Hirvien jyrsimiä puita talvella 2017-2018. Alueet harvennettu talvella 2016-2017.
Hirvien jyrsimiä puita talvella 2017-2018. Alueet harvennettu talvella 2016-2017.
Tekniikka
Kuusetkin maistuu, kuoleeko nuo? Empä ole onneks omissa metsissä näitä tavannut vielä…
Ei ne ihan vähällä kuole, mutta laho tuosta hyppää herkästi puuhun. Ja kuituun menee tyvi vaikka tukkikokoiseks järeytyiskin
Eivät ne kuole, mutta verinahakka-, juurikääpä- tms. sienitartunta on lähes varma, ja vaikkei lahotartuntaa syntyisikään, on rungon arvokkain osa pilalla syntyvän koron takia.
Muutama vuosi harvennuksen jälkeen on kriittisiä tämän sortin hirvituhon kannalta. Usein vielä kuorivat juuri parhaimmin kasvavia punakylkisiä kuusia. Meillä on mennyt keskenkasvuista kuusikkoa avohakkuuseen, kun ehjiä runkoja on ollut alle 400 kpl/ha ja nekin tilajakaumaltaan epätasaisesti.
Hirvet usein heti harvennuksen jälkeen käyvät lisäleimauksessa,tässä tapauksessa vuoden odottelivat.Kokemus on sellainen,että hampaajälkien ylettäessä puuainekseen,laho lähes väistämätön.
Joskus kaadoin tullaisen hirven kaluaman kuusen ja lahoa oli runsaan metrin matkalla,kuituun meni
Tälläkin palstalla väitettiin vielä pari vuotta sitten että hirvi ei hampaillaan kuusen/männyn runkoa järsi,vaan jäljet johtuvat mitättömistä sarvien hankauksesta
Käsittääkseni ns ”kokeneiden metsästäjien” mielipide
Nämä hirvein aiheuttamat runkovauriot ovat selvästi lisääntymässä
Niitä ei ilmeisesti hirvituhona korvata vaikka esiintyisi laajanakin ?
Hirvien kosto. Miksette kasvattaneet mäntyä? Mikähän siellä Savossa mättää? Olisiko jatkuva kaskeaminen hävittänyt joitakin hivenaineita, joita hirviparat yrittävät nyt saada kuusista? Ei Keski-Suomessa moista ole tullut vastaan.
Kerran olen kuullut tuollaisesta tapauksesta. Siinä syyllisenä pidettiin valkohäntäpeuroja.
Timppa,kyllä näitä löytyy ympäri Suomea.Liian suuri hirvikanta ravintoon nähden,ilmeisesti runsaslumisuus.Parhaiten maistuu nopeimminkasvavat ,oksattomat ,pehmeäkuoriset puut.Myös männyt kelpaa nälkäisille hirville.
https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=1&cad=rja&uact=8&ved=0ahUKEwjy9LHa9qDZAhXEjSwKHYNCAxMQFggsMAA&url=https%3A%2F%2Fyle.fi%2Fuutiset%2F3-9828602&usg=AOvVaw0OsOnez5tat1zoKjrXWt6K
Mäntyä kalutaan myös, jopa Harmaaleppä kelpaa…
Timppa voi taas guuglettaa ”Kemijärven hirvituho”, avauksista löytyy kuvia ja juttua…
Tuohon ylläolevaan viestiin tuli väärä linkki
https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=8&cad=rja&uact=8&ved=0ahUKEwjy9LHa9qDZAhXEjSwKHYNCAxMQFghWMAc&url=http%3A%2F%2Fwww.parikkalan-rautjarvensanomat.fi%2Fuutiset%2Fitem%2F1214-hirvet-kalusivat-tukkipuut-tarviolle-parikkalassa&usg=AOvVaw03ANfB4JYj8YYCHhM09Tvk
Niin, juuri noinhan se menee, kaikkein paras puuaines eli oksaton tyvitukki uhrataan puulajista riippumatta kalvamisvimaisille elukoille. On aivan samaa esiitynyt täällä Lounaan suunnalla jo muutaman vuoden. Leppä on täällä jopa haapaa parempaa mutta haavstakin kyllä juuri parhaat rungonosat kalvetaan joissa ei oksia ole esteenä.
Leppiä ja haapoja kyllä meilläkin päin on joskus kalvettu. Kaiketi niiden kuorista haetaan jotain hivenainetta. Miksi näin tapahtuu vain joskus? Jokavuotinen ilmiö ei ole. Ovatko nuolukivet auttaneet? Vai haittaavatko ne houkuttelemalla hirviä tienoolle? Paljon olisi selvitettävää.
