Pienet aukot on ennen taimettuneet jopa luontaisilla kuusen taimilla. Nyt se taitaa olla mennyttä, hirvieläimet ne pienemmätkin…
Pienet aukot on ennen taimettuneet jopa luontaisilla kuusen taimilla. Nyt se taitaa olla mennyttä, hirvieläimet ne pienemmätkin…
Metsänhoito
Kolme vasta mennyt ! Oletko varma ettei ole vesimyyrän tekosia ?
Pienaukot aiheuttavat metsänomistajille varmat ja monipuoliset metsätuhot.
Motivaatio hiipuu, kun kohtaa noita tuhoja.
Pienaukko on metsäneläimille ihanteellinen ruokamaa, sillä suojaa tarjoava metsä on aina lähellä. Tämän takia isoissa aukoissa taimikko säästyy aina paremmin kuin pienissä aukoissa.
Pikkutukki, mistä ne vesimyyrät keskelle metsää olisi eksyneet. Ojaa edes likelläkään. Kyllä kait nuo peurojen asustamisen seurauksia on kun pientä papanaa ja makuujälkiä näissä heinäisissä aukoissa piisaa. Nämä ei suinkaan ole tarkoituksella jätettyjä aukkoja vaan tulleet jo silloin aikanaan männyn istutusten tuhojen myötä. Jotka myös sorkallisten syytä. Silloin hirvet, nyt peurat ja kauriit. Mikä on tämän tarkoitus, lihan vuoksi ei ainakaan kannata. Ruotsissa onkin valtionyhtiö hakenut lupaa helikopterista tapahtuvaan hirvieläinten ampumiseen kun vuodesta toiseen menee taimikot pilalle. 80kpl olisivat ampuneet mutta lupaa ei tietenkään herunut. Satakunnassakin on hirvivahinkojen korvaukset metsille nousseet tuplaten parissa vuodessa. 2018 oli vielä noin 18000 euroa, nyt vuodesta -19 korvataan jo yli 40000 euroa. Ja siinä ei todella ole näitä pienempiä tuhoja. Minulla meni juuri yli kolmesataa parhaassa kasvussa ollutta hybridihaapaa pilalle. Katkottu lähes järjestään emä-vasayhdistelmällä. Kun tuollaiset kolmemetriset taitetaan niin tuho on ainakin laadun puolesta.
Ja keskimmäisessä kuvassa sitä männynkin kohtaloa koivuraippojen vasemmalla puolella. Aikaa jo sököksi tuhottu männyn kuiva ruoto.
Vesimyyrä rotuillut senttejä paksujen kuusen latvoja poikki, varmaan joo. Pari kiikkutuolinjalaskuusta mennyt piloille , ei vielä kovin paha , mutta on niitä muuallakin varmaan tuhoja tullut.
Samaa vaivaa Varsinais-Suomessa.
https://aijaa.com/wfHzO7
Kuva otettu 5-2019.
..tanan metsäkauriit…
Hirvieläinten helikopterimetsästys joudutaan vielä sallimaan niin Ruotsissa kuin Suomessakin. Metsästäjät ikääntyvät ja ikäluokkien pienenemisen ja kaupungistumisen myötä metsästäjien määrä putoaa jatkuvasti. Olisi hyvä, jos tarvittavat päätökset voitaisiin tehdä ajoissa, mutta valitettavasti tahtoo käydä niin, että tuhojen on tultava erittäin mittaviksi ja kalliiksi, ennen kuin asenteet muuttuvat. Muistamme hyvin, miten pitkälle esim. citykanien aiheuttamien vahinkojen piti mennä, ennen kuin kannan rajoittamiseksi tarvittavat päätökset pystyttiin tekemään.
Todella niitä tuhoja on useissa paikoissa minullakin ja tuo että niistä tulee keinukiikun jalaksia on myös niiden aiheuttamaa. Ensin niitä pusketaan kumoon ja sitten syödään. Tuo Jalapan kuvan rungon nirhaaminen on myös hyvin yleinen riesa. Varsinkin minulla pienien haapojen rungot loistaa ainakin yhdeltä sivultaan paljaina. Kestää kauan kylestyä ja lahovika on varma. Visakallo, todella toivomme että joku järki alkaisi saada jossain päätänässä jotain aikaan. Miksi annetaan jatkua vuodesta toiseen pahenevana? MTK voisi myös alkaa jo ottaa perustehtäväänsä ja ajaa sitä metsänomistajankin asiaa. Riistaväen asiaa ajaa jo heidän oma organisaationsa aivan riittävästi.
Jeessillehän on niin mahottoman tärkeää luinen ja verinen muovipussi, jossa on luiden seassa koirankupista otettua – lyijyllä maustettua möyheentynyttä (mureaa) lihaa. Eihän sellaista herkkua saa, ellei sorkkaelukoita juokse tärväämässä taimikoita.
Se on niin, että lihaa, taikka puuta!
Kyllä valinta olisi mielestäni kovinkin helppo. puuta!
Kauriiden kuusentaimikon totaalituhoja Hämeessä kymmenen vuotta sitten kohdalleena, ihmettelen vielä tänä päivänä; Eikö niille ole keksitty ehkäisytabletteja, joita jakaa lentolevityksenä, niin kuin itärajalla rabiesrokotekuutioita?
Lentävä lyijy ei tunnu riittävän edes alkuun.
Niin. Miisu oikeassa, olisi huomattavasti eläinystävällisempää alkaa säännöstellä syntyvyyttä kuin tuo niiden ampumalla nk. metsästys. Kun kannan lisääntyminen edes saataisiin kuriin voisi jo pedotkin saada kannan laskusuuntaan.
