus, maanmuokkaus, istutus, taimikonhoito merkityksen puuston järeytymiseen ja kasvuun. Määrämitta harsinta, kaskeaminen, tervanpoltto olivat syitä millä metsiä oli aiemmin hävitetty. Eihän tuo jatkuvakasvatus sovi noista mihinkään kategoriaan, mutta varsinkin puunkorjuu ongelmista johtuen sen voinee liittää samaan sarjaan.
Eihän se kasvu sinällään ole tavoiteltavaa, sehän riittää että tuotto on itselle riittävä ja luontoa ei aivan turmella tähän taloudelliseen hyvään tulokseen pyrittäessä.
OMT-pohjalle laitetaan etupäässä kuusta, vuoroviljelynä jouduttanee laittamaan raudusta. MT-pohjalla voi käyttää mitä vain puulajia, mutta kuusi on hirvien takia varmin valinta. Kuusikoissa kannattaisi pyrkiä mahdollisimman suuriin poistumiin harvennuksissa ja lyhyehköön kiertoon.
