Luontainen uudistuminen

Entinen suopelto 1,2h joka mätästetty ja istutettu hieskoivulle 1991.Harvennettu 2016 poistamalla huonot ja taipuneet sekä kuusia haittaavat koivut.Lannoitettu 2017 Rauta PK:la.Alla luonnostaan syntynyt kuusikko siementynyt vierellä olevasta kuusikosta. Kuvasta näkyy lannoituksen vaikutus kuusen kasvuun 2018 ja tämä kasvukausi.Ajatuksena olisi kasvatella muutama vuosi ja poistaa koivut vai mitä mieltä olette.

Kommentit (25)

  1. Erittäin samaa mieltä. Loistava metsämonimuoto!

  2. Vähän harvan oloinen tulee kuusikosta. Voisiko sitä ajatella täydennysistutettavan jo nyt?

  3. dolmar

    Viimekeväänä istuttelin 200 tainta aukkopaikkoihin ja tänäkesänä 350kpl
    2v. ylijääneitä taimia.Istuttelin pottiputkella mahd. syvälle.On siellä vielä nousemassa luontaisestikin pieniä kuusentaimia.Alueen toinen puoli n.0,4 ha alue joka rajoittuu 50v männikköön ottanut mäntyä kuusta ja rauduskoivua luontaisesti joka on jo reilusti pidempiä kuin nuo koivut.Peltosarkojen leveys oli n22m joiden keskelle vedettiin uudet syvemmät ojat silloin mätästysvaiheessa.

  4. En kiirehtisi koivujen poistoa, koska turvemaa, on hallanarka. Kuusentapikko on liian harva -vielä. Kun koivu kunnolla peittää alustaansa, sinne tulee lisää kuusentaimia. Yksi vaihtoehto on listiä kuuset vielä pois, koivuilla on kuitenkin aika kova kasvu päällä. Hieskoivikon pitäisi olla männyn tiheydessä vielä tuon kokoisena. Kyllä se kannattaisi kasvattaa tuntuvasti järeämmäksi, kasvuhaluja tuollaisten saniaisten päällä pitäisi olla kyllä aika hyvin.

  5. Ei tuo Jätkänkään vaihtoehto kieltämättä huono ole.

  6. Entä jos jättäisi n. 300 hyvää koivua lihomaan vaneripuiksi ja samalla verhopuustoksi ja ottaisi ne kuusikon ensiharvennuksessa nurin? Ilmeisesti hallanarka paikka, kun hieskoivun viljelyyn on ryhdytty.

  7. Riippuu tietysti, tekeekö dolmar hakkuun itse vai kutsuuko jonkun motokuskin suorittamaan tehtävän.

    En nyt tiedä, missäpäin Suomea tämä on, mutta sanoisin, että 8-12 vuottakin voisi odotella vielä ennen kun tekee mitään, ainakin jos tekee itse. Pieni kuusentaimikko ei välttämättä kuluta kaikkea sitä typpeä, mitä maa sille pystyisi nyt antamaan, joten jos koivut ottaisi nyt pois, voisi olla, että energia menisi aluskasvillisuuden kasvuun. Toisaalta taas koivut tuottavat vuosittain lehtiä, joilla on myös jonkinlainen maanparannusvaikutus.

  8. Antaisin kasvaa, kun on hyvässä kasvussa ja lannoitettu. Pisimpien kuusten latvojen kasvua ylöspäin varmistaisin sahaamalla koivuista oksia pois edestä. 10–15 vuoden päästä ottaisin koivut pois ja tasaisin kuusentaimikkoa poistamalla suurimpia oksaisia kuusia.

  9. Metsäkupsa

    Kavattele kymmenisen vuotta ja silloin kaikki koivut rahatöihin.Harvahko taimikko ajanmittaan yllättävästi tuuheutuessaan täyttyy.Itsellä oli samanlainen suopelto,jossa oli kaksivaihekasvatus.Hakkuutin viisivuotta sitten metsurityönä,nyt ei tunnista samaksi,kuusikko täyttynyt uskomattomasti.Ei uskoisi mitä päältä on otettu,vain kannot enää muistona meneestä koivikosta.

