Sarjassa unohdettu palsta , muu harvennus, poistettujen puiden keskitilavuus 63 litraa . Joukossa muutamia kuivalatvaisia mörkökoivuja (kuvan puu 1,5m3) ja kookkaita mäntyjä . Maassa näkyvät pöllit edustavat palstan puustoa parhaiten . Raivauskantoja näkyy ”miljoonia” . Ei siis kovin tuottoisa palsta kenenkään kannalta . Aluskasvos ja paikoittainen ylitiheys on hillinnyt puiden kasvun olemattomaksi . Raivaus reilu 10 vuotta sitten olisi saanut ihmeitä aikaan .
Epäilyttää vahvasti , jääkö palstan puista ennakkoraivauksen kustannusten jälkeen myyntituloa lainkaan .
Selailin yhtä amk:n lopputyötä, joka käsitteli korjuutyön kannattavuuden parantamista. Siinä oppilas yhtenä keinona oli ehdottanut enakkoraivauskulujen jakamista leimikon ostajan, urakoitsijan ja myyjän kesken.
Heikon puun hinnan ja kalliiden raivauskulujen takiahan ne ennakkoraivaukset usein jää tekemättä. Urakoitsija hyötyisi omasta panoksestaan sen, että korjuu sujuisi nopeammin ja letkuvaurioita tulisi vähemmän. Ostaja saisi paremmat suhteet myyjiin päin ja paremmin kauppoja aikaan tulevaisuudessa. Ja myyjä paremman hakkuujäljen.
Hyvä ehdotus.
Joskus näitäkin näkee ja usein ne ovat jätetty ns luontaisen uudistamisen metsäksi. Kyllähän niihin jonkunlainen metsä tulee jossain ajassa mutta monia vuosia menetetään turhan nuukailun takia.Viime kesänä raivasin yhden samanlaisen tilan jossa vastaavaa metsää oli useita hehtaareita monessa lohkossa. Tila oli myyty ja uusi isäntä laittoi heti kunnostukset käyntiin. Tämäkin tila oli alunperin jakamaton tila josta perilliset oli ottanut kaikki mitä oli otettavissa. Uudistamiseen ei oltu paneuduttu yhtään eikä varoja niihin kohdennettu.
”Joskus firma maksanut ennakkoraivaus lisää 1 €/m3. Tämän tyyppinen porkkana voisi lisätä kiinnostusta kyseiseen työhön ja kaikki hyötyisivät.”
Voi toimia noinkin ajatellen, vaikkakin firman ostomies on kyllä pudottanut raivaamattoman kuvion kuutiohintaa usealla eurolla, joten käytännössä sillä rahalla ennakkoraivaus tulisi helpohkosti kustannettua.
Moto varmaan väärään aikaan paikalla, mutta hyvä metsähän tuohon tulee, paljon parempi metsä kuin se edellinen tuulen repimä aukonreuna. Itse olisin ehkä kaatanut ja jättänyt tuossa kuitupuukoivuja maahan. Tuollaisessa metsässä voi joskus jonkin linnunkin vielä nähdä.
Samantapaisella sekamettäkuviolla moottorisahahommissa, puolen metrin lumessa saanto vaatimatonta mutta se ei ole tässä tapauksessa ykköskriteeri. Rankkaa hommaa, kyllä pitää hattua nostaa alan ammattilaisille.
Raivasin tämän muutama vuosi sitten, jälkeenjääneet ja huonot pois oli ne sitten isoja tai pieniä, ei tukkiaihioita.
Katkaisu metrin jaolla, lyhimmät 2m, pyrkimys 3m ja 4m koska soveltuvat kelkalla lähikuljetukseen hyvin.
Motolla on nyt hyvät olosuhteet työskennellä, polantuva lumi ja puhdas metsä. Heikosti hoidettuja harvennuksia tai sen osia on vielä jatkossakin on tulossa ensiharvennuksiin.
Erään Metsäkeskuksen tekemän tarkastuksen mukaan hoidollisesti hyvässä kunnossa olevia taimikoita oli n. 45 %, tyydyttävässä 35 % ja 20 % laiminlyötyjä, hoitamattomia taimikoita.
” Hoitamattomuus syö talousmetsän ” viljelymateriaali menee hukkaan, luonnostaan kehittyvä puusto on osaksi arvotonta ja harventamaan pääsee noin 15 vuotta myöhemmin.