Metsästysliiton sivuilla saa lukea Metsästäjä-lehteä. Kannattaa lukea numero 1/20 ja siitä kauriinmetsästysjuttu.
Kokeillaan, josko linkki toimisi näin. Ellei toimi, haulla kyllä lehti helposti löytyy.
http://www.riista.fi/julkaisut/metsastaja-lehti/
Tuttu on. Tulee ihan postitsekkin. Kun on tuo metsästyskortti tullut pidettyä voimassa vaikka en metsästäkkään. Jos kuitenkin alkaa joskus mitta näihin täyttyä yli tarpeen.
Luen sen jutun, kun pääsen ystävälleni kylään.
Piru ! Olikoon tuo sitten kälppä !
Hyvin onvat sorkkikset osanneet kohteen valita . Ei ole mennyt hyvä pilalle. Näyttäisin raivuria , jos taimikossa eteen sattuisi.
Hirvilehmille ehkäsytabletteja ja uroksille viagraa. Oli nimittäin tutkittu (Planterin julk. linkki ) että hirvet syö vähemmän kiima-aikana kuin muulloin.
Suorittavalla on noita ennen/jälkeen-selvännäkökykyjä aina piisannut. Tuo kuusi on kasvanut alkuun aivan normaalisti mutta sitten se on sattunut jäämään jonkun uhittelevan tai kiimaisen uroksen tärveltäväksi. Kun pusketaan maahan ja riivitään on hyvä kasvutaimi sitten tuon näköinen. Eli aukko olisi pienen eineen siitäkin kutistunut kuten reunoilta leviävät taimet yleensä tekee. Mutta kun ei karja halua että mukava makooksimisaukko sulkeutuu alkaa juuri tuollainen tuhtaus. Nyt sen tosiaan voisi raivata mutta alueelle ei ole sellaisia toimia muuten tarvis. Ensiharvennuskuviohan siinä on ympärillä ja tämä on aluetta jonka olen kertaalleen taimikkovaiheessa läpi käynyt. Aika puhdas ja nyt sitten koivuvoittoinen ”männikkö”.
Veikkaan suden tekosiksi. Hirvet on jo syöty eikä yhtään metsuria löydy välipalaksi, ovat joutuneet turvautumaan kuusentaimiin.
Eihän tuossa ole mikään hirvieläin kuusta nälkäänsä syönyt. Kyse on siitä, että on ”kolonut” sarviaan. Siis poistanut kuollutta nahkaa sarvien pinnalta.
Niin minustakin hirvieläimet ovat sarviaan hanganneet. Surkeitahan nuo näreet ovat ettei kovinkaan korkealta pudonnut. Lienee kuitenkin kyse periaatteesta.
Kyllähän niistä surkeita tuppaa tuon käsittelym jälkeen tulemaan. En ole yksinäisellä paikalla heinikosta ylös päässyttä kuusta yleensä luonnostaan kovin surkeana nähnyt. Kun pääsee heinkosta vapaaksi alkaa lähes metrin vuosikasvuilla mennä menojaan. (jos ei satu jäämään ”jyrän” alle kuten kuvissa)
Moton tekosia nuo on. Eksyneet, kun etsineet harvennettavaa.
Kyllä ne kuule sikari on eksyneet jo ennen tätä palstaa. Ei ole näkynyt kesäkohteelle. En tiedä millaisilla kohteilla pyörivät mutta taas näyttää vuosi etenevän hiljaiselossa.
Jatkuvankasvatuksen harvennuksessa moton alle jäänyt kuusennäre.
Kyllä minustakin tuo 1. kuvan puu varsinkin voisi paremminkin olla koneen alle jäänyt näre kuin hirven aikaaansaanosta.
Valitan, siellä ei motoa ole seikkaillut kahteenkymmeneenviiteen vuoteen. Silloin on tehty päätehakkuu.
Ei oikein pääse hurraamaan, jos tuossa on 25 vuoden tulos?
Jos on niin kauan jo aikaa kulunut, niin noille kuusenkämpyröille on se ja sama vaikka hirvi onkin niitä telonut.
Se neljännesvuosisadan tulos näkyy siellä taustapuustoissa ja vastaa mielestäni paremmin kuin hyvin sen ikäistä metsää. Kuten varmaan mainitsin on kyse aukon laidasta ja sen puusta. Ja sen tuhosta. Ja siitäkin oli puhe että aukkokin on näiden samojen sorkallisten ”ansiolistaa”. Varmasti on männyntaimet tuohonkin tullut istutettua. Noh, tuo yksi kuiva tröntti yhdessä kuvista kertoo niiden kohtalosta jotain.
Nuo aukot vain olisi nyt hienosti alkaneet sulautua metsäksi jos tuollaiset nousevat puut olisi pysyneet ehjinä ja kun ympärillä kerran tehdään ensiharvennus joko tänä tulevana tai ensi kesänä. Ei nuo aukot alaltaan kovin isoja kuitenkaan ole. Metsäkeskuskin aikanaan tarkastaessaan todennut ettei kannata tehdä mitään paikkuita.
Ainakin keskimmäisen kuvan kun klikkaa suureksi niin näkee että taustalla istutusmännyt ovat varsin tuhteja verrattuna niiden paikkooseen luontaisesti syntyneitä hieskoivuja kuten sen kuvankin kaksihaaroittunut. Tuhotun näreen oikealla puolellakin heti aika mukavan kokoinen. Laatu ei aivan huikea mutta paranemaan päin koko ajan. Siihen nähden voidaan kyllä laskea selkeää tappiota hirvien tuhoamien männyntaimien suhteen. Eihän nuo ole vielä kerinneet kirittää kiinni mäntyjä nuo jälkisyntyiset koivut.