Hakattu 2011 syksyllä. Istutettu 2012 toukokuussa. 2013 ja 2014 kesällä rehevimmät paikat autettu taistelussa heinää/vatukkoa vastaan. Vesakostahan ei ongelmaa ole ollut kun on ennakkoraivattu ajoissa.
Hakattu 2011 syksyllä. Istutettu 2012 toukokuussa. 2013 ja 2014 kesällä rehevimmät paikat autettu taistelussa heinää/vatukkoa vastaan. Vesakostahan ei ongelmaa ole ollut kun on ennakkoraivattu ajoissa.
Metsänhoito
Hyvän näköinen. Ei ole perkauksellakaan vielä kiirettä.
Taitaa selvitä yhdellä perkauksella ensiharvennusvaiheeseen. Tuollain kun onnistuu, niin viljelyn pitäisi kannattaa. Heinääminen on mielestäni tosin melko ikävää puuhaa ja laskettava vielä alhaisella tuntiveloituksella, mutta kannattaa mielestäni tehdä.
Aneemisen näköistä kuusen alkua. Koivikko olisi jo ilman heinäystä puolta pidempää.
Pitänee hankkia parempaa perimää olevia koivuntaimia, jos ne puolta paremmin kasvaa. Samana päivänä istutettu koivukuvio ei ole lähelläkään neljän metrin pituuksia. Vaikka sitäkin on heinätty.
Onko Menninkäinen hirvenmetsästyksenharrastaja?
Minusta tuo on kaukana aneemisesta. Normaalia paremmassa hoidossa ja hyvässä iskussa muutenkin. Onhan tuossa kasvua ja vaikak mitä tuuheutta.
Ja mitä v***a se mahdollinen hirvenmetsästys nyt Anton Raperille tuon kuusentaimikon kohdalla kuuluu…
(Gyle se ainagi gagsgyt guutiota gasvaa…)
Mitä perimää ne sitten on? Onko istutettu oikeaan aikaan kesästä? Koivu pitää istuttaa kasvukauden aikana kasvavana. Muuten jurominen voi kestää pitkään.
Onko kasvupaikka hieman karu?
Mun silmiin näyttää ihan normaalisti kehittyneeltä. Hyvin on kuuset kehittymässä.
Hyvä taimikko on kyseessä. Hyvin onnistunut on uudistus kun ei vesakkoa pahemmin ole haittoina.
Taimia säästellen ja laadusta tinkien on varmaan edetty tällä kuvan kuviolla. Liian karussa kuusta ja liian harvassa.
Liian karua on. Mutta mikä alkaa olla liian karua kuuselle on vielä raudukselle ihan hyvä. Kasvaahan raudus kuivahkoilla kankaillakin tukkipuuksi.
Jos tuohon malliin heinää kasvaa, niin näkee sokea reettakin ettei ole liian karua kuuselle. Vähintään rehevää tuore kangasta, ellei jopa lehtomaista.
Ihan sopivalta tuo tiheys näyttää. Nyt jokaisella kuusella on tilaa ja voimaa kasvaa.
Kyllä tuo riittävän rehevältä näyttää kuuselle. Ja eikös tuo vasemmalla oleva vanha kuusikkokin näytä kasvavan aika hyvin.
Taitaa olla taimia vähänlaisesti, miten on mahdollista että vesakkoa ei näy yhtään. Onko torjuttu heinä glyfosaatilla ja samalla on hävinnyt myös vesakko.
”Asiantuntijat” ovat puhuneet”. Valokuvat valehtelevat, mutta oikea tiheys selviää vain mittaamalla. Kun pistää metsurinmitan kantoon kiinni ja ottaa aarin ympyräkoealan, ( miksei vaikka kahdenkin) – on mahdollista saada luotettava tulos runkoluvun mittaamisesta.
Tuollekin alueelle on kyllä aivan varmasti tullut ja lisää tulossa – lehtipuuta, josta voi tehdä täydennyspuulajia. ”Liian harva” on lakiraja, joka on jotain muuta kuin teistä suurimman osan asiantuntemuksella ”sopiva” 3000 r / ha, joka on kiistatta liian tiheää, eikä anna puuston järeytyä kunnolla.
Tehtävä ”asiantuntijoille”: – mikä on aarin koealan säde? Entäs kahden aarin?
Neljän metrin koe-ala kerrotaan 200.sadalla.Aariin pitäs riittää puolet vähempi.
Aarin koeala 564cm. 2 aarin 798cm.
Tuo neljän metrin keppihän ei anna ihan tarkkaa tulosta, vaan se kertoo paljon taimia on 10053 neliön alalla.
Keppi pitäisi olla 399 cm niin tulos olisi tarkka.