Omatoiminen metsänomistaja saa ensiharvennuksistaan kiinnostavan ja asiallisen kantohinnan kun hoitaa omatoimisesti ennakkoraivauksen ja nuorenmetsän hoidon.
Noita metsiä on Suomi pullollaan. Tuollaisesta metsästä ei pidäkkään jäädä metsänomistajalle kantorahatuloa, vaan kyllä yrittäjän, joka tuon kunnostaa pitää saada oikea palkka työstänsä. Metsänomistajalla on ollut mähadollisuus pitää metsä uudistamisesta saakka hyvässä kunnossa. Minusta on olisi älytöntä, jos ennakko raivauskulu jaettaisiin myös ostajan ja korjuuyrittäjän kesken. Eihän se ole korjuuyrittäjänvika, että metsä on hoitamaton, eikä myöskään ostajan. Noista pitää vain vähentää reilusti hintaa pois metsänomistajalta tai vaatia kohde raivatuksi ennen hakkuuta jos maksetaan hyvä hinta. Mennään hakkaamaan raivauksenjälkeen, jos hakattavaa vielä on. Tuntuisi järjenvastaiselle, että metsiään hyvin hoitavat maksavat kaiken itse ja sitten tällaiset metsänomistajat, jotka jättävät hoitotyöt tekemättä saisivat osan kustannuksista yhtiöltä sekä hakkuuyrittäjältä. Naurettavaa yrittämistähän sellainen on että pitäisi vielä maksaa, että saa tehdä huonon leimikon. Mieluummin jättää vaikka hoitamatta kokonaa. Yrittäjät, jotka tuollaiset kohteet kunnostavat ovat ansainneet palkkansa.
Kuva on tarkoitettu muistutukseksi niille , jotka miettivät tulevaisuuden metsänhoitotöitä . Tässä vaiheessa on enää hyvin vähän tehtävissä . Metsän tuotto on tippunut alle puoleen ja hyvän kasvun vuosia on menetetty lähes 20 . Puulajisuhteetkin ovat jotain aivan muuta , mitä on tarkoitettu . Seuraava hakkuu tulee olemaan päätehakkuu .
Näitä syntyy monista eri syistä , eikä oletarkoitus syytellä ketään. Nämä tilanteet voidaan toki välttää , kun toimitaan silloin , kun kukin työvaihe on ajankohtainen. ”Taimikonhoito”tässä vaiheessa sisältää melkoisia riskejä ja kustannustaso töiden osalta on ”tapissa” . Ei ihme , että metsänhoito koetaan tuottoon nähden kalliiksi toimenpiteeksi .
Ei syytellä täälläkään ketään, ittehän nämä on tullut hankittua ja nyt pikkuhiljaa kunnostellaan, kohde on hoitamatonta ennakkoraivattua sekametsää. Luontohan on tehnyt valintansa ja sen mukaan poistuvat valikoituvat.
Nyt lähtee puolet pois mutta tänne joutuu vielä tulemaan toisen kerran jossain vaiheessa.
Tuolla edellä kirjoitin noista katkaisumitoista, ne 2m pätkät on tyvipöllejä, tikkuja ei keräillä.
Eihän se ole tarkoituskaan että huonosta leimikosta maksettaisiin samaa kantohintaa kuin paremmasta ennakkoon jo hoidetusta.
Mutta myös korjuuyrittäjä hyötyisi rahallisesti, jos ”yhteiskustannettuna”
ennakkoraivaus tulisi tehtyä eikä tarvitsisi tapella risujen kanssa. Kun raivaamaton ala saattaa lisätä ajan menekkiä ~10 – 20 % + mahdolliset lisävauriot letkuille ja ketjuille, niin siitähän kannattaisi jo maksaakin vähän.
Raivaamattoman leimikon teosta maksaa yhtiöt pientä lisämaksua korjuuyrittäjälle, jonka yhtiö perii mo:n kantohinnasta pois. Ei se korvaa kovin pusikoituneen leimikon aiheuttamia haittoja kuitenkaan kokonaan. Kokonaisuuden kannalta järkevämpää olisi saada ennakkoraivaus tehtyä.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Metsänhoito
Näyttää yläharvennukselta…
Sarjassa unohdettu palsta , muu harvennus, poistettujen puiden keskitilavuus 63 litraa . Joukossa muutamia kuivalatvaisia mörkökoivuja (kuvan puu 1,5m3) ja kookkaita mäntyjä . Maassa näkyvät pöllit edustavat palstan puustoa parhaiten . Raivauskantoja näkyy ”miljoonia” . Ei siis kovin tuottoisa palsta kenenkään kannalta . Aluskasvos ja paikoittainen ylitiheys on hillinnyt puiden kasvun olemattomaksi . Raivaus reilu 10 vuotta sitten olisi saanut ihmeitä aikaan .