  10. Gla

    Burlin taktiikalla eli kuusten raivaus sieltä, missä ovat liian tiheässä tai lähellä koivuja, koivun kasvatus sen minkä mahtuvat kasvaman, harvennus ja 300-400 parasta jätetään odottamaan niiden päätehakkuuta, jonka jälkeen voi toivottavasti kasvattaa vajaa tuhat kuusta joko suoraan tai yhden harvennuksen kautta päätehakkuuseen.

  11. Ei näy kyllä hallavaurioita kuusissa ja siksi alaoksat ovat laadukkaan hentoja ja lyhyitä. Kiireellisimpänä toimena näkisin katkoa koivun oksat kuusen latvojen edestä. Myöhemmin voi laatuharventaa kuusentaimikkoa 900..1000 harvuuteen.

  12. Gla

    Ei kai alikasvosta koivujen pystykarsinnan varassa tehdä?

  13. Ajatuskin tuntuu kaukaa haetulta. Koivikko näyttää hieman harvalta hieskoivikoksi. Kasvunopeus ei ole ollut ihan hurja, mikä lienee kuusten terveydentila?

  14. <<<<Ei kai alikasvosta koivujen pystykarsinnan varassa tehdä?<<<

    Minun omistuksessani tuo aliskasvukuusentaimikko on arvokkampi kuin huonorunkoinen kuitupuuhieskoivikko (kuten kuvassa) ja juuri näin teen myös mäntyylispuiden suhteen. Sahaan oksia pois kuusen latvojen edesta kasvaa vapaasti ylöspäin. Eikä juuri haittaa ylispuiden kasvua. Tässäkin tapauksessa moni kuusi näkyy olevan kohta koivun oksien pieksämä ja olisi jo 10 vuoden päästä pitempi kuin vieressä oleva hieskoivu, jos latvalla on esteetön kasvumahdollisuus ylöspäin.

  15. Kurki asiassa. Ei välttämättä aina ja heti ole ns. tilaisuus hakata noita hieksiä pinoon. Kuusen latvusten vapauttaminen ”sunnuntai kävelyllä” antaa pelivaraa pari-kolme vuotta, ja lähistölle muodostunut muu leimikko antaa etua tähänkin. Tai kelit.

  16. ”Harvennettu 2016 poistamalla huonot ja taipuneet sekä kuusia haittaavat koivut.”

    Hieman hämmästelen sitä, että tässä on ikäänkuin istutettu verhopuustoa tulevaa kuusisukupolvea varten.

    Hieman huteralla pohjalla olevat koivut ovat huomattavassa määrin kallistuneet, eli alusta on kokolailla löyhä. Rehevä se on, mutta jostain syystä hieskoivut ovat kasvaneet huonosti, ovathan ne jo lähes kolmikymppisiä.
    Aika outoa on se, että istutettuja koivuja on harvennettu pois, että allesyntyneet kuusentaimet (harvassa) saisivat kasvutilaa.

    Tuleva kuusisukupolvi ei tule tuottamaan kuusitukkia, koska sekään ei pysy pystysuorassa, vaan pehmeällä pohjalla kallistelee ja kasvaa mutkaiseksi ainakin tyvestään.

    Kylähän tuohon tietenkin metsä tulee, mutta sen syntymiseen satsattuja rahoja ei koskaan saa takaisin.

  17. Ihan tavanomaista hiekoivikkoa tuo on. Ei jokainen puu kasva suoraan koskaan, varsinkaan hies . Osa näyttää olevan tukkipuuksi kasvatettavaksi kelpaavia.

  18. Gla

    En usko löyhän pohjan olevan syy koivujen nykytilaan, vaan savimaan, jossa koivu ei aina kelvollisesti kasva. Kuusi kyllä pärjää, vaikka märällä paikalla juuristo jääkin kovin pinnalliseksi ja on siten herkkä tuulenkaadoille.

