Kommentit (19)

  1. Onko tuo syntynyt harsinnan tai hävityshakkuun jälkeen?

  2. Visakallo

    Laserkeilauksessa on vielä paljonkin kehitettävää.

  3. On tainnut kiire mennä jo ainakin viisivuotta sitten. Pelastamaan jos tuosta jotain saisi ja kädet ristiin.

  4. Niin, tarina ei kerro perustuuko metsään.fi tieto laserkeilaukseen vai vanhaan maastoinventointidataan.

    Reilu kolmannes Suomesta on vielä keilaamatta ja vielä suurempi osuus perustuu vanhaan aluesuunniteludataan. Toki metsään.fi:ssä voisi tästä selkeämminkin kertoa.

    Jos tuntuu siltä, että metsäsuunnitelma on ajan tasalla ja siinä on oikeat tiedot, niin kannattaa pyytää kyseistä metsäorganisaatiota (mhy yms.) siirtämään datat metsään.fi:hin.

  5. Lapissa ei metsässä tapahdu mitään havaittavaa kymmenessä vuodessa. Kiireetkin ovat siellä hitaita.

  6. Onko sitolkalla metsää Lapissa?

  7. 89.istutettu syvä-aurattuun maahan.
    Laaserkeilattuja alueita nämä on.
    Tässä tapauksessa taitaa olla aiemmin keskustelussa ollut motomitta olla tarkempi kuin laser.
    Harvennukseen ko. Kuvio menee parin viikon päästä kuin myös pari muutakin kuvioa joissa ei mukamas ole mitään toimenpiteitä.

  8. Toinen kuva on ojitetulta suolta josta joutaa kolmannes pois.

  9. Näyttää se puu Lapissakin kasvavan. Istutuksesta on kohta 28 vuotta ja ensiharvennuksella on jo kiire. Olisihan tuon voinut kymmenisen vuotta sitten raivata hiukan harvemmaksi, niin puusto olisi vieläkin järeämpää. Ilmeisesti laserkeilaus ei pelaa vielä riittävän tarkasti buorissa metsissä. Taustalla voi olla muutakin inventointitietoa ja kun kasvumallit eivät ”tunnista” näiden Lapin istutusmänniköiden potentiaalia, niin tulos on tämä. Ihan mielenkiinnosta mitä se metsään.fi kertoo tämän kuvion osalta tarkemmin? Ikä, runkoluku, pituus, keskiläpimitta ja pohjapinta-ala puulajeittain?

  10. Tuli oltua kerä 3.sen liepeillä silloin kun oli raivuun aika.
    Ikä oli muistaakseni 45,runkoluku 1450 ja pituus 9.Rinnankorkeutta en nyt muista.
    Muutenkin ikä on mielenkiintoinen,kaikissa kuvioissa 20-45 liian korkea.
    Metsäkeskuksessa totesivat itsekin saman.

  11. Gla

    Omat kokemukset metsään.fi-tiedoista ovat yhtä kurjat kuin noissa kuvissa.

  12. Tarkistin.
    Ikä 48,pit 10,ppa 18 läpimitta 15 ja 1450 r/ha

  13. On. Puu kasvaa lapissa vain nuorena ja jää sanonko minkä mittaiseksi tapiksi. Pituus on se joka metsään kuutiot tekee.

  14. Mutta paksuudesta se tili tehtävää

  15. Visakallo

    On erikoista, että näinkin helpossa kohteessa laserkeilus haksahtaa noinkin paljon. Kehitettävää siis vielä riittää. Metsälehdessä 5/2017 Pohjois-Suomen Metsämarkkinat Oy:n toimitusjohtaja Jukka Aula varoittaakin luottamasta verkosta saataviin metsätietoihin.

  16. Visakallo

    Pete: ”Jos tuntuu siltä, että metsäsuunnitelma on ajan tasalla ja siinä on oikeat tiedot, niin kannattaa pyytää kyseistä metsäorganisaatiota (mhy yms.) siirtämään datat metsään.fi:hin.”

    En oikein lämpene tuolle ajatukselle. Kyllä siitä on lähdettävä, että laserkeilauksen ja siihen liittyvän lisätoiminnan on kehityttävä nykyistä tarkemmaksi. Tätä kehitystä ei laajamittaisempi valmiiden tietojen antaminen järjestelmään palvele lainkaan, vaan juuri päinvastoin.

    Aion vastedeskin pitää ajantasaiset ja säännöllisesti maastossa päivitettävät suunnitelmatietoni itselläni, koska olen myös niiden rahoittaja.

  17. Gla

    Täysin samaa mieltä.

  18. Laserkeilausta täytyy kehittää ja uskon, että se kehittyykin. Ja onhan niitä muitakin inventointilähteitä. Satelliittikuvien ja satelliittitutkakuvien datan hinta laskee kuin lehmän häntä ja samaan aikaan kuvatulkinta tarkentuu. Todennäköisesti vaikkapa metsänkäyttöilmoitusten toteutuminen saadaan automaattiseen valvontaan lähivuosina. Ja samalla tunnistetaan nekin hakkuut joistaei metsänkäyttöilmoitusta ole tehty. Onko tämä sitten hyvä asia metsänomistajan kannalta on asia erikseen.

    Oma toiveeni on, että käytössä olisi yksi tietokanta jossa metsävaratietojen ”perusdataa” ylläpidetään realiaikaisesti. Minusta metsään.fi sopisi tähän hyvin. Perusdatalla tarkoitan kuviorajausta ja kunkin kuvion puustotunnuksia. Toivottavasti jo lähitulevaisuudessa puunostaja päivittää automaattisesti kuviolle jääneen puuston puustotunnukset metsään.fi:hin vaikka periaatteessa ”minä olen maksanut datan tuottamisesta”. Sama juttu metsäsuunnitelman osalta. Parille tilalle olen teettänyt metsäsuunnitelman ja molempien datat olen siirräättänyt metsään.fi:hin. En halua olla riippuvainen yhden toimijan järjestelmässä olevasta metsävaratiedosta. Kun tiedot on ajantasalla riippumattoman toimijan (=metsään.fi) järjestelmässä, niin kilpailuttaminen on helpompaa.

    En usko, että omasta aloitteestani tehyt metsään.fi päivitykset mitenkään ”hidastavat” metsään.fi:hin kehitystä.

  19. Kuinka voi omia kuviotietoja tallentaa Metsään.fi::iin muuten kuin toteutuskuitin kautta.

Metsänhoito Metsänhoito

Keskustelut

Kuvat