Kuvassa paineletkun tunnit tulivat täyteen karvaisen koivun kimpussa rymytessä. Vastaavia tilanteita sattui samalle työmaalle kolme…ja kas kummaa, oksainen koivu oli joka kerran työn alla. No tulipahan moton hydot vaihdettua tuoreempiin.
Kuvassa paineletkun tunnit tulivat täyteen karvaisen koivun kimpussa rymytessä. Vastaavia tilanteita sattui samalle työmaalle kolme…ja kas kummaa, oksainen koivu oli joka kerran työn alla. No tulipahan moton hydot vaihdettua tuoreempiin.
Letku tunnistaa puulajin. Erikoista. Pakkasella ja hirvillä ei ollut mitään tekemistä asian suhteen?
Hyvin harvoin kova pakkanen letkuja särkee. Usein ne menevät kun pakkasesta alkaa lauhtuminen. Uskon että suorittavan letkuille tuli vain tunnit täyteen jos ei mikään oksa repinyt.
Kummasti vain tämä sattui työmaalla ,jossa oli runsaasti isoja ja epämuotoisia ylispuukoivuja. Joskus menee kuukausi tai kaksi ilman letkuremontteja. Kaupanpäällisiksi lähti vielä yhtenä päivänä väriletkutkin koivupölkystä töröttävän oksanpätkän mukaan. Reilu miestyöpäivä tuhraantui letkuja vaihdelleesa ja vuotoja etsiskellessä. Mutta normaal katastrof ,sanoisi veli venäläinen.
Koivutkaan eivät olisi kovinkaan suuri ongelma ,jos koura olisi pari numeroa isompi. Se puolestaan johtaisi siihen ,että olisi käytettävä ulottumaltaan huomattavasti lyhempää puomia. Tässä tullaankin yhden ongelman ytimeen. Kaksivaihekasvatuksen puusto vaatisi kookkaamman kouran ,mutta ulottumasta on tigittävä painavamman hakkuupään takia . Jos käytetään pidempää puomia , hakkuupää on vaittava pienemmästä päästä ja isommat ylispuut jäävät tämän vuoksi tekemättä. Tämän vaihtoehdon joutuu isäntä hyväksymään jos tinkii pientä konetta ensiharvennukselle ,jossa kasvaa ylispuita.
Jaa – että satamäärin litroja öljyä luontoon on pikkuinen öljyvahinko.
No halpaahan se öljy on. Milloinkahan käyttöön motoissa tulee Hydraulium niminen niminen Suomessa keksitty vesipohjainen hydraulineste. Kestää yli 60 astetta pakkasta kohmettumatta ja on ympäristöystävällinen ja sisältää runsaasti kaliumia jolloin letkurikon tapahduttua puunkasvu vaan kiihtyy. Eikä pala vaan on erityisen hyvä sammutusaine – ainoa jolla napalmikin saatiin PV:n kokeissa sammumaan.
Tuossahan se on. Monikäyttöinen aine. Patentissa on meikäläisen nimi keksijänä.
HYDRAULIUM Trademark of KEMIRA OYJ Serial Number …trademark.trademarkia.com › hydrauli…· Käännä tämä sivu
2.9.2003 — HYDRAULIUM is a trademark and brand of KEMIRA OYJ. … The USPTO has given the HYDRAULIUM trademark serial number of 78172066.
Olisi noissa asioissa ympäristölainsäädännöllä hiukan enemmän korjattavaa kuin jatkuvalla metsänomistajien kyykytysvaatimuksilla. Tosiaan, miksi ei letkuja vaihdeta huollossa ilman rikkojakin. Eihän letkut paljon mitään maksa. Tietty tuntimäärä ja vaihto pakolliseksi. tai sitten pakolliseksi luonnossa hajoava bioöljy.
Aina ,kun kone käy huollossa ,letkuja vaihdetaan ennakoivasti. Kempurakoivikoissa letkut paukkuvat tästä huolimatta. Bioöljyjä on kokeiltu ,mutta kokeilut loppuivat lyhyeen , kun ne eivät toimineet alkuunkaan toivotulla tavalla. Venttiilit jumiintuivat ja pumput menivät rikki.Aiheuttivat kaiken lisäksi käsittelijöille allergisia reaktioita.
Parempi lääke on ,että huonolaatuiset puut poistetaan ajoissa raivaussahalla ja ylispuutouhusta luovutaan vähitellen.
Aika monta huonolaatuista tukkiläpimitan koivua on päätynyt tekopökkelöksi. Viidestä metristä poikki ja latvaosa juurelle lahoamaan. Tintit tykkää?
Hydrauliumisa ei kysymys ole suinkaan mistään bioöljystä.
Saattaa olla hinta esteenä käytölle.Letkurikkoja tuote tuskin ehkäisee.
