Tuohan se tuppaa olemaan perinteinen maalailittolaisen ihannetilanne. Persunatseilla kai sama tavoite. V***t siitä monimuotoisuudesta! (vaikka siitä huolehtimisen kustannusvaikutus olisi tasan 0€)
Saisko nuo 3 kaatunutta runkoa raivattua pois että saisi lahopuun määrän vieläkin lähemmäs nollaa.
Tukin pikakasvatusta. Monimuotoisuutta suomalaisiin metsiin nähden on jo puulaji lehtikuusi. Liekö siellä Siperiankaan tiheässä luontaisessa 20-vuotisessa lehtipuumetsikössä yhtään monimuotoisempaaja.
Muhoksella Metlan Tahvolan tilan pellolla lehtikuusiryhmän paras kasvu yli 20 m3/ha/v.
Reva Kerttukin on jo saanut jouluputken poikki, ja jatkaa uskollisesti vanhalla tyylillään. Tiedot Revan kuolemasta olivat siten vahvasti liioiteltuja ja ennenaikaisia!
Tuossahn on se, että alue on suht. pienialainen ja vaihtelua löytyy varmaan heti vieressä olevilta metsäkuvioilta. Kuvassa ei se vain näy. Sitten olsi jo liian monokultturia metsää , jos samaa olsi satoja tai tuhansia ha yhdessä palasessa.
Hyvän laatuinen lehtikuusi kuvio kehittymässä. Nämä vastaavat väriläiskät on kaukomaisemassa hienoja monimuotoisuuden luojia.
Yleensä kuviot on pienialaisia, enintään muutaman hehtaarin kokoisia. Kaikilla kuvioilla ei välttämättä tarvitse olla, eikä keinotekoisesti ylläpitää aluskasvillisuutta. Valtakunnassa kuvionkoko keskimäärin vain muutaman hehtaarin !
Tuohan on monimuotoisuutta parhaimmillaan! Jos lähtee tuollaista kuviota Suomenmaasta etsimään ilman ennakkotietoa, niin bensaa palaa ja hiki virtaa. Sekametsäryteiköitä alikasvoksineen kyllä piisaa!
Harvennus olisi vain pitänyt tehdä jo jokunen vuosi sitten. Itseharvenemista jo havaittavissa. Latvukset pitäisi olla vapaina ihan kuin ra-koivikoissa, joissa kasvatetaan tukkipuuta.
Kuva on Pohjois-Karjalasta. Lieksan ja Nurmeksen rajoilta. Kuvaushistoriaa sen verran, että pari vuotta sitten ajelin syksyn aamupakkasilla polkupyörällä tästä eläkepäivieni tukikohdasta entistä Lieksa- Nurmes valtatietä pitkin paikallisen metsästysseuran majalle. Sattui vielä niin sopivasti, että majalle oli iltapäivällä tulossa joku tilaisuus ja emännät karjalanpiirakoita heti aamusta paistamassa. Lämpimiä juuri uunista otettuja karjalanpiirakakoita tarjosivat, munavoita ja tuoretta kahvia.
Olipas hövelit emännät! Oliko metsikkö omaan silmääsi jo harvennusta vailla? Tuolla alueella saattaa joissain paikoin olla lumituhoriski jos metsikkö pääsee riukuuntumaan.
Ottasin kyllä nyt pikimmiten joka toisen lehtikuusen tarvepuuksi. Jos olisi kauppamies tai -nainen, niin siitähän tulisi mukavasti rantalaituriin kestävää laiturinjalustaa. Saunan laudepuuksi en kyllä suosittele.
Isosta lehtikuusesta ( yli 60 senttisestä) – saa mahtavat ja hyvät lauteet. Paksuus 100 – 150 mm, sydänpuoli ylöspäin = Erinomaiset lauteet. Massiivinen puu ei kuumene juurikaan, eikä puussa ole laudelankkuna mitään moittimista.
Laverista tulee hieman pullukka, joten vesi ja kosteus lähtee pinnalta luonnollista reittiä.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Metsänhoito
Tuohan se tuppaa olemaan perinteinen maalailittolaisen ihannetilanne. Persunatseilla kai sama tavoite. V***t siitä monimuotoisuudesta! (vaikka siitä huolehtimisen kustannusvaikutus olisi tasan 0€)
Saisko nuo 3 kaatunutta runkoa raivattua pois että saisi lahopuun määrän vieläkin lähemmäs nollaa.