1000 istutettua ja loput tekee luonto on riittävä. Kuitupuita ei kannata istutella.
Sikarilta ajtuksia herättävä kommentti. Varmaan jossain kohtaa luonto täydentää mutta entäs jos ei täydennäkään.
Minusta täydennysistutus on tympeimpiä hommia. Kuokalla laikuta siellä risukossa jos edes onnistuu sellaisen kohdan löytämään että kannattaa ryhtyä laikkua tekemään. Pitkiä päiviä tulee tuossa täydennyshommassa suhteessa täydennettyyn alaan.
Mitä tekisitte liian tiheään istutetulle kuusikolle? Lähentelevät kuitukokoa, mutta osassa latvoissa enää vähän vihreää. Antaako vain kasvaa, että saa edes kuitua harveharvennukselta, vai aikaisemmin energiapuuksi?
Älkää siis ainakaan liian tiheään istuttako, mielummin vaikka väljästi.
Meilläpäin paljo alueita joissa ei heinä haittaa.Tuppaa muutama vuosi istutuksen jälkeen olemaan kaksin jopa kolminkertainen möärä taimia.
Maahan kaato on yksi vaihto-ehto.Niin minä tekisin.
Riippuu varmasti paljon kasvupaikasta kuten koillislapissa.
Jos ne klapikoneella lähentelee kuitukokoa niin luulisi että kannattaa harvennuksessa kuituna myydäkin. Tosin itse en noita energiahommia harrasta kuin kotitarpeiksi niin en tiedä verrata hintoja harvennuskuitu vs. energiapuu.
Niin, jos kaatelis vaan maahan surkeimman näköiset ja pahimmat tiheiköt ja lopulliseen tiheyteen sitten kuiduksi ensiharvennuksessa.
On pellolle istutettu.
Sokea reettakin näkee niin monennäköistä heinää. Joskus kohtuu karutkin maat heinivät aluksi reilusti. Tarkemmin pitää kasvit nähdä. Pelkkä heinä on laaja käsite. Karulta näyttää ainakin viereinen metsä.
Sikari:
Olen vähän samoilla linjoilla, että kuitua ei kannata istuttaa, ainakaan vähänkään karummalla maalla. Toki luonnon täydennykseen liittyy riskejäkin.
Tuolla toisella palstalla oli hyviä kokeiluja palstalaisilla. Esim. karumman puolen mt:lle voisi istuttaa sen 1000/ ja ja maanuokkaus ja siemenpuumännyt hoitaa loput. Jos ei tule mäntyä, tulee koivua.
Tosin, jos lähtee hyvä Männikkö näin, voi olla järkevää ensiharvennuksessa ottaa nuo etukasvuiset kuuset pois.
Onhan tuossa tiheys aivan riittävä. Normi-istutustiheys ja loput
luontaisia. Yhdistetty viljely+luontaiset on nykyaikana useimmiten paras vaihtoehto.
Sitolkka ei pysty päättelemään paksusta heinästä, että maa olisi riittävän rehevää kuuselle. Kuitenkin kaukana näkyvä metsä on selvästi karua?
Selvä
Jeessi ja sitolkka väärässä joko vakaasti uskoen asiaansa tai provoillen.
Taimikko näyttää oikein hyvältä ja taatusti riittävän rehevältä kuusen kasvulle. Luontaista mäntyä on joukossa ja niistä rakentaisin sekapuuston kuviolle taimikonharvennusvaiheessa. Kuitenkin niin, että kuviolle jää maksimisaan 2000kpl/ha. Mäentöppyrälle olisi mukava saada mäntyä vaikka eihän kallio tuota paljoa. Olen näitä vastaavia kylvänyt käsin kohtuullisella menestyksellä ja jopa kuokalla laikuttanut. Kaivinkone ei näille pääse, mutta usein muokkaus jätetään kesken turhankin aikaisin. Hyviä kaivinkonekuskeja on tosi harvassa.
En tiedä mikä ravinnepuutos noilla sitten on. Viimekesä oli ns kuusenkasvukesä ja silti on latvakasvut noin huonoja tuon mittaisella taimikolla. Ei hyvä.
Onko hieman soistunutta tuoretta kangasta. Männyn kasvumaalta enemmän näyttää.
Kuva on taimikosta sen viidennen kasvukauden jälkeen. Joskus mättäälle istutettu kuusi on ”täydessä” vauhdissa jo neljäntenä tai viidentenä kasvukautena, mutta ei aina. Tämä taimikko lähtee erittäin kovaan kasvuun tulevina vuosina.
Nyt vaikuttaa haku ammunnalta. Hyvä taimikko.