Kerropa Jesse kuinka arvokas sinun haapasi tyvi on?
Metsässähän tarvitaan jättöpuita ja lahopuuta. Sellaisiksi nuo kannattaa jättää. Ainakin tappio pienenee.
Timppa,tuo puiden runkojen järsiminen on lisääntymässä.Yksi syy on ,että mäntytaimikot ja koivuvitelikot vähenevät ja vastaavasti hirvikanta lisääntyy..Kuusikin kelpaa toissijaisena ravintona.Hirvet ovat nälkäisiä,eivät nekään suosista nälkään kuole.Kaikki johtuu edesvastuuttomasta hirvilaidunnuksesta
Ruotsissa runkovauriot ovat lisääntyneet viime vuosina.
Kyllähän tappio on melkoinen kun 02-03-kuusikosta tai männiköstä kymmeniä prosentteja on tyvitukin osalta lahoamassa.Ei siinä nuo Timpan vitsit jättöpuista yhtään naurata
Tällä palstalla kuusikoita on notkokohdissa joista hirvet ovat syöneet männyt, niihin on tullut vuosikymmenten kuluessa luontaista kuusikkoa. Myös mäntyjä on jyrsitty useita runkoja vuosittain. Se harmittaa eniten että tuhot ovat ryhmissä muutenkin harvahkossa metsässä. 2000 luvun alussa jyrsittiin toisella palstalla satoja runkoja. Näkisin että tuhoihin ei auta muu kuin hirvikannan pienentäminen.
Kun hirvet tekevät tuhoja Parikkalassa, niin ollaanko muuten varmoja minkä valtakunnan hirviä ne ovat. On sieltä Karjalan kannakselta vaeltaneet ennenkin hirvet.
Joskus oli tutkimus, että Pohjois-Savossa oli huonoiten peratut taimikot. Siitä päätellen ruoan puutteesta ei voi olla kysymys.
Saadaanko siis Itärajan takaa pettuun erikoistuneita hirviä?
Johtasiko hirvikannan pienentäminen Itä-Suomessa siis lisääntyvään elintasopakolaishirvien tulvaan?
Hirvi kaluaa mäntyä hanakammin kuin kuusta. Onko näitä ollut aina myös havupuilla vai mikä lie, että viimeisen viiden vuoden aikana näitä on alkanut näkyä paljon enemmän? Hirvikanta tietenkin kasvanut kohtuuttomiin mittoihin. Haavalla tätä kuoren kaluamista on ollut kyllä aina.
Ollaankohan se haapa hävitetty niin vähiin, ettei hirville riitä sitä kaluttavaksi ja sitten siirtyvät 2. vaihtoehtoon, havupuuhun.
Hirvikanta on ollut nimittäin paljon nykyistä suurempikin.
Hirvien ruoansulatus ei siedä kuusta kovinkaan paljon,tämänjälkeen iskee taudit.Näin väitti MattiKärkkäinen jossakin kirjoituksessaan.
Nyt pitäisi siellä metsästysseuroissa suhteuttaa lihankasvatus ravinnon määrään.Ne hoitamattomatkin isommat rääseiköt ei tuota enään hirvelle sopivaa ravintoa.
Jos tuo runkojen järsiminen lisääntyy nykyiseen malliin,niin siitä kyllä nousee iso haloo
Kerrankin Timppa oikeilla jäljillä. Luonnon ja puuston monipuolisuus ja tasapaino ovat avaimia sille ettei tuollaisia tuhoja tule. Täällähän niitä haavan tuhoamisohjeita on nähty sivukaupalla näiden kuusenkasvattajien toimesta. Vaikka kuusi ja haapa sopivat hyvin tasapainoisesti kasvamaan yhdessäkin. Myös leppä kuusen kanssa. Koivua kasvattaisin myös mutta vähemmän kuusikossa koska se todella siivoaa notkealla latvuksellaan ison alan kuusen latvoja.
Jessen kanssa täysin samaa mieltä, sekametsän ystävä varmasti hyötyy tässä kohtaa, ja parin haavan kaato talvella myös auttanee asiassa…
Niin, saa hyvin kalutun rungon laittaa keväällä poltinpuiksi, kuivuu hyvin.
Ei kuusta kaluamalla nälkä lähde. Hivenravinteiden niukkuus teettää sorkkaeläimillä( myös kavio) tuollaista .Vielä reilu puoli vuosisataa sitten , kun asiaa ei tunnettu , ihmeteltiin nautojen ja hevosten askartelua puiden ja karsinarakenteiden kimpussa. Vihdoin asia tiedostettiin ja alettiin antaa ravintoa täydentäviä aineksia.Kivennäis- ja vitamiinilisät aiheuttivat sen , että puita ei tarvinnut enää kaluta, mitä nyt sitten sarvia satunnaisesti hierottiin niihin.