Hytyöljy haihtuu tosi hyvin. Se mitä letkurikoista menee niin aika vähän jos nyt ei satu olemaan tuumanen painepuolenletku. Aika harvoin jessekään löytää paikkaa missä letku on mennyt. Niin hyvin se haihtuu metsästä viimeistään seuraavana keväänä.
Kuvassa laukesi kouraan menevä pääpaineletku ja halvaannutti työvälineen. Öljysumua usean aarin alalle. Haihtuu kyllä ja imeytyy turpeeseen. Signaalilinja ja pari vetomoottoreille menevää letkua olivat muut kohteet. Signaalilinjan vuoto oli pahin ,kun tapahtui vaivihkas kopin alle ja matkalla varastolle korjattavaksi. Vian paikallistamiseen ei yksi silmäpari riittänyt.
Oksaisten koivujen karsiminen nostaa paineiskujen määrän toiseen potenssiin ja lisää letkurikon mahdollisuutta.
No joo. Sellaista se on urakointi. Eipä tuosta kannata murehtia. Se kuuluu työn kuvaan. Joskus letkuja menee pienellä aikaa useampi ja sitten saa kuukauden päästää Ilman murheita.
Muistakaa kasvattaa oksattomia puita. Suorittavan vehkeet ei kestä karsintaa. Yhdelle metsurille hommia kun alkaa kulkea moottorisahalla karsimassa motolle puut.
Nyt pitäisi viimeistään lopettaa koivun kasvatus, ei ponssekaan kestä tätä leikkiä? Mitkäs ovat nykyään ohjeet metsäpuolella öljyvahinkojen suhteen, maarakennuspuolella alkaa olla varsinkin rakennustyömailla imeytysaineet arkipäivää ja perehdytyksissä asiasta muistutetaan.
Jees ”..Eihän letkut paljon mitään maksa…” No ei paljon mitään. Parimetrinen tuuman letku n. 300
Onko karsimaterät kunnossa jos jäinen puu ei meinaa mennä läpi? Tosin vaikeeta on kun isoa oksaa paljon.
Liian heikot on vermeet, jos ei kestä puita karsia. Vai olisko liian pieni koura isolle puustolle ? Olin katsomassa, kun nyt talvella päätehakkuussa moto pui ison koivun oksistoa ja hyvin kesti letkut ja koura vaikka hurjalta näytti homma.
Giljotiinikouratkin on kehittyneet menneistä ajoista, niistä joista suorittavallakin ilm. on huonot kokemukset . Jotkut niiden suunnittelijat ja valmistajat on käyttäneet älliä ja valmistaneet entistä suuremmalla puristusvoimalla olevia ja kestävämpiä giljotiinikouria kuin ennen oli käytössä. Niillä passaa hyvin e-puita katkoa ja motolle liian hankalia ylispuukoivun latvoja , jos niitä on palstalla.
Koura on ollut kestävin tähän mennessä käyttämistäni. Letkuja ei tarvinnut vaihtaa vuoteen siitä ,kun sain koneen uutena käyttööni. Nyt tuli vuoden letkurikot yhdellä viikolla.
Koura ei ole tarkoitettu järeiden aukkokoivujen/ylispuut hakkuuseen ,mutta niitä vain sitkeästi ilmestyy pienipuisillekin palstoille. Terät ovat niin hyvässä kunnossa ,kun mahdollista. Karsivat normaalit oksat ,mutta eivät juurikaan vuole karsittavaa puuta. Terävämmät terät katkovat toki paksumpia oksia ,mutta viiltävät samalla mutkaiset puut mutkasta poikki vapaamittaisiksi pilkkeiksi. Se on menoa ,kun yläterä sukeltaa puun sisään.
Kouran ja koneen valinta palstalle on kuulemma yrittäjän murheita. Kummasti helpottaisi , jos ylispuiden olemassaolo päätyisi työohjelman hakkuuohjeeseen. Nykyään ei voi yhtään tietää ,mitä on vastassa. Kun yhden tilan metsät kahlataan kerralla läpi , mahtuu tehtäväkenttään monenlaista. Haaste luonnollisesti kasvaa ,kun isäntä on tinkinyt kaupan ehtoihin mahdollisimman pienen työvälineen.
Se on huonosti metsien hyvään hoitoon sopiva tapa käydä kaikki hakkuukelpoiset kuviot läpi yhdellä koneella. Parempaan lopputulokseen päästään esim. ketjuttamalla puun kooltaan ja hakkuutavaltaan erilaiset leimikot erilleen. Yksityisellä se onnistuu, kun kilpailuttaa leimikot pääosin erillään toisistaan. Leimikkojen kilpailutus ei onneksi ole yhtä hankalaa kuin sähkön- siirron, ei ainakaan vielä.