Männikön ensiharvennusta aloittelemassa ennen aikojaan. Männyn tervasroson vaivaamia kuvioita muutama hehtaari työn alle. Pientä on vielä puu, mutta pakko ottaa nyt jo vialliset puut pois. Moottorisahalla katki ja mönkijällä pinoon tien varteen.
Männikön ensiharvennusta aloittelemassa ennen aikojaan. Männyn tervasroson vaivaamia kuvioita muutama hehtaari työn alle. Pientä on vielä puu, mutta pakko ottaa nyt jo vialliset puut pois. Moottorisahalla katki ja mönkijällä pinoon tien varteen.
Metsänhoito
Mikä hätä niiden kanssa on?
Biologi en ole, mutta sairaat puut tartuttavat terveet/terveemmät puut nopeammin. Pystyyn kuivaneita jonkin verran jo tässä vaiheessa (10-20% rungoista). Nuo kuviot tiukassa asennossa muutenkin ja joukossa rauduskoivua siellä täällä, onneksi taitaa vielä metsän tuosta saada ? Pystykarsin viime keväänä parhaat rungot ja nyt jos harventaisi n.1000 runkoon hehtaari. Puusto n.10 metristä. Maapohja enemmän kuivahkoa kangasta, kiviäkin löytyy jonkin verran. Tulevat puusukupolvet pitäisi mhy:n mukaan perustaa rauduskoivulle, jotta roso häviäisi maaperästä.
Mille vuodelle nuo tartuntakohdat latvakasvuja laskemalla sijoittuvat? Minulla nyt ainakin 4 vuotta että tartuntapaikkoja ei ole latvoissa.
Taitaa puun pinnalla näkyä soikeanmuotoisia mustia laikkuja vielä puolessavälin runkoja. Sanoisin, että varmaan tosiaan 4-6 kasvukautta täysin tervettä ”edellä tautia”. En sitten tiedä, taitaa perkule tyvestäkin kuivahtaa, vaikka latva tuoreen näköinen onkin. Tosin on myös mäntyjä, jotka kuivaneet latvasta kokonaan. Osa rungoista kuivanut melko ylös asti, kun elävien oksien rajaa tarkastelee. Nämä kuivamaan alkaneet on poistettava.
Olen tehnyt nyt muutaman talven aikana vähän samaa eli harventanut klapeiksi liian tiheäkisi 2500 kpl jäänyttä useamman hehtaarin männyntaimikkoa rehevällä paikalla noin 1500 kpl/ha tiheyteen ja sahannut oksat parhaista puista 5..6 metriin . Metsä on noin kymmenmetristä ja ikää 20 vuoden kahden puolen. Nyt näyttää silmäänkin oikealta tiheydeltä. Pisimmät vuosikasvut 70 cm luokkaa ja keskikasvu noin 50cm/v. Suurimmat susipuut 15cm/rk. Kaikki oksikkaat ja lengot, joita on paljon ja ovat suurimpia puita, olen pyrkinyt poistamaan. Ensiksi huomasin tyvillä tartuntoja, jotka olivat jo kämmenen levyisiä. Yhtään latvakuolemaa ei ole tosin vielä näkynyt, mutta paljon tartuntoja. Puu näyttäisi kuitenkin useimmissa tartuntatapauksissa voittavan ja sulkevan koron. Arvelisin, että epidemia lähti liikkeelle vuonna 2013 harvinaisen kovasta pakkasyöstä juuri arimmassa kasvun vaiheessa kesäkuussa. Täällä oli -7..-8 astetta pakkasta.
Vain semmoista ”Tervasrosoa”?
No saahan siinä puuhastella. Varsinkin, jos ei tunnista tervasrosoa, eikä ole kuullut, että siinä vaiheessa kun tervasroson erottaa puusta, se ei ole enää tatttuvassa muodossa. Kannattaa kasvattaa männikköä oikein tiheässä, se edesauttaa taudin leviämistä.