Nuolukiviä metsään niin tilanne korjautuu . Nälkäänsä hirvet eivät havupuita jältä.
Meilla ollut nuolukivi samalla paikalla reilut 20 vuotta ja ympärillä olevassa kuusikossa on noita kaluttuja runkoja ihan samoin mitä maakunnan muissakin kuusikoissa. Ei ainakaan tuon perusteella tuo nuolukivi pelastusta
”Nuolukiviä metsään niin tilanne korjautuu.”
Vastuuton ohje yrittää korjata tilannetta nuolukivillä, jotka houkuttelevat lisää hirviä ongelma-alueille ja saattavat pahentaa ongelmaa.
Edellä viitattiin, että kavioeläimilläkin ongelmaa tutkittu ja ratkaistu kivennäis- ja hivenaineilla. Kysyin hevoskasvattajalta, jolle olen toimittanut aita- ja karsinapuutavaraa järsittyjen tilalle, että miksi et anna kivennäis-ja hivenaineita hevosille, etteivät järsi karsinoita ja aitauksia. Piti parin tunnin esitelmän ongelmasta. Kaikki mahdolliset lisäravinteet on annettu, eikä sillä ole mitään vaikutusta järsimiseen.
Yksi järsii enemmän kuin toinen, vaikka on sama ruoka. Järsitään sisällä ja ulkoaitauksessa kesällä ja talvella. Järsitään ulkoaitauksessa olevia puiden runkojakin. Ei vaikuta stressireaktioltakaan, kun sitä tehdään ulkonakin laajassa aitauksessa.
Lähetti vielä linkin alla olevaan julkaisuun saatteeella, että lue se äläkä viisastele nuolukivistä:
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/26759/Laakso_Jenna_Holopainen_Jennika.pdf?sequence=1
Ei kuusen syönti enää ole kovin harvinaista:
https://yle.fi/uutiset/3-9234770
Onko kellään tiedossa,kuinka näihin runkovaurioihin on suhtauduttu,jos hakee korvauksia?
Omakohtaista kokemusta ei ole varttuneen kuusikon korvauksista, mutta linkistä löytyy tietoa asetuksesta:
http://www.finlex.fi/data/sdliite/liite/6702.pdf
Just tuli illan otsalamppulenkillä ajettua kolme hirveä pois haavikosta. Yksi ranteen vahvuinen hyvärunkoinen täysin ympäri kaluttu ja kuolee varmasti. Paljon enempää ei onneksi kerinneet kun yllätin paikalta ja annoin vauhtia muutaman sata metriä vielä peräänkin.
Tarina hirvistä hieman otsikon vierestä !
Olin kevät hangilla tarkastelemassa tienpäässä olevaa taimikkoa, josta uroshirvi lähti minua karkuun. Matkanteko hirvelle oli vaikeaa koska hanki ei kantanutkaan kun paikoin, jalat oli verillä lunta auraamattomalla tiellä oli n. 80 cm.
Minulla matkanteko oli helppoa, koska suksimiestä hanki kantoi hyvin, luistelin hirven kiinni vajaan kilometrin matkalla. Hirvi seurasi tulemistani vauhti alkoi tasaantua tuli vastaan mäki, olin jo niin lähellä, että olisin voinut sauvoilla taputella hirven selkää.
Siinä hirvi pyörähti ympäri ja puhalsi runsaan pakkashöyryn minuun päin. Hirvi oli jo väsynyt ja antautumisen merkit havaittavissa, siitä se poistui rauhallisesti metsään ja minä puolestani palailin tien kautta autolle.
”Ei ole hevoselle heiniää, se syö pilttuun seiniää..”
Tuo rallatus tuli mieleen, yo:sta opinnäytetyöstä.
”Yksi järsii enemmän kuin toinen, vaikka on sama ruoka. Järsitään sisällä ja ulkoaitauksessa kesällä ja talvella. Järsitään ulkoaitauksessa olevia puiden runkojakin. Ei vaikuta stressireaktioltakaan, kun sitä tehdään ulkonakin laajassa aitauksessa.”
Monia syitä siis oli hevosilla puiden kaluamiseen mutta ylivoimaisesti suurimpana syynä näytti olevan sopivan karkean rehun puute.