Minusta selvä mustikkatyyppi, juurikin noiden kuusten ilmeestä ja heinikon laadusta päätellen. Pitäisi tietysti onnistua ilman heinäystä MT-pohjien uudistaminen, mutta edeltävä puustokin tuohon heinimiseen vaikuttaa. Jos tuossa olisi nyt koivikko, taimikon arvo olisi selkeästi alempi ja tietysti johtuen siitä että taimikon käypäarvo on tulevien hoitotöiden ja hakkutulojen nykyarvo.
Menninkäinen voisi kertoa mitä metsäsuunnitelmassa lukee maapohjan osalta. Onko kyseessä VT tai jopa CT.
Älä ole niin vaatimaton. Se on CIT
Mustikkatyypiltä vaikuttaa. Kuusten kasvu alkaa parantua vasta tuosta n. 1,5 m pit. lähtien.
Lisäksi reunakuvion metsäkin näyttää kasvavan hyvin kuusta, siitäkin voi jotain päätellä.
Kuva vääristää asioita. Ja se vääristää kokonaiskuvaa mitä siitä kuvasta alkaa tuijottamaan.
Pisimmät kuuset on reilusti yli kaksi metriä pitkiä. Nopeasti läpikävellessä itseeni verratessa keskimäärin 175cm pitkää.
Kuviohan on merkattu lehtomaiseksi kankaaksi. Taustalla näkyvä kallio kuivaa kangasta.
Kallion molemmin puolin on istutettu mäntyä ja kalliosta kuvauskohtaankin päin olisi voinut laittaa kaistaleen mäntyä jos taimia olisi ollut istutusajankohtaan enemmän tarjolla.
Ja kallion välit on kylvetty männylle.
Myrkkyjä ei ole käytetty heinän tai vesakon torjuntaa. Lehti puusto poistettu jättöpuita lukuun ottamatta muutama vuosi ennen hakkuuta. Ei se vesakkokaan sankan heinän ja vatun läpi heti ala siemenestä puskemaan.
Lehtomaista kangasta ja täällä ”asiantuntijat” pitävät liian karuna kuuselle.
Eihän tuo kuva edes vääristä mitään. voi ziisus..
Kyllä moni asiantuntija olisi varmasti kylvänyt männylle.
Ja sitten reilu lannoitus ensiharvennuksen jälkeen.
”… Pisimmät kuuset on reilusti yli kaksi metriä pitkiä. Nopeasti läpikävellessä itseeni verratessa keskimäärin 175cm pitkää.”
Tarkoitin ”kasvun parantumisesta n.150 cm lähtien” sitä mitä
kuvasta näkyy : viimeisin kasvu on jo hyvä.
Ei metsätyyppiä voi määrittää maapohjan kasvillisuuden mukaan kun siitä ei näy kuin heiniä. Lisäksi se muuttuu kuvion sisällä kuten tuossakin käy ilmi.
Kasvaahan se kuusi tuossa iässä vaikka peltikatolla. Ja sanokaapa mitä heinää tuossa näkyy? Onko rehevän maan heinä ja ruohokasvillisuutta. En äkkiseltään tunnista lajeja.
Heinää puskee kuin kesanto pellossa. Kuuselle liian karussa maassa ei tarvitse heinäntorjuntaa.
Kuivahkoilla kankaillakin pukkaa joissain päin suomea pirusti heinää horsmaa ja pihlajaa.
”Ei metsätyyppiä voi määrittää maapohjan kasvillisuuden mukaan kun siitä ei näy kuin heiniä. Lisäksi se muuttuu kuvion sisällä kuten tuossakin käy ilmi.”
Opaskasvit pitäisi kyllä löytyä, jos on tarkkana. Helppoa ja varmaa se on ennen päätehakkuuta.
sitolkka päättelikin pirunmoisesta heinikosta maapohjan olevan liian karua kuuselle, kun ei siitä voinutkaan nähdä tunniste kasveja?
Vai siitäkö päättelit, kun mielestäsi kuusi kasvaa hyvin peltikatollakin, niin maapohjakin täytyy olla karu?
Eli, jollet voi toisin todistaa, niin maa on karua kuuselle?
Koetapa Jätkä tarkkana poikana kertoa tuosta kuvasta opaskasvit.
Se on sata varma että jonkun ajan päästä tulla käenkaali kukkii.
Kuusentaimikkoni ei ole tuonnäköisiä, niissä on taimia ainakin kolminkertaisesti noihin nähden. On istutettu 1800 kpl ja lisäksi on tullut luonnontaimia ja risukon alkua huomattavsti enemmän kuin tuossa kuvassa, vaikka on pari kertaa jo raivattu.