Kuva kuusikosta, jonka taimikkovaiheen kasvua on haitannut boorin puute ja lehtipuillakin on oma vaikutuksensa pääpuulajin kehitykseen. Pääkuvassa puu on vielä pystyssä ja toisessa ”teurastettuna”. Terveyslannoitus kannattaa antaa jo taimille, jotta kuvan tilanteelta vältytään.
Onko välttämättä boorin puutteesta johtuva vika?
Olisiko boorin puute vaivannut vain yhtä runkoa?
Jotenki vaan ei enää ymmärrys riitä.Joka paikka pitäs pumpata lannoitteita täyteen. Luonnolla ei mitään arvoa.Eläppä siinä.
Kyllä tiällä itäsuomen kaskimailla kuusista ei tule kunnollisia ilman boorilannosta. Kaksi tai kolomelatvasella ei tie mittää.
Maapohja on kaski -tai peltomaata , joka on pumpattu viljelyn aikana lähes tyhjiin ravineista . Kun viljelyskasvit eivät enää menestyneet , iskettiin tilalle puita- kuusta tässä tapauksessa.
Istutettua mäensyrjää on useita hehtaareita ja nykypuuston laatu on ravinne-epätasapainosta johtuen varsin kirjavaa. Suurin osa päätyy kuiduksi ja on vielä erikseen mietittävä , mille jalostuslaitokselle tavara kelpaa . Tukkisaanto jää päätehakkuussakin laihaksi .
Vastaaavia tapauksia löytyy lukemattomia . Istustusvaiheessa ei ole otettu selvää maaperän ravinnetilanteesta ja lisäksi taimikko on jätetty vuosiksi hoteilleen .
Kuvan tapauksessa omistajan vaihtuminen sai kehitystä aikaan. Nuori metsä on jossakin vaiheessa perattu ja terveyslannoitus tehty . Viimeksi mainittu näkyy terhakasti kasvavana latvuksena ja rungon oikenemisena terveyslannoituksen jälkeisten vuosikasvujen osalla . Valitettavasti kymmenen metriin pituudelta tyviosuutta laatu ei täytä tukin laatuvaatimuksia . No… kasvaapahan edes sitä kuitua ”dosenttien” harmiksi ja tästä eteenpäin kasvu on reipasta .
Eipä ole tainnut ravinteet tulla pumpattua köyhiksi, mutta ravinnetasapaino on kyllä väärä metsäpuiden kasvatusta silmällä pitäen.
Siksi hyvin usein vanhassa pellossa ei laadun kasvatus aina onnistu ilman terveyslannoitusta, joka olisi hyvä tehdä analyysi ennen istutusta. Ensimmäinen puusukupolvi menee usein ihan tuohon maaperän kunnostautumiseen. Ravinnetasapaino löytyy myös sillä, mutta aikaahan siihen menee. Kuvastakin näkee, että kasvu on ollut kovaa.
Ei tätä booriongelmaa oltu vielä tunnistettukaan silloin kun tätä metsikköä perustettiin. Lannoittamaan ryhdyttiin vasta 2000-luvun puolella ja silloin keskityttiin oikeastaan jo piloille menneisiin taimikoihin. Nyt vasta viime vuosina on opittu lukemaan ja tunnistamaan puutosoireita ja lannoitetaan parhaimmillaan jo istutusvaiheessa.
Pete kertoi tiivistetysti tilanteen . Metsämaan ravinnetilaan hivenravinteiden osalta alettiin kiinnittää laajemmin huomiota vasta 2000-luvulla . Niillä on ratkaiseva merkitys maan ph:n ohella siihen , kuinka kasvi tai puu pystyy hyödyntämään maaperän muita ravinteita .
Laitan näitä kuvia palstalle siksi , että terveyslannoitukset tehtäisiin silloin , kun niiden vaikutus on taattu . Kuvan kaltaista järeää kuitua tulee markkinoille lähitulevaosuudessa runsaasti . Jos on aikomus tuottaa joskus tukkiakin, kannattaa maaperän ravinnetila selvittää ja korjata pikaisesti mahdolliset puutteet. Kaikki puulajit kärsivät niistä . Kuusi kuitenkin eniten.
Talvella tehtiin viimeinen harvennus 58 vuotiseen booripuutos kuusikkoon. Vielä löytyi monihaaraisia ja runkovikaisia vaikka oli jo pariin kertaan harvennettu. Maassa on onneksi reilusti kasvuvoimaa loppujen lihoa 5-10 vuotta.
