Käyttäjän putte kirjoittamat vastaukset
-
Yksi mieluilee yhtä ja toinen toista. Useimmiten tuollainen mieluilu on enemmän etujärjestöjen ääntä jäsentensä suuntaan kuin mitään vakavasti otettavaa ideointia. En tiedä onko MTK esittänyt sellaisia toiveita metsän omistelijoiden edustajina.
Olipa puuntuottaja yrittäjä tai ei, tilanne tällä hetkellä on se, että PerVL tarkoittamia verohelpotuksia ei saa metsävarallisuudelle. Sen sijaan sen saa yritysvarallisuudelle ja maatilatalouden varallisuudelle mukaanlukien metsävarallisuus, mikäli perunamaa metsän laidassa on.
Vallitseva tilanne ei oikeuta arvostelemaan puuntuottajaa ja väheksymään hänen työtään. Osa tuottajista on toimintansa perusteella yrittäjiä, ja osa vain metsän omistelijoita. Yleistys ei sovi kumpaankaan suuntaan.
Jos minä edustaisin puuntuottjia, en todellakaan vaatisi metsätiloille samaa PerVL:n helpotuksia kuin maatalouteen vaan ehdottaisin ennemmin noiden purkamista. Aikoinaan kun helpotukset hyväksyttiin, tapahtui paha lapsus. Kukaan ei edes osannut pyytää nykyisenkaltaisia arvostuslain 40% mukaisia arvostuksia vaan siinä tuli vahinko. Siksi ero nyt on näinkin räikeä kun se on.
Sen verran voin sanoa tähän väliin (lukematta kaikkia viime päivien kommentteja) että valokuvat tapahtumapaikalta nähneenä niillä mottimäärillä tai puutavaralaaduilla ei tässä tapauksessa ole mitään merkitystä. Näkemäni valokuvat kertovat, että kesämökkitontti oli raiskattu pahan näköiseksi, eikä tuollaista vahinkoa mitata kuutioilla tai kaadetun puun kantohinnalla. Asianomaiselta saamaani mittalistaa minulla ei enää ole tallella.
Peräkylän miehelle:
>>Tietääkö kukaan, miten verotus menee näissä vahingonkorvausasioissa? Tiedosta olisi varmasti hyötyä useammillekin.<<Yleinen käytäntö on, että vahingonkorvaus on veronalaista tuloa, jos se tulee veronalaisen tulon sijaan. (TVL 78§).
>>Käräjäoikeuden vahvistama sopimus on julkinen ja sen voi jokainen halukas käräjäoikeudesta itselleen tilata.<<
Antaakohan käräjäoikeus tuon sopimuspäätöksen maksutta diaarinumeron perusteella? Jos tiedät, että antaa – mieluiten sähköisessä muodossa – annatko sen diaarinumeron.
Anneli:
>>Entä sympatiat niitä mo:ta kohtaan joilta hirvieläimet tuhoavat vuosien työn ja tuhansien eurojen investoinnit? Tätä taustaa vasten panostus hirviaitaan on pieni, varsinkin kun se on kierrätettävä eli periaatteessa yhtä mo:ta kohti kertainvestointi. Täytyisi viedä esitys riistaneuvostoon että aitoja alettaisiin aktiivisemmin tarjota.<<Viittasin jo tähän asiaan kohteliaalla kiertoilmaisulla tämän ketjun toisessa viestissä.
En innostu lainkaan aitojen rakentelusta enempää omaan kuin yhteiskunnankaan piikkiin. Kai ymmärrät mitä aitojen rakentelu tarkoittaa. Se tarkoittaa, että me puuntuottajat hyväksymme sen tosiasian, että hirvimiesten harrastus todella on tarkoituskin rahoitettaa puuntuottajien varoin ja ylivertaisena harrastuksena ylittää tärkeydessään puuntuotannon. Se tarkoittaa, että kaikki aitaamattomat alueet ovat hirvien vapaasti syötävissä, koska niitä ei ole aidattu. Se tarkoittaa myös, että hirvikantaa ei tarvitse puuntuotannon vuoksi rajoittaa, koska ainahan puuntuottaja voi aidata taimikkonsa, jopa yhteiskunnan subventoimana.
