Kommentit (19)

  1. metsä-masa

    Selkeä työnjälki ja laadun mukainen apteeraus. Tästä maanomistajakin saa tilin ja hyvän mielen !

  2. Aika fakiiri saa olla että tuosta pystyy arvioimaan tukin katkonnan onnistumisesta/epäonnistumisesta. Puut pitäisi olla maassa rungoittain pölkky kerrallaan jos katkontaa haluaa jotenkin analysoida

  3. Tukit ovat hyvälaatuisia, hieman pieni on järeys, mutta sehän riippuu metsästä. Varsinaisia parruja / pikkutukkejako ei tullut?
    Kahden tukin puustoa on aika helppoa apteerata, mutta nykyään rajoitetuilla pituuksilla pitää olla tarkkana, että tukin saa tarkasti talteen.

  4. Visakallo

    Eipä tuolla kuitukasoissa näyttäisi tukkiainesta olevan.

  5. Pikkutukkikasa keskellä

  6. Kyllä, kun katsoo kuvaa, ei uskoisi sellufirman katkonnaksi, se on onnistunut erittäinkin hyvin, lähempi ja laajempi tarkastelu tietysti vahvistaisi vielä asiaa…

  7. Jo pikkutukkikasaan mennyt tukkikokoinen osa herättää kysymyksen, koska pikkutukki on niin paljon halvempaa.
    Sama juttu kuituksassa olevan tyvipöllin kohdalla. Onko tehty kolmoskuitu, vaikka metrinen tyveys olisi riittänyt? Vielä jatkokysymys: paljonko tyvikuitu vaikutti latvan tukkiin?
    Nyrkkisääntö tukin ja pikkutukin teossa samasta rungosta: Tukkiosuutta ei lyhennetä yhtään moduulia pikkutukin saamiseksi.

    Tukit ovat kyllä siistin näköisiä.

  8. Näyttää hyvältä! Kaupanteon yhteydessä tietysti sovitaan mitat – kunnossa olevat metsäkoneet pystyvät toteuttamaan aika vaikeatkin mittavaatimukset helposti jotka päivittyvät tietokoneille metsään puukauppa/leimikko/ostaja kohtaisesti automaattisesti. Harvesterin kuljettajat tietysti valvovat puuaineksen vajaa laatua ja puuttuvat pakkoajolla prosessiin.Ajokoneen kuljettaja tietysti valvoo vajaalaatua ja tekee siirtymät miten on kauppanteossa sovittu.

  9. Pirruuttaan miekin osallistun tähän.Uusi puutavaran mittauslaki sanoo että motomitassa määritetään laatu sekä määrä joten lain mukaan näitä puutavaralajisiirtymiä ei voisi tehdä.

  10. metsä-masa

    Kuvassa hyvä esimerkki omatoimiselle hakkuunvalvojalle, ” huom ”, kuitupuun pieni määrä suhteessa parru ja tukkikasaan ja epämuotoinen tyvileikko.

    Motomies on tehnyt mallityön esimerkillisesti, tukkikasassa karsintaterien merkkaamaa tasaista lenkoutta, mutta on hyväksynyt sen tukkilaatuisena ja huomioinut pienen tyvivähennyksen, nämä kertoo paljon kuljettajan ammattitaidosta ja asenteesta.

    Valvojankin kannattaa tutustua hakattavaan kohteeseen ennen hakkuuta, onko leimikko avo- vai harvennus ?Harvennukselta kun poistetaan ne heikoimmat ja huonolaatuiset rungot, silloin se näkyy kuitukasassa ym.

    Joskus myyjälle voi jäädä tunne, että meidän leimikonlaatu oli parempi, mutta kuljettaja ei osannut apteerata runkoja ! ! !

  11. ”Arvoapteeraus” Miksiköhän tukkiläjässä on vain kahta pituutta, kun kaikkien ”kuitufirmojen” vakiosopimusehdoissa on aikas monta tukinpituutta? Kaikkea muuta kuin arvoapteerausta!

