Aika nirkoisesti jäisi puuta , jos männyt poistetaan. Poistolistalla olikin runsaasti pehmeää lahoa sisältäneet ylispuukoivut. Niitä nurin rymistellessä tuhoutui väkisin melkoinen määrä alla kasvanutta kuusikkoa. Kun yli kuution puita kaadellaan pienempien sekaan sattuu ja tapahtuu.
Tämä palsta on raivattu 10 senttiin rinnankorkeudelta olevista puista. Kuusikin olisi voinut kenties menestyä ilman noita ylispuukoivuja. Nyt kumpikin puulaji on kärsinyt laatutappioita ja siinä sivussa männikkökin on ylikarsiintunut tupsulatvaiseksi. Männyt jäi ja muutama ylisuuri koivu ja kasvukisassa hävinneitä kuusia aukkopaikkoihin. Näky on aika villi ,mutta tulipahan harvennettua.
Ai, sen takia siitä ei valitettukaan. Ja että oikein kymmeneen senttiin asti.
Olisi minusta saanut jättää raivaamatta, motokuski ehkä olisi erottanut poistettavat puut (=koivut) muutenkin.
Kuuset ovat ihan hyvävointisen näköisiä, eiköhän seuraava 15-20 vuotta tee niille oikein hyvää. Toki jossain 15 metrin kohdalla voi olla osalla rungossa joku mutka, mutta sehän on tietysti vain katkontaongelma.
Ja mitä Suomen metsien kasvunopeuteen tulee, niin se kasvun jatkuva lisääntyminen loppuu tai ainakin hiipuu joka tapauksessa aika pian.
Kuutiokasvu on pitkälti sidoksissa metsien ikärakenteeseen, joka nyt tällä hetkellä on juhlapuheiden näkökulmasta optimaalinen eli oikeasti vanhat metsät alkavat olemaan sileänä.
Harvennuksessa poistetut kuuset olivat kooltaan 20-100 litraisia .Koivut puolestaan lähellä kuutimetriä ja monet huomattavasti yli. Lähes jokaisessa enemmän tai vähemmän pehmeää lahoa keskellä. kuuset olisivat pirstoutuneet joka tapauksessa koivujen kaadon yhteydessä .Parempi oli ottaa ne ehjänä talteen ennen koivuihin kajoamista. Sen verran varjossakin kasvoivat ,että eivät olisi selvinneet valoshokista. Ei tullut jatkuvan kasvatuksen metsää tästä palstasta.
Mitä raivauksiin tulee , ne tehdään tänä päivänä lähes jokaiselle toimenpidettä tarvitseville kohteille. Konekuskeja on hyvin niukasti työmääriin nähden ,eikä vähäisoä resursseja uhrata koneraivuuseen. Jätetään mieluummin risukkokohteet ostamatta ja tuodaan puutt
Ai suorittavako senkin määrittelee. Aika isoa organisaation osaa aletaan esittää. Älä yleistä vaan kerro vain omista hallusinaatioistasi. Ne ovat mielenkiintoisia aikoina jolloin valtavirta kertoo ajan hengestä aivan muuta.
Ennakkoraivaus tehtiin. Aikamoinen rytö oli pitkällään sen jäljiltä.
Moto ei ole mikään r-saha. 400 kertaa halvempikin väline on olemassa siihen tarkoitukseen. Työsaavutuskin ihan toista luokkaa , kun motolla. Raivaamattomuus hidastaa hakkuutyötä 20-30% , mikä tarkoittaa , että kyseisissä olosuhteissa 2-3 motoa kymmenestä tekee pelkkää raivausta ei 400 kiloeuron koneella alle tuhannen eurron koneelle tarkoitettua työtä….no ilmasto kiittää…ja konekauppiaat.
Ymmärrän, että raivaamattomuus hidastaa työtä, jos yritetään valita jotain suoria männynrunkoja kierojen seasta jossain 25-vuotiaassa puskassa.
Tässä en ymmärrä, kun kaadettavan puun tuntee siitä, että siinä on valkoinen kuori.
Kyllähän yli-ikäiset koivut pitää poistaa mutta myös männyistä on turha jättää noita honteloita tupsulatvoja. Eihän ne talvea kestä eikä myrskyjäkään. Mutta saapa suorittava taas aiheen kirjoitella miten raivaamattomuus aiheutti sitä ja tätä.
Ei se raivaamattomuus aina hidasta hakkuuta 20-30%. Voi olla että ei hidasta juuri yhtään tai sitten hidastaa paljonkin. Muistan yhden kannattavuusvertailututkimuksen ennakkoraivauksen kuluista ja hakkuun lisäkuluista. Sen mukaan alle 6000 kpl/ha alikasvostiheydellä hakkuun hidastuminen on niin vähäistä, että raivauskulut ylittää hakuun lisäkulut.
