Mäntyjen laatu vaikuttaa ratkaisevasti siihen, kannattaako alikasvoskuusista kasvattaa seuraava puusukupolvi.

Tätä metsää on vaikea nähdä puilta, koska niitä on niin paljon. Mutta kuinka paljon, siitä otimme selvää savonlinnalaisten metsätaitokisailijoiden avustuksella.

Uudet ilmastokestävän metsänhoidon suositukset kertovat, miten metsien sopeutumista muuttuvaan ilmastoon avitetaan ja millaisilla ratkaisuilla ilmastonmuutosta hillitään.

Ilmastonmuutos ei lopeta, mutta muuttaa kuusentaimien istuttamista. Siitä toissakesän istutuskauden lämpö ja kuivuus antoivat jo esimakua.

Männiköiden voimakkaat harvennukset ja laajat hirvituhot selittävät osaltaan metsien kasvun taantumista.

Kuusi kesää sitten taimet olivat samanmittaiset. Nyt mänty on kaksin verroin istutuskuusta pidempi.

Suomi näyttää olevan väärällään suuria ja vieläkin suurempia kuusia – ja ne kaikki ovat omistajilleen rakkaita.

Tutkimustaimikko ei muutu hiilinieluksi seitsemässä vuodessa. Raivaus heikensi hiilensidontaa, mutta kuinka pitkäksi aikaa?

Ilmakuvat paljastivat, kuinka kuivuus ja kirjanpainajat tappavat järeää tukkikuusikkoa Nastolassa.

Siemensyntyisiä lehtipuita jätetään nyt kasvamaan jo varhaisperkausvaiheessa. Kuusen viljelytiheyksien alentaminen tekee tilaa koivulle.