  12. Jos tukkimitan täyttävää puuta ei ole mennyt pikkutukkiin tai kuituun, on ihan sama, vaikka onkin käytetty vain kahta pituutta.
    Hoidetuissa männiköissä on usein sellainen tilanne, että kun rungot ovat melko tarkkaan samanpituisia päätehakkuun aikaan, istuu niihin samanlainen tukkien jako. Tuo totuus pätee myös kolmen tukin puustoon.
    Nykyään, kun mitataan tukeista niiden sisältämän puun määrä, ei edes pieni kartiokkuuden ero merkitse myyjän kannalta mitään, eli tukkien apteerauksessa ei enää mittaa juoksuteta lainkaan. Ostajan kannalta merkitystä on, jos pinnasta tehtävän selluhakkeen määrä on iso ja hinta pieni.

  13. ” tukkien apteerauksessa ei enää mittaa juoksuteta lainkaan.” Juurikin näin eli silputaan tukkileimikko yhteen tai kahteen mittaan. Miksi sopimusehdoissa tukkimittajakauma 40-62 dm? Millaisia matriisia motolle menee? Väkisinkin pitää tulla koko mittaskaalalle tukkia, jos otetaan tukki tarkkaan ja hintaero laatujen välillä on merkittävä!

  14. Jätkän kanssa samoilla linjoilla.Kuvan leimikko hoidettu tasakokoinen puusto jolloin apteeraus menee hyvin samanlaisesti puusta toiseen,eikä väliä vaikka pätkittäisiin vain yhteen mittaan jos päästään tällöin tukin latvaminimiin.

  15. tartzan. Mikä ostaja ostaa 62 dm:n tukkia?

    metsä-masa. Mistä näet tukkikasassa olevan karsintaterien merkkaaman tukin olevan lengon? Minusta se on suora kuin kynttilä.

  16. metsä-masa

    Jätkä perustelikin tasarakenteisen leimikon katkontaan vaikuttavat seikat perusteellisesti ja ymmärrettävästi edellä.

    Jätkä, Onko kuvassa vuoleman jälki juuri kuvaajaan päin, joten lenkous ei erotu ?

    Moto-ammattilaisilta olen saanut vinkin mutkien- ja lenkojen runkojen seurantaan hakkuutyömaalla, tämä oli sen verran hyvä vinkki, joka karsii turhia epäilyksiä ennenaikaisesti työmaalla.

    ” tarzan kyseli tukkikaupan sopimusehdoista ” Yleinen käytäntö sopimusehdoissa on ilmoitta kauppakirjalla vain minimi ja maksimipituudet esim. ne 40-62. Katkonta on sitten kaikki ko. mitat, tai katkonta voi olla myös vain 2:la pituudella, molemmat hyväksyttyjä tapoja !

    Lisäpituudet ilmoitetaan erikseen kaupan lisäehdoissa tai latuliitteessä, jota sahurit käyttää.

  17. metsä-masa. Kuvakulma VOI valehdella ja pölkky olla hieman köyry, mutta sen erottaminen kuvasta ei oikein onnistu.

    Menen kyllä 3.12 Silmäpoliklinikalle, jossa tehdään: Näkökenttätutkimus, Kuvaustutkimus ja Klaukoomatarkastus. Sen jälkeen ehkä nöäen paremmin – tai huonommin. Ajaessa en tarvitse laseja – vielä…

  18. En ole kysellyt mitään! Käykääpä tutkimassa oikeuden päätöksiä ja kysykää mhy kentästä tapauksista. Ei mene kauppakirjan kirjaukset sovitun mukaan niinkuin pitäisi!

  19. tarzan. Oletko tosiaan joutunut ihan lakitupaan asti tuomittavaksi KO aiheesta?
    Sellaiset jutut kävisivät annakkotapauksista, Vai mitä?

Puukauppa Puukauppa