Juu, nuoren metsän hoitoa, olipahan mitä hyvänsä puissa. En rupee pilkkuja viilaamaan, vielä tuosta kelpo metsä tulee. Saapahan polttopuuta ja tien varteen ropsipinon muiden myyntipuiden lisukkeeksi.
Lapin männiköissä esiintyvää agressiivista tervarosoa ei ole ennen aikaan ssnottavasti ollut. Nyt se taitaa olla melkoisen kovassa nousussa, nimensä mukaisesti tehokkaasti tuhoamassa viljaville maille perustettuja männiköitä.
Pahimmilla paikoilla männiköt on hakattava aukoksi ja uudistettava puulajilla, jossa tervasroso ei riehu.
Vanha oppikirja esitteli kuvien kera: ”Mänty on saanut kuolemantaudin – Tervasroson”. Jos kyseessä on tukkikokoinen männikkö, niin pitää muistaa, että sahapuu ei saa olla pystyyn kuollut, eikä värivikainen. Eoämuodostunut tervasrosokaan ei kelpaa sahatukiksi, vaikka puu olisi vielä elossa.
MH on hakannut Koillismaalla tervasroson vaivaamia männiköitä. Toivottavasti ovat myös ottaneet vartteita sellaisista hyväkasvuisista laatua kasvaneista männyistä, joihin tervasroso ei ole iskenyt ja voitaisiin jalostaa sienitautia kestävä kanta.
Linkin kuvassa juuri se parhaiten kasvanut susipuu on saanut tartunnan, joka olisi jo pitänyt poistaa ensiharvennuksessa kun muutenkin olisi ollut kuitupuu.
Risto Jalkanen:
”Tervasrosotartunnasta menee keskimäärin viisi vuotta oireiden esille tuloon. Kun sienitauti on edennyt runkoon, puita alkaa kuolla.”
Olisiko tuo kesän 2013 paha pakkasyö -7..-8 ollut edesauttassa tervasroson leviämistä tiheissä ja hyvinkasvavissa nuorissa männiköissä? Kylmyys tehnyt pakkashalkeamia uuteen vuosilustoon ja sieni päässyt viottumiin? En tosin ole nähnyt samanikäisissä heikommin kasvavissa männiköissä tartuntoja kuin tuossa omassani enkä vanhemmissakaan. Omassakin 20 vuotisessa kovaa kasvavassa männikössä ehkä puolet ovat saaneet tartunnan. Nyt en tarkoita tuon kuvan kaltaisia tatuntoja, sillä niitä ei ole yhtään, vaan kun karsii runkoja näkee yleensä sellaisia pieniä koroja, jotka näyttäisivät menevän umpeen. Hyväkuntoinen puu kasvaa paksumpaa lustoa ja umpeuttaa kyllä pienemmän koron. Puut ovat kasvaneet liian tiheässä. 3…4 metrisenä olisi pitänyt raivata 2..3 m silmään 1500 kpl/ha.
https://www.metsalehti.fi/artikkelit/tervasroso-piinaa-pohjoisessa/
Voikohan jalostaa sienitautia kestävän kannan (?) . Sienitauti tarttuu yleensä puun vioituskohtaan (kuten Kurjen linkin kuvan mäntyynkin poikaoksan kohdalle). Sama voi käydä pakkashalkeamien kohdalla. Pakkanen kun aiheuttaa märkään kasvunsa aloittaneeseen puuhun niitä halkeamia.
Joskus nimenomaan erittäin rehevillä pohjilla esiintyy männyllä Sorakka sientä, joka tekee pahan näköisiä koroja männyn tyville ja voi tappaakin niitä. Puu toipuu toisinaan, mutta muotovirheitä tukin laatua pilaamaan voi jäädä. Ylitiheys vaikuttaa altistavan tälle tuholle. Aikoinaan merkkasin motolle vialliset puut ja havennuksen jälkeen metsä näyttää tervehtyneen, varsinaista tervasrosoa tosin ei juuri tässä tapauksessa ollut.