Tässä tapauksessa keskustellaan hoitamattomuudesta ja sen seurauksista. Tämä palsta on kasvanut ihan omillaan kenenkään häiritsemättä. Ilman raivausta harvennuksesta ei olisi tullut yhtään mitään. Ehkä raivaus olisi pitänyt tehdä ennen päätöstä metsän käsittelytavasta. Metsä alkoi näkyä puilta vasta raivauksen jälkeen. Kuten Jessekin tuolla alussa totesi ,olisi kyseessä selkeä avohakkuutapaus. Jos nuo tupsulatvaiset männyt poistettaisiin ,olisi lopputulema aukko. Ennen raivausta päätyivät päätöksissään lievään yläharvennukseen. Kuvassa on tyyppiesimerkki(ei ainoa laatuaan) siitä , mitä seuraa liiasta peitteisyydestä tilanteessa ,jossa arvioidaan ,mitä toimenpiteitä hakattavalle kuviolle tehdään. Tässä on menty arviossa totaalisesti metsään.
Jos vaikka hakkuukoneella revitään ennakkoraivauksen tarpeessa olevaa harvennusta ja ollaan retevää, kun ”Ei tarvinnut ennakkoraivata”, niin mikä halvatun autuus siitä repeää, että harvennushakkuun jälkeen metsä on kuin räjäytetty ja sen siistiminen R- sahalla on kaksi kertaa työläämpää kuin ennakkoon.
Ei kai niin kuvitella, että ne vioitetut risut, jotka innostuvat kasvamaan harvennuksen jälkeen, kasvaisivat ilman ravinteita, jotka ne nyt riistävät arvopuilta?
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Metsänhoito
Eipä siinä oikein muutakaan kannattaisi tehdä.
Kyllähän nuo riukumännyt pois saa ottaa. Onko sitten enää ylharvennusta, mutta ne ainakin pois.
Aika nirkoisesti jäisi puuta , jos männyt poistetaan. Poistolistalla olikin runsaasti pehmeää lahoa sisältäneet ylispuukoivut. Niitä nurin rymistellessä tuhoutui väkisin melkoinen määrä alla kasvanutta kuusikkoa. Kun yli kuution puita kaadellaan pienempien sekaan sattuu ja tapahtuu.
Aha, täystuho taas vauhdissa.
Lehtipuissa oksia riittää, mutta männyt ovat karsiutuneet latvaan saakka? Ei ihan ole mennyt nappiin tuon sekametsän kasvatus.
Ainut järkevä tapa olisi ollut kerrasta aukoksi.
Kaikki päävaltapuustoa matalampi puusto tulee ennakkoraivata matalaksi, ennen kun metsään päästää moton.
Tämä palsta on raivattu 10 senttiin rinnankorkeudelta olevista puista. Kuusikin olisi voinut kenties menestyä ilman noita ylispuukoivuja. Nyt kumpikin puulaji on kärsinyt laatutappioita ja siinä sivussa männikkökin on ylikarsiintunut tupsulatvaiseksi. Männyt jäi ja muutama ylisuuri koivu ja kasvukisassa hävinneitä kuusia aukkopaikkoihin. Näky on aika villi ,mutta tulipahan harvennettua.
Näin kun metsiä kasvatetaan, niin Suomen metsien kasvu on aikanaan alle 100 miljoonaa m3.
Ai, sen takia siitä ei valitettukaan. Ja että oikein kymmeneen senttiin asti.
Olisi minusta saanut jättää raivaamatta, motokuski ehkä olisi erottanut poistettavat puut (=koivut) muutenkin.
Kuuset ovat ihan hyvävointisen näköisiä, eiköhän seuraava 15-20 vuotta tee niille oikein hyvää. Toki jossain 15 metrin kohdalla voi olla osalla rungossa joku mutka, mutta sehän on tietysti vain katkontaongelma.
Ja mitä Suomen metsien kasvunopeuteen tulee, niin se kasvun jatkuva lisääntyminen loppuu tai ainakin hiipuu joka tapauksessa aika pian.
Kuutiokasvu on pitkälti sidoksissa metsien ikärakenteeseen, joka nyt tällä hetkellä on juhlapuheiden näkökulmasta optimaalinen eli oikeasti vanhat metsät alkavat olemaan sileänä.
Harvennuksessa poistetut kuuset olivat kooltaan 20-100 litraisia .Koivut puolestaan lähellä kuutimetriä ja monet huomattavasti yli. Lähes jokaisessa enemmän tai vähemmän pehmeää lahoa keskellä. kuuset olisivat pirstoutuneet joka tapauksessa koivujen kaadon yhteydessä .Parempi oli ottaa ne ehjänä talteen ennen koivuihin kajoamista. Sen verran varjossakin kasvoivat ,että eivät olisi selvinneet valoshokista. Ei tullut jatkuvan kasvatuksen metsää tästä palstasta.