Hirvilä varmaan vastaava tilanne. Luken tutkimustenkin mukaan sopivamman ravinnon puutteessa myös kuusia kalutaan entistä enemmän. Taulukoiden mukaan ; pienentyneet mä- uudistamisen pinta-alat on lisänneet selvästi yhden hirven aiheuttaman taimikkovahinkojen pinta-alaa. Alueellisia eroja on mutta Lappia lukuunottamatta uudistamalla tarpeeksi paljon männyllä vähenisi yhden hirven aiheutttama vahinkoala miltei olemattomiin.
Edelliseen viitaten , voisi päätellä , että hysteeriset kirjoitukset hirvivahingoista ovat aiheuttaneet hirvivahinkojen kasvun , kun hysteria on tarttunut niihinkin ihmisiin , joiden alueilla voisi kasvattaa hyvin pienellä riskillä mäntyä . Männyn kasvatusalaa on siis viisasta kasvattaa .
Hirvikannan koon vaihtelu on pysyvä ilmiö , joten jossakin vahinkoja aina esiintyy . Jos männyn kasvatusalaa edelleen vähennetään (tunnepohjalta), kasvavat hirvivahingotkin , kun ne kohdistuvat pienemmälle pinta-alalle . Toisaalta hirvivahinkojen osuus metsiin kohdistuneista kaikista tuhoista on luokaa 10-15 %. Lumi aiheuttaa vahingoista suurimman osan.
Turha hysteria taka-alalle ja mäntyä maahan !
Hän teki sen taas: Syy ylisuureen sorkkaeläinkantaan ja taimikkotuhoihin on metsänomistajissa.
Metsä-masa: Matkanteko hirvelle oli vaikeaa koska hanki ei kantanutkaan kun paikoin, jalat oli verillä lunta auraamattomalla tiellä oli n. 80 cm.
Onhan tuo aika törkeää luettavaa jota metsä-masa kirjoitti. Näitä ihmisiä jotka juoksuttavat hirviä tai mitä tahansa luontoeläimiä joko moottorikelkalla tai veneellä kun ovat vesistöä ylittämässä niin tuntuu vain riittävän. Minusta tuossakin täytyy hyvin eläinrääkkäyksen tunnusmerkistöt joten toivottavasti kyseiset henkilöt saavat joskus ”ansionsa mukaan”. Onhan se niin että ei se ole eläimen vika syntyä tietyksi yksilöksi tähän maailmaan ja antaa sen vuoksi meille ihmisille oikeuden käsitellä niitä hyvinkin törkeästi.
Minusta metsästyksellä ja eläinrääkkäyksellä on vielä vissi ero.
Kyllä syö miestä istuttaa hirvensyömä 4ha männyntaimikko uudestaan kuuselle. Männyn istutukset on nyt omasta puolesta tehty, oli sitten hysteriaa tai ei…
Metsuri motokuskin linjoilla kyllä. Eläimiä ei kuulu tarpeettomasti kiduttaa tahi kiusata millään tapaa. Luonnon ja luojan luomia tässä kaikki ollaan ja siksi myös tänään oli aika tiukka keskustelu paikallisen metsästysseuran puh.joht. kanssa näistä peto + peura+hirvien metsästyksen arvoista. En ole tyytyväinen sopimukseen joka on koko seurojen kanssa seurustelun huonoin ja lavein ja epämääräisin koska se tuotiin valmiina eteen. Mutta pienen matkaa voin määräaikaisella mennä ja irtisanomisehdoistakin oli puhe. Tuo valmis sopimuspohja on kyllä pirullisen hankala ja tästä lähin olen huomattavasti paremmin valmistautunut sen suhteen.
Epämukavuutta hirvivahingoissa lisää maanomistajalle se pitkäkestoinen ylimääräinen työ, jos aikoo saada kasvupaikalle sopivan ja jokseenkin kehityskelpoisen taimikon ja nuorenmetsän.
Tyypillistä on, että samalla kohteella esiintyy hirvituhoja vuosittain. Ensimmäinen syönti on jo ennen varhaisperkausta. Vakavimmat tuhot syntyy vakiintuneilla taimikoilla joiden pituus on 1,5 – 3,5 metriä. Jos tästä pystyy vielä harventamaan lähes kasvatettavan taimikon, seuraava vaara on kakkoskehitysluokan nuoressa metsässä, niissä on viimeisen 10 vuoden aikaan lisääntynyt kuori ja runkovauriot, silloin on menetetty jo arvotavaraa tukkia- ja pikkutukkia
Toisaalta nämä hirvihavainnot ja lausunnot on hyvä asia, että hirviongelma saa julkisuutta, puolesta ja vastaan, mutta edelleen maanomistajalle jää tunne, että hirvet olisi helpompi hätistellä kauas viljelytaimikoista.