Asennevamma! Mutta kenellä?!jos palsta on päässyt huonoon kuntoon hoitamattomuuden johdosta ,syyllisiä tähän ovat hirvet ,ja motokuskit ,jotka eivät pysty paskasta kultaa taikomaan. Kun edes kyseessä olevan metsän ensimmäistä hoitotoimenpidettä,ennakkoraivausta , ei tehdä kunnolla ,voi asennevamma löytyä muualtakin.

Jesse mainitsi ,että hakkuu jäi taas kerran kesken. Syykin alkaa selvitä . Hakkuutyön kustannukset alkoivat kasvaa tuloja suuremmiksi . Tästä pieni esimerkki häiriöt värimerkkauksen toiminnassa. Kyseinen ongelma kasvaa toiseen potenssiin ,kun käsiteltävänä on oksaista koivikkoa  .  Siinä touhussa väri ja öljy lentää. Tosin väärästä paikasta ,kun huonosti karsiutuvat oksantyngät kiskovat letkujen nipat poikki . Tämä voi kirkastaa ajatusta siitä ,miksi motokuskien suhtautuminen koivuihin on välillä nihkeää . Jatkuvat keskeytykset työssä ja letkujen ,hydrauliikkaöljyjen ja värien kiikuttaminen palstan perille syövät hermoja  rauhallisimmiltakin motokuskeilta . Jessen tapauksessa mitta tuli täyteen ennen ,kun palsta oli loppu. Koivua toki saa ja pitääkin leimikolla kasvaa ,mutta teknisesti huono puuaines on syytä poistaa jo ennen konehakkuuta.

Näyttää nuo käppyrät useimmilta hirvitalousalueilta,kuten 8:ltakin,että jahdissa on käytyy ihan kauden viimeisiin päiviin asti ja saalista saatu. Tämä ainakin kolmen viimeisen vuoden aikana. Havaintokäyrä kuitenkin lepäilee taulukon ala-asteikolla jahdin alusta lähtien.

Outoon porukkaan on AnLa eksynyt . Harva noita tilastoja tahallaan väärentää . Jos hirviä ei nähdä ,ei voi merkitä havaintojakaan. Se on kuitenkin nähty ,että eripura seurojen sisällä ja kesken hyödyttä vain hirviä . Energiaa kulutetaan metsästyksen sijaan torailuun ja riidan lietsontaan.

Saapa muuten nähdä ,miten sirpalealueiden käy tulevalla jahtikaudella . Jos niistä ei saada pikaista sopimusta aikaiseksi ,niitä ei lasketa kenenkään jahtialueisiin kuuluvaksi eikä niillä metsästä kukaan. Reilu kuukausi on aikaa purkaa vanha sopimus ja tehdä uusi sen seuran kanssa ,jonka maiden sisällä alue on. Muuten tuleva jahtikausi on sen osalta menetetty.

MJO:lle totean , että vuonna 2011 olis ollut mahdollisuus pistää hirvikanta polvilleen . Metsästäjistä ja havaintojen vähäisyydestä johtuen puolet luvista jäi käyttämättä .

Se ,että hirvet tarjoavat yllätyksiä , johtuu kannan vinoutuneesta rakenteesta.Naaraita on liikaa suhteessa uroksiin . Ne jäävät kaatamatta silloinkin , kun kantaa leikataan . Kun uroksia ammutaan mieluiten ko tilanteessa , osa naaraista jää tiinehtymättä urosten puuttuessa . Vasojen alhainen määrä harhauttaa ajattelemaan , että hirviä on vähän . Kolmessa vuodessa tilanne” korjautuu”, kun hirviä metsästetään maltillisemmin ja nuoret urokset saavuttavat sukukypsyyden. Pommi siis rakennetaan kolmessa vuodessa ja se räjhtää neljäntenä . Naaraita saisi olla korkeintaan 1,5/ yksi uros . Lapin hirvitalousalueen n:o 9 kohdalta voi tarkistaa tilanteen kuluneen kauden osalta. Mielenkiintoinen piirre on , että metsästäjät itse ovat asettaneet tavoitteeksi 3 naarasta yhtä urosta kohden. Ei ihme , että yhteiselo hirvien kanssa on haasteellista.

Tervola näyttäisi olevan Lappi 9. hirvitalousaluetta .Hirviä on alueelta kaadettu runsaat 800, mikä on reilut neljä kertaa enemmän , kun vuonna 2014. Metsästysaikaisten havaintojen määrä on puolittunut vuoden 2013 havainnoista. Jahtikauden alusta lähtien havaintoja on kertynyt tasaisesti 1,5/metsästyspäivä .Yleensä alkukaudesta havaintoja kertyy enemmän.

Se , että hirvet kasautuvat talvisin teiden varsiin, ei ole uutta eikä ihmeellistä . Niin hirvet käyttäytyvät keskemmällä Suomeakin . Erityisesti valtatie 23:n varsi ja sitä sivuava junarata tuntuvat kiinnostavan juuri tänä talvena. Nyt väylien reuna-alueilla kasvaa sankka lehtipuuvesakko  kolme vuotta sitten tapahtuneen koko tie-ja rautatiealueen kattaneen puiden poiston ja raivauksien jäljiltä. Maantiesuolalla maustettua vesakkoa kasvaa 10 metriä leveänä kaistana tien molemmin puolin lähes 50 kilometrin matkalla ojan ulkoreunasta alkaen.

Kuten jo jossakin aikaisemmassa kommentissani totesin , hirvet viihtyvät parhaiten lehtipuuvesakon kimpussa kyseisen tien lähialueella .  Tien toinen puoli on paikoin kuin jyrätty hirvien jäljiltä , mutta ihme ja kumma toisella puolella varhaisperattu usean hehtaarin männyntaimikko on säilynyt koskemattomana jo kaksi talvea. Tosin viime talvena ei vastaavaa hirvien invaasiota ei ollut. Vesakko oli vielä liian matalaa.