Epäilyttää vahvasti , jääkö palstan puista ennakkoraivauksen kustannusten jälkeen myyntituloa lainkaan .
Eipä varmaan jääkkään eikä varsinkaan jäävän puuston osalta seuraavaan kolmeensataan vuoteenkaan. Myyntituloa.
Selailin yhtä amk:n lopputyötä, joka käsitteli korjuutyön kannattavuuden parantamista. Siinä oppilas yhtenä keinona oli ehdottanut enakkoraivauskulujen jakamista leimikon ostajan, urakoitsijan ja myyjän kesken.
Heikon puun hinnan ja kalliiden raivauskulujen takiahan ne ennakkoraivaukset usein jää tekemättä. Urakoitsija hyötyisi omasta panoksestaan sen, että korjuu sujuisi nopeammin ja letkuvaurioita tulisi vähemmän. Ostaja saisi paremmat suhteet myyjiin päin ja paremmin kauppoja aikaan tulevaisuudessa. Ja myyjä paremman hakkuujäljen.
Hyvä ehdotus.
Joskus näitäkin näkee ja usein ne ovat jätetty ns luontaisen uudistamisen metsäksi. Kyllähän niihin jonkunlainen metsä tulee jossain ajassa mutta monia vuosia menetetään turhan nuukailun takia.Viime kesänä raivasin yhden samanlaisen tilan jossa vastaavaa metsää oli useita hehtaareita monessa lohkossa. Tila oli myyty ja uusi isäntä laittoi heti kunnostukset käyntiin. Tämäkin tila oli alunperin jakamaton tila josta perilliset oli ottanut kaikki mitä oli otettavissa. Uudistamiseen ei oltu paneuduttu yhtään eikä varoja niihin kohdennettu.
Joskus firma maksanut ennakkoraivaus lisää 1 €/m3. Tämän tyyppinen porkkana voisi lisätä kiinnostusta kyseiseen työhön ja kaikki hyötyisivät.
Hyvä että on edes raivattu. Miettikeepä kun olis raivaamaton
”Joskus firma maksanut ennakkoraivaus lisää 1 €/m3. Tämän tyyppinen porkkana voisi lisätä kiinnostusta kyseiseen työhön ja kaikki hyötyisivät.”
Voi toimia noinkin ajatellen, vaikkakin firman ostomies on kyllä pudottanut raivaamattoman kuvion kuutiohintaa usealla eurolla, joten käytännössä sillä rahalla ennakkoraivaus tulisi helpohkosti kustannettua.
Moto varmaan väärään aikaan paikalla, mutta hyvä metsähän tuohon tulee, paljon parempi metsä kuin se edellinen tuulen repimä aukonreuna. Itse olisin ehkä kaatanut ja jättänyt tuossa kuitupuukoivuja maahan. Tuollaisessa metsässä voi joskus jonkin linnunkin vielä nähdä.
Samantapaisella sekamettäkuviolla moottorisahahommissa, puolen metrin lumessa saanto vaatimatonta mutta se ei ole tässä tapauksessa ykköskriteeri. Rankkaa hommaa, kyllä pitää hattua nostaa alan ammattilaisille.
Raivasin tämän muutama vuosi sitten, jälkeenjääneet ja huonot pois oli ne sitten isoja tai pieniä, ei tukkiaihioita.
Katkaisu metrin jaolla, lyhimmät 2m, pyrkimys 3m ja 4m koska soveltuvat kelkalla lähikuljetukseen hyvin.
Motolla on nyt hyvät olosuhteet työskennellä, polantuva lumi ja puhdas metsä. Heikosti hoidettuja harvennuksia tai sen osia on vielä jatkossakin on tulossa ensiharvennuksiin.
Erään Metsäkeskuksen tekemän tarkastuksen mukaan hoidollisesti hyvässä kunnossa olevia taimikoita oli n. 45 %, tyydyttävässä 35 % ja 20 % laiminlyötyjä, hoitamattomia taimikoita.