Nuo ovat tiettyjen alueiden ongelmia eivätkä yleistettäviä toteamuksia. Koska on turha aiheuttaa metsätaloudelle turhia kuluja vain jos jossain kolkassa on kaskettu.
Kannattaa kulkea silmät auki metsässään . Jos esim. Päätehakkuuta lähestyvä metsä on huonolaatuinen , on maaperän ravinnetasot selvitettävä ennen uudistamista . 20-30 vuoden kuluttua on myöhäistä . Keski-Suomessa ja Savossa kuvan ongelma on enemmän sääntö , kun poikkeus rinnemailla . 20-50 %:n tukkiosuus päätehakkuussa ei ole lainkaan harvinaista .
Näinhän se on aina. Seuraava puu laji ja siihen liittyvät tekijät tulee tarkastella jo ennen päätehakkuuta ei suinkaan sen jälkeen. Kuva ei kerro boorin puutoksesta mitään. Boorin puutokseen on aina helppo vedota, kun ei keksi muuta.
Itellä noin 9 ha hyvä kasvusta tuoretta kangasta.Ennen ollu kuusella. Ja sen jälkeen lehmien laitumena 47-73.Nyt kasvaa paksuoksasta mäntyä kovasti paljo,mutta harvassa on ne oikeat puut.
Harjavalta ei liene ollut ankaran kaskiviljelyn piirissä, mutta monin paikoin nämä juuri boorin puutokseen liittyvät kasvuhäiriöt ovat yleisiä ja laajoja varsinkin Itä-Suomessa.
Tyypillisesti ongelmat havaitaan vasta, kun kuusten latvat alkavat selvästi pensastua nuoressa kasvatusmetsikössä. Tässä vaiheessa rungon arvokkaimman osan tekninen laatu on jo pilalla kuten kuvasta näkyy. Boorilannoitus ei jo syntyneitä poikaoksia ja monivääräisyyttä korjaa, puiden elinvoiman kylläkin.
Epäilen, että monet entisten kaskialueiden metsiköt kärsivät boorin niukkuudesta, vaikka selkeitä merkkejä ei puissa esiintyisikään. Kuusissa on poikaoksia, koivujen latvukset muistuttavat omenapuita ym. Isoja laatuvikoja ei ole, mutta pientä vikaa puulajista riippumatta sitäkin enemmän.
Yleisesti tunnettu boorin puutoksen merkki kuusella on latvuksen pensastuminen, mikä johtuu käsittääkseni latvasilmun kehitysongelmista. Ilmeisesti juurtenkärjissä on sama tilanne, minkä myötä voisi epäillä juuriston kehityksessä esiintyvän vastaavia ongelmia. Juuriston häiriintyneen kehityksen myötä puun vedeonottokyky häiriintyy, hellekesänä kuusi kärsii janosta ja kirjanpainajat hyökkäävät paikalle.
Boorin buutehöpötys. Kuka laittaa muuta kuin koivua peltoon!?
Itse olen oikein etsimällä etsien löytänyt mutkaisempiakin kuusia.
Ei meillä ongelma olekkaan istutetussa pellossa. Vaan vielä 50-60 luvullakin karja laidunsi kesät metsässä. Pellot ei riittänyt silloin vielä ruokkimaan karjaa ympärivuotisesti.
Siltokka: meillä Itä-Suomessa saattaa 80-vuotiaan tukkimetsän pohjalla olla muinaisesta maanviljelyksestä kertovia kivikasoja ja naurishautoja. Ja mitä tulee peltokoivikoihin, niin boorinpuutos haitannee myös niiden kasvua, vaikka näkyvät merkit eivät olekaan yhtä selkeitä kuin kuusella.
Koivu sitä paitsi ei ole kaikille pelloille viisain viljelykasvi. Jussin suosta kuokkimille saroille on perusteltua istuttaa kuusta.
” pölökky Kyllä tiällä itäsuomen kaskimailla kuusista ei tule kunnollisia ilman boorilannosta. Kaksi tai kolomelatvasella ei tie mittää.”
sitte ku tulloo vielä tumpelo motokuski ensharvennukselle ja jättää kaikki ”ritsa puut” kasvamaan ku ei kuulema motolla lähe monihuaraset