  19. Hieskoivu kasvaa erinomaisesti savimaalla.

  20. Tuon kuvan perusteella väitän, että huomattavan moni koivu on kallellaan pekkästään tästä suunnastakin katsottuna.
    Jos käännetään kuvakulmaa vaikkapa 90 astetta, näkyy, että myös siinä asennossa on kallellaan olevia puita. Puut – ovat ne mitä lajia tahansa, yrittävät tyviosaa vahvistamalla havupuita työntää suoraan, koivua vetää suoraan. Siksi puista tulee lenkoja ja itseasiassa sahauskelvottomia, koska havupuuhun syntyy ”alapuolelle” Lylyä, joka aika pitkälle pilaa puun arvot sahatukkina.

  21. Metsäkupsa

    Kyllä minäkin yliskoivuista oksia sahailen.Sillä konstilla saa kuusen tyvitukin osalta vapautettua haittaavista oksista,jotka hankaavat kuusen latvusta ja näin syntyy mutkia ym .

  22. dolmar

    En aivan varma istutusajankohdasta, voi olla 1985-1991 ja jäänyt huonolle hoidolle omistajan kuoleman johdosta ja taipunut ja katkeillut lumen painamana kunnes 2008 raivattu josta johtuen harva.Kuusikko on perustunut itsestään ja olen istutellut aukkoihin kuusentaimia parina vuonna.Ei ole savipohja vaan ihan rehellinen turvesuo.Olen itse sitä mieltä että koivuista ei kunnon puustoa joten annan kuusille mahdollisuuden.Voisko kallistumat johtua liian korkeasta mätästyksestä?
    se 0,4 ha ei ole mätästetty ja siellä puusto suoraa ja kasvanut paremmin.

  23. Turvemaa rapautuu nopeasti mättäissä. Se on ilman muuta yksi syy siihen, että puu heilahtaa.
    Meillä on tuossa tienvarressa paksuturpeinen suo, jossa alkaa isoimmat komeat männyt olla tukkikoolla. En henkilökohtaisesti ostaisi siitä ainuttakaan tukkia, koska jos katsoo tarkkaan, jokainen suorakin tyvipölli olisi ns. ”levoton”, eli niistä sahatut laudat – soirot vetelisivät vapaiksi päästessään.
    Kävin taannoin K-puutavaraliikkeessä tarkoituksena ostaa 2×5 – soiroa, en ostanut, koska olivat kempuroita. Hain paikalliselta sirkkelisahurilta, joka sahaili omista tukeistaan tavaraa, hän ei myy tukkeja lainkaan, vaan sahaa ne. Ihan latvakuidun tapaisen hän hakettaa ja polttaa omassa lämpökeskuksessaan.
    Oma motokin hänellä on ja teki energiapuuhakkuuta / raivausta sillä omassa metsässään. Ei ollut saantoon tyytyväinen. Hakkaa mieluummin enskan energiaksi. Hän taitaa olla lisäksi lämpöenergia-osuuskunnassa ja toimittaa haketta tarvitsijoille – myös sahauspinnoistaan.
    dolmar. kuitupuuta koivuista – Ei jatkoon, ainoastaan verhopuuta ja pois, kun kuusikko on ylittänyt hallarajan. Tosin kuustenkaan pystysuoruus ei tule olemaan taattu, Kasvu täydennystaimilla kyllä tuolla kasvutyypillä tulee olemaan hyvä, jos booria on riittävästi.

  24. tupe

    Mistä sait rauta-PKta, kun valmistus on lopetettu muuan vuosi sitten? Hyvää lanta-analyysin se kyllä oli ja on.

  25. dolmar

    Paikallisesta k-rauta maatalouskaupasta ostin loppuerän vuosia sitten,vielä muutama säkki levittämätä.

Metsänhoito Metsänhoito