Iron Man:
>>Sitten näille perkeleille vielä kustannetaan riista-aidat yhteisistä verovaroista.<<Tekisi mieli kysyä, että kenenköhän harrastuksen vuoksi niitä riista-aitoja rakennetaan, mutta en viitsi lietsoa, koska se keskustelu on käyty niin moneen kertaan.
Aloittajan antaman karttatiedon pohjalta näin kohteen ja sen vieressä olleen hakkuutilan. Kartan mukaan hakkuutilalle pääsi kahtakin eri reittiä, kulkematta lainkaan toisten maiden poikki. Tämän vuoksi ihmettelen syvästi miksi tontin läpi on pitänyt tunkea. Koneenkuljettan, olkoon vaikka luku- ja laskutaidoton – jos hän osaa konetta ajaa, on pitänyt nähdä kartasta tai muuten ymmärtää mistä kohteelle pääsee.
Anneli:
>>Asunnoissa samoin kuin metsässä (kasvun aikaansaama) arvonnousu pitää myös huomioida.<<Asunnoissa ymmärrän arvonnousun, mutta mitä tarkoitat metsässä kasvun aikaansaamalla arvonnousulla??
Metsän kasvuhan on juuri sitä tuottoa, jota hakatessa verrataan asunnosta saatavaan vuokratuloon. Ei vuokratuloakaan lisätä asunnon arvoon.
Ellei puuta myydä niin tokihan se kasvu silloin jää pääomaan kuin nostamaton osinko yritykseen.>>Putte: Onko sinulla joku sähköpostiosoite, johon voimme olla yhteydessä ( mielellään ei MHY:n eikä Metsälehden osoitteita…<<
Lauseesi loppuosan tarkoitusta en ymmärrä, mutta voin kertoa, että en ole missään tekemisissä kummankaan mainitsemasi organisaation kanssa. Metsälehteä minulle ei ole tullut kymmeneen vuoteen. Mhy:lle maksan mh-maksua muutamasta tilasta, koska en ehtinyt irtautua maksusta ennen asetuksella korotetun irtautumisrahan määräämistä.
Tapauksenne kiinnostaa minua (jo Laki24-palstalla maaliskuussa 2011), mutta ei tunteellisesti vaan tapauksen ympärillä olevien FAKTOJEN pohjalta, jotka voin ITSE todeta. Valokuvat tapahtumapaikalta tuskin kertovat yhtään mitään. Selostus, jota olet itse tuonut esiin, on toki pohja kaikelle, mutta tärkein on karttapohja, johon selostuksesi pohjautuu. Siksi pidän sitä tärkeänä.
Olen toiselta puolelta Suomea. En ole koneyrittäjä, eikä korjuuesimiehet ole hengenheimolaisiani. Minulla ei ole edes kesämökkiä, joten tapaus ei herätä kerrassaan minkäänlaisia tunteita.
Sp on putte.puttonen ät luukku.comKiersin Kansalaisen Karttapaikan kanssa ympäri lähes puolet Höytiäisestä ja yritin etsiä kantajan kuvailemaa vinoneliön mallista 2.200 nelilön kokoista rantaan rajoittuvaa tonttia. Luovutin. Sopivia on liikaa tai oikeastaan kuvailuun sopivaa ei löytynyt.
Rohkenin pyyttää aloittajalta karttalinkkiä, koska hän on muutenkin ollut asiansa suhteen avoin, ja kertoo olleensa yhteydessä lukuisiin tiedotusvälineisiin. En katso voivani ottaa caseen mitään kantaa ilman karttalinkkiä. Niin oleellisena kohteen näkemistä kartasta pidän. Nyt käytössä on vain aloittajan kertomus ja mielettömän suuri määrä siitä tehtyjä mielipiteitä.
Minkäänlaiseen kansainvaellukseen en karttalinkin julkaisun usko johtavan, mutta kunnioitan kyllä aloittajan tahtoa, ellei hän sitä anna.
Kärkkäinen sanoi muistaakseni kerran metsäradiossa, että hän ei osta metsää yli 200m korkeudelta, koska sen jälkeen kasvu hidastuu merkittävästi.
Omat tilukseni ovat 75-120m. On vaikea sanoa onko näiden välillä korkeudesta johtuvaa kasvueroa. Ylemmät ovat kyllä selvästi kallioisilla mailla, joten siitä johtuva ero on merkittävä.