Mitä raivauksiin tulee , ne tehdään tänä päivänä lähes jokaiselle toimenpidettä tarvitseville kohteille. Konekuskeja on hyvin niukasti työmääriin nähden ,eikä vähäisoä resursseja uhrata koneraivuuseen. Jätetään mieluummin risukkokohteet ostamatta ja tuodaan puutt
… tuodaan puut ulkomailta.
Ai suorittavako senkin määrittelee. Aika isoa organisaation osaa aletaan esittää. Älä yleistä vaan kerro vain omista hallusinaatioistasi. Ne ovat mielenkiintoisia aikoina jolloin valtavirta kertoo ajan hengestä aivan muuta.
…kuskia on ruvettu jo tuomaan.
Muutaman motokuskin kanssa minäkin olen jo yhteistä kieltä hakenut. Aina jollakin tavalla ollaan saatu asiat toimitettua.
Koneraivuuseen? Ei kai tollaisessa mitään koneraivaustarvetta ole? Jättää pystyyn mikä jää ja rikkoo loput.
Ennakkoraivaus tehtiin. Aikamoinen rytö oli pitkällään sen jäljiltä.
Moto ei ole mikään r-saha. 400 kertaa halvempikin väline on olemassa siihen tarkoitukseen. Työsaavutuskin ihan toista luokkaa , kun motolla. Raivaamattomuus hidastaa hakkuutyötä 20-30% , mikä tarkoittaa , että kyseisissä olosuhteissa 2-3 motoa kymmenestä tekee pelkkää raivausta ei 400 kiloeuron koneella alle tuhannen eurron koneelle tarkoitettua työtä….no ilmasto kiittää…ja konekauppiaat.
Ymmärrän, että raivaamattomuus hidastaa työtä, jos yritetään valita jotain suoria männynrunkoja kierojen seasta jossain 25-vuotiaassa puskassa.
Tässä en ymmärrä, kun kaadettavan puun tuntee siitä, että siinä on valkoinen kuori.
Kyllähän yli-ikäiset koivut pitää poistaa mutta myös männyistä on turha jättää noita honteloita tupsulatvoja. Eihän ne talvea kestä eikä myrskyjäkään. Mutta saapa suorittava taas aiheen kirjoitella miten raivaamattomuus aiheutti sitä ja tätä.
Ei se raivaamattomuus aina hidasta hakkuuta 20-30%. Voi olla että ei hidasta juuri yhtään tai sitten hidastaa paljonkin. Muistan yhden kannattavuusvertailututkimuksen ennakkoraivauksen kuluista ja hakkuun lisäkuluista. Sen mukaan alle 6000 kpl/ha alikasvostiheydellä hakkuun hidastuminen on niin vähäistä, että raivauskulut ylittää hakuun lisäkulut.
Tässä tapauksessa keskustellaan hoitamattomuudesta ja sen seurauksista. Tämä palsta on kasvanut ihan omillaan kenenkään häiritsemättä. Ilman raivausta harvennuksesta ei olisi tullut yhtään mitään. Ehkä raivaus olisi pitänyt tehdä ennen päätöstä metsän käsittelytavasta. Metsä alkoi näkyä puilta vasta raivauksen jälkeen. Kuten Jessekin tuolla alussa totesi ,olisi kyseessä selkeä avohakkuutapaus. Jos nuo tupsulatvaiset männyt poistettaisiin ,olisi lopputulema aukko. Ennen raivausta päätyivät päätöksissään lievään yläharvennukseen. Kuvassa on tyyppiesimerkki(ei ainoa laatuaan) siitä , mitä seuraa liiasta peitteisyydestä tilanteessa ,jossa arvioidaan ,mitä toimenpiteitä hakattavalle kuviolle tehdään. Tässä on menty arviossa totaalisesti metsään.
Jos vaikka hakkuukoneella revitään ennakkoraivauksen tarpeessa olevaa harvennusta ja ollaan retevää, kun ”Ei tarvinnut ennakkoraivata”, niin mikä halvatun autuus siitä repeää, että harvennushakkuun jälkeen metsä on kuin räjäytetty ja sen siistiminen R- sahalla on kaksi kertaa työläämpää kuin ennakkoon.
Ei kai niin kuvitella, että ne vioitetut risut, jotka innostuvat kasvamaan harvennuksen jälkeen, kasvaisivat ilman ravinteita, jotka ne nyt riistävät arvopuilta?