” Hoitamattomuus syö talousmetsän ” viljelymateriaali menee hukkaan, luonnostaan kehittyvä puusto on osaksi arvotonta ja harventamaan pääsee noin 15 vuotta myöhemmin.
Omatoiminen metsänomistaja saa ensiharvennuksistaan kiinnostavan ja asiallisen kantohinnan kun hoitaa omatoimisesti ennakkoraivauksen ja nuorenmetsän hoidon.
Noita metsiä on Suomi pullollaan. Tuollaisesta metsästä ei pidäkkään jäädä metsänomistajalle kantorahatuloa, vaan kyllä yrittäjän, joka tuon kunnostaa pitää saada oikea palkka työstänsä. Metsänomistajalla on ollut mähadollisuus pitää metsä uudistamisesta saakka hyvässä kunnossa. Minusta on olisi älytöntä, jos ennakko raivauskulu jaettaisiin myös ostajan ja korjuuyrittäjän kesken. Eihän se ole korjuuyrittäjänvika, että metsä on hoitamaton, eikä myöskään ostajan. Noista pitää vain vähentää reilusti hintaa pois metsänomistajalta tai vaatia kohde raivatuksi ennen hakkuuta jos maksetaan hyvä hinta. Mennään hakkaamaan raivauksenjälkeen, jos hakattavaa vielä on. Tuntuisi järjenvastaiselle, että metsiään hyvin hoitavat maksavat kaiken itse ja sitten tällaiset metsänomistajat, jotka jättävät hoitotyöt tekemättä saisivat osan kustannuksista yhtiöltä sekä hakkuuyrittäjältä. Naurettavaa yrittämistähän sellainen on että pitäisi vielä maksaa, että saa tehdä huonon leimikon. Mieluummin jättää vaikka hoitamatta kokonaa. Yrittäjät, jotka tuollaiset kohteet kunnostavat ovat ansainneet palkkansa.
Kuva on tarkoitettu muistutukseksi niille , jotka miettivät tulevaisuuden metsänhoitotöitä . Tässä vaiheessa on enää hyvin vähän tehtävissä . Metsän tuotto on tippunut alle puoleen ja hyvän kasvun vuosia on menetetty lähes 20 . Puulajisuhteetkin ovat jotain aivan muuta , mitä on tarkoitettu . Seuraava hakkuu tulee olemaan päätehakkuu .
Näitä syntyy monista eri syistä , eikä oletarkoitus syytellä ketään. Nämä tilanteet voidaan toki välttää , kun toimitaan silloin , kun kukin työvaihe on ajankohtainen. ”Taimikonhoito”tässä vaiheessa sisältää melkoisia riskejä ja kustannustaso töiden osalta on ”tapissa” . Ei ihme , että metsänhoito koetaan tuottoon nähden kalliiksi toimenpiteeksi .
Ei syytellä täälläkään ketään, ittehän nämä on tullut hankittua ja nyt pikkuhiljaa kunnostellaan, kohde on hoitamatonta ennakkoraivattua sekametsää. Luontohan on tehnyt valintansa ja sen mukaan poistuvat valikoituvat.
Nyt lähtee puolet pois mutta tänne joutuu vielä tulemaan toisen kerran jossain vaiheessa.
Tuolla edellä kirjoitin noista katkaisumitoista, ne 2m pätkät on tyvipöllejä, tikkuja ei keräillä.
Eihän se ole tarkoituskaan että huonosta leimikosta maksettaisiin samaa kantohintaa kuin paremmasta ennakkoon jo hoidetusta.
Mutta myös korjuuyrittäjä hyötyisi rahallisesti, jos ”yhteiskustannettuna”
ennakkoraivaus tulisi tehtyä eikä tarvitsisi tapella risujen kanssa. Kun raivaamaton ala saattaa lisätä ajan menekkiä ~10 – 20 % + mahdolliset lisävauriot letkuille ja ketjuille, niin siitähän kannattaisi jo maksaakin vähän.
Raivaamattoman leimikon teosta maksaa yhtiöt pientä lisämaksua korjuuyrittäjälle, jonka yhtiö perii mo:n kantohinnasta pois. Ei se korvaa kovin pusikoituneen leimikon aiheuttamia haittoja kuitenkaan kokonaan. Kokonaisuuden kannalta järkevämpää olisi saada ennakkoraivaus tehtyä.