Muokattu pienaukko

Kuvassa 3 vuotta sitten tehty pienaukkokokeilu. Aukko muokattiin laikuttamalla. Tulos aika lohduton, pieniä kituvia kuusentaimia, vaikka maaperä suosisi mäntyä. Pienaukon saama valon vähäisyys lienee suurin syy.

Kommentit (14)

  1. Mänty tarvitsee enemmän valoa kuin kuusi.

  2. Mäntyjä kuitenkin näyttää kasvavan aivan vieressä. Ehkä varjostus ei kuitenkaan ole ainoa syy huonoon tulokseen. Muita: siemenvuodet, kevään säät ja joku taimettumista estävä ”myrkky” maapohjassa.

  3. Kusessa ollaan.
    Ei yhtään tainta.

  4. Gla

    Karu maaperä ja puute valosta on aika toivoton yhdistelmä.

  5. Maaperä ei ole syynä, eikä huono siemenvuosi. 50 m takaoikealle on vastaavasti samana vuonna laikutettu aukko, jossa reunametsän männyt ovat siementäneet hyvän männyntaimikon harjaan istutettujen kuusten sekaan.
    Kyllä pienaukkojen käyttö on melkoista arpapeliä, sekä vaatii yllättävän suuren koon taimettuakseen. 3/4 ha koosta ylöspäin alkaa olemaan omien kokemusten mukaan jotenkin onnistuvia tapauksia. Mutta onko ne enää kovin ”pienaukkoja”?

  6. Aika normaali tapaus. Kyllähän nuo olis taimet tarvinnut niin sitten olisvat varmaan lähteneet paremmin. Noita pienaukkoja on ollut vuosia jo kun tuulenkaatoja on kerätty aukkojen läheisyydestä. Huonosti nekin on luontaisesti lähteneet mutta taimien kanssa ihan hyvin.

  7. Joskus on tullut vastaan kohta, jossa ei tunnu mikään kasvavan, vaikkei alue poikkea juurikaan ympäristöstään. Oma epäilys on, että joku pintakasvi on ”myrkyttänyt” maan sellaiseksi, ettei siinä puun taimi menesty. Epäilyksenalaisia ovat kanerva ja saniainen.

    Meillä on männikössä n. 0,5 ha:n metsäpaloalue, jonka keskiosa pääosin taimettui männylle. Osa ei. Aukon reunat n. 0-10 m reunapuista taimettuivat heikosti, osin kasvoi vain heinää.

  8. Meillä kiemurtelee korkeuskäyrää seuraillen jonkinlainen muinaismerenranta, jossa on nyrkinkokoista kiveä harmaan savihiekan päällä. Niissä kohdissa ainoa kikka istutuksessa kääntömätästys, siten että kivet jäävät alle ja hiekkamaa soljuu kivien väliin. Ei ilmeisesti ole happamuudeltaan huonoa, taimet kasvavat hyvin.

  9. Kolme vuotta mennyt ja ilmeisesti pitäisi olla useampi metrisiä taimia, jotta keskustelijat olisivat tyytyväisiä. Suositukseni kuvan ottajalle, palaa asiaan 3 vuoden päästä.

  10. Näätä näemmä lukee valikoidusti. Kuten edellä kirjoitettiin, niin toinen saman vuoden aukko on taimettunut. Jokaisen pitäisi tietää, ettei sammaloituneeseen jälkeen mänty ala hevin itää.

  11. Näädälle sellainen kommentti, että tämä on tosiaan viimeinen kokeilu tällaisten pienaukkojen kanssa. Käyttämäni kaisteletyyppiset uudistusalat ovat toimineet todella paljon paremmin. Mutta nekin häviävät selkeästi perinteisille avoimille uudistusaloille.
    Tämä kuva kertoo myös, minkälaisia ongelmia on pienaukoilla aloitetuilla jatkuvan kasvatuksen kuvioilla edessä. Ei mee niinkuin strömsöössä.

  12. Luontainen uudistaminen ei ole hätäisen hommaa. Uudistamisen onnistumiseen vaikuttavat monet asiat kuten siemenvuosi, viereisen metsän siemennyskyky, valon ja ravinteiden määrä. Pienaukoissa auttaa jos, reunametsää hieman harvennetaan, jolloin valon määrä aukossa lisääntyy. Vaikka tutkimuksissa ei ole osoitettu aukon muodon ja ilmansuuntien vaikuttavan oleellisesti taimettumiseen, on minulla niistä kuitenkin oma näkemykseni.

  13. Kapealta näyttää kuvan pienaukko. Reunapuut estää taimettumista ja kasvua varsinkin.

  14. tamperelainen

    Ei näin pienille korkeiden kuusten reunustamille aukoille mitään merkittävää taimikkoa synny.Valon puute syynä.Jos reunapuut olis koivuja ,mäntyjä,jotain lehtipuuta niin tilanne paljon parempi

Metsänhoito Metsänhoito

Keskustelut