♥ Kerttu
Luke
Niin on. Ihan kuin erään haapakasvattamot. Mutta seuraava kierto onkin sitten jotain muuta.
Van ajatellaanhan positiivisesti! Siinähän on purjelaivan mastopuuta kasvamassa. Tulevaisuuden tarvepuuta.
Tukin pikakasvatusta. Monimuotoisuutta suomalaisiin metsiin nähden on jo puulaji lehtikuusi. Liekö siellä Siperiankaan tiheässä luontaisessa 20-vuotisessa lehtipuumetsikössä yhtään monimuotoisempaaja.
Muhoksella Metlan Tahvolan tilan pellolla lehtikuusiryhmän paras kasvu yli 20 m3/ha/v.
Reva Kerttukin on jo saanut jouluputken poikki, ja jatkaa uskollisesti vanhalla tyylillään. Tiedot Revan kuolemasta olivat siten vahvasti liioiteltuja ja ennenaikaisia!
Tuossahn on se, että alue on suht. pienialainen ja vaihtelua löytyy varmaan heti vieressä olevilta metsäkuvioilta. Kuvassa ei se vain näy. Sitten olsi jo liian monokultturia metsää , jos samaa olsi satoja tai tuhansia ha yhdessä palasessa.
Hyvän laatuinen lehtikuusi kuvio kehittymässä. Nämä vastaavat väriläiskät on kaukomaisemassa hienoja monimuotoisuuden luojia.
Yleensä kuviot on pienialaisia, enintään muutaman hehtaarin kokoisia. Kaikilla kuvioilla ei välttämättä tarvitse olla, eikä keinotekoisesti ylläpitää aluskasvillisuutta. Valtakunnassa kuvionkoko keskimäärin vain muutaman hehtaarin !
Onhan tuossa metsikössä monimuotoisuutta myös tuo kellanpunainen maanpintakin. Mistäs muualta sellainen heti löytyisi?
Kuva on aivan uskomaton taideteos.
Kuinka pitkä on puiden väli? Olisi voitu laittaa joka toinen puu koivua joka poistuu ekassa harvennuksessa. Mistä kuva on otettu?
Tuohan on monimuotoisuutta parhaimmillaan! Jos lähtee tuollaista kuviota Suomenmaasta etsimään ilman ennakkotietoa, niin bensaa palaa ja hiki virtaa. Sekametsäryteiköitä alikasvoksineen kyllä piisaa!
Harvennus olisi vain pitänyt tehdä jo jokunen vuosi sitten. Itseharvenemista jo havaittavissa. Latvukset pitäisi olla vapaina ihan kuin ra-koivikoissa, joissa kasvatetaan tukkipuuta.
Kuva on Pohjois-Karjalasta. Lieksan ja Nurmeksen rajoilta. Kuvaushistoriaa sen verran, että pari vuotta sitten ajelin syksyn aamupakkasilla polkupyörällä tästä eläkepäivieni tukikohdasta entistä Lieksa- Nurmes valtatietä pitkin paikallisen metsästysseuran majalle. Sattui vielä niin sopivasti, että majalle oli iltapäivällä tulossa joku tilaisuus ja emännät karjalanpiirakoita heti aamusta paistamassa. Lämpimiä juuri uunista otettuja karjalanpiirakakoita tarjosivat, munavoita ja tuoretta kahvia.
Olipas hövelit emännät! Oliko metsikkö omaan silmääsi jo harvennusta vailla? Tuolla alueella saattaa joissain paikoin olla lumituhoriski jos metsikkö pääsee riukuuntumaan.
Ottasin kyllä nyt pikimmiten joka toisen lehtikuusen tarvepuuksi. Jos olisi kauppamies tai -nainen, niin siitähän tulisi mukavasti rantalaituriin kestävää laiturinjalustaa. Saunan laudepuuksi en kyllä suosittele.
Isosta lehtikuusesta ( yli 60 senttisestä) – saa mahtavat ja hyvät lauteet. Paksuus 100 – 150 mm, sydänpuoli ylöspäin = Erinomaiset lauteet. Massiivinen puu ei kuumene juurikaan, eikä puussa ole laudelankkuna mitään moittimista.
Laverista tulee hieman pullukka, joten vesi ja kosteus lähtee pinnalta luonnollista reittiä.