Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin, kd, mielestä metsiä koskevassa uutisