Metsälehdessä oli juttua vanhoista raivaussahoista. Itsellä Jonsered RS 40, vm 1986, joka ollut v 2007 lähtien eläkkeellä ja varasahan virassa taimikon heinäyksessä. Tässä kuussa jouduttiin puolipäivää sahaamaan. Erikoista loiva kulmavaihde ja iso metallinen teränsuoja.
Halvattu kun näyttää melko uudelta vehkeeltä. Tuossa mallissa on ainakin ollut kuristettu imupuoli, eli siinä ilmanputsarin puolella on kaasuttimen kurkun reiässä ollut alumiininen kuristus, jonka poisottamalla sahan tehot nousi samalle tasolle kuin Jonssin 45 – mallissa.
Ittekin ihmettelin sahan hyvänä säilynyttä maalipintaa.Runkoputki kyllä onkin sitten jo nuhjaantunut.Oli myös kokokuva sahasta ja kulmavaihdepäästä,mutta ML ei kaikkia kuvia ilmeisesti hyväksynyt(Liian monta kuvaa?).Jätkä meinaat,että kaasuttaja täysin sama kuin 45:ssa ,mutta kurkkua vähän kuristettu?
Saha on melko puhdikas,ei näppituntumalla häviä Stihl 480.lle.Runkoputki lyhyehkö,ei kovin hyvä heinäämisessä.Paikka tarvittaessa Dolmar 4501(ykköspyssy vatukon kaadossa)
Siinä taitaa olla sylinterikin sama kuin 45:ssa. lisävarusteena on vain se kuristus imupuolella.
Noita imupuolia on muokkailtu monessa vehkeessä, harvassa se on ollut niin helppoa kuin tuossa.
Sylinteri on sahassasi sen näköinen, kuin se olisi juuri vaihdettu, eikä koskaan käynyt kuumana.
Jonssi on hyvällä moottorilla varustettu, siinä on murea käyntiääni, eli sieltä ei kuristimia löydy.
Puuttuuko tuosta koppa päältä vai onko se ollutkin tuollainen. Voi olla jäähdytyksen kanssa on ongelmia jos siitä koppa puuttuu ja mangneetonsiivet eivät pääse puhaltmaan sylinteriin.
Ai helv….. tuollahan se koppa onkin seuraavissa kuvissa. 🙂
Tuo RS40 kastelee helposti tulppansa ja tuo koppa on kiinni neljällä,poikkeuksellisen ohuella ja pitkällä urakannalla..Senverran ohut ruuvi,etten ole vaihtanut Phillips tai Torx kantaan.
Kopan ruuvit ovat omanlaisensa. niissä on ohu – sileä kaula, jonka avulla ne eivät putoa kotelosta, vaikka sen kääntää ylösalaisin.
Tulpankasteluun on jokin syy, jonka yleensä löytää peilistä.
Ei kastele allekirjoittaneella,mutta oli kerran naapurilla lainassa ja palautti painokelvottomilla terveisillä
Voin kokemuksella kertoa, että uskomattoman usein käynnistymättömyyden syy on siinä, että ei kertakaikkiaan tajuta, että kun kone hiukankaan lupaa, on ryyppy otettava pois, mutta puolikaasun pitää olla päällä ja pari repäisyä niin se käy.
Toinen töppäys on, että vedellään konetta ja vedellään ja vedellään. Kärjetön sytytyslaitteisto antaa kipinän vasta, kun kone pyörähtää kunnolla. On aina sanottu varsinkin nuoriso-opiskelijoille, että käynnistimellä revitään saha käyntiin.
Se voi näyttää leppoisalta nyppäsyltä, kun sen tekee kokenut ammattilainen, mutta sitä se ei ole.
Raivaussahan vetäisy käyntiin, kun se roikkuu valjaissa, on eräs taidonnäyte.
Jonsereds RS 45 tuli hankittua -82 ja siitä on vain hyviä kokemuksia. sahalla ei ole sahattu vieläkään kovin paljon ja on täysin kunnossa oleva vieläkin.
Viime kesänä puhdistus huollossa siitä polteltiin pakoputki puhtaaksi ja sieltä paljastui ärjyraivuri. Tuntuu se päihittää STIHL 460 :n tehoissa, mutta polttoaineen kulutus siinä on reilusti suurempi, joten Jonsered on nyt varasahan varasahana.
Jonssi on moottororitekniikaltaan jo vanhanaikainen, eikä sen kaasutinkaan ole ihan tätä päivää. Kuitenkin senkin voi säätää hieman kireämmälle ja sen tarpeeseen viittaa pakoputken polttotarve. samoin öljyä on ehkä tullut aikaisemmin annettua hieman reippaammin.
RS 45 onkin jo ”viritetty” isommalla kaasuttimen ilmanottoaukolla, joten se murahtaa aika mukavasti.
Meillä muutamassa sellaisessa osoittautui raivausosan ja moottoriosan kiinnitys epävarmaksi. Sehän on neljällä ruuvilla kiinni ja ne pyrkivät aukeilemaan, kunnes pistimme niihin lukitusnestettä.
Pari ”aloittelijan” kysymystä
Saatan saada omani toimimaan kun kyseinen kampe on seissyt yön yli, mutta uudelleen käynnistäessä ei sano mitään, ei oikeestaan edes lupaa.
Onko näissä paljon puolavikoja ja voiko oire olla tuosta johtuva? Mielestäni jää kipinä uupumaan, mitään ei näkynyt kun tulppaa pyttyä vasten koittaa. Tulppaa on koitettu yhtä jos toista. Onko puola vaikea vaihtaa?
Toinen kysymys olisi liittyen tuohon Seis-kytkimeen, miten tuo kytkin toimii kun molemmat siihen tulevat johtimet ovat yleismittarin mukaan jo irroitettunakin valmiiksi johtavassa tilassa? Purin tuon mutten ole varma laitoinko oikein päin takaisin, pitääkö kytkimen johtaa ollessaan Seis-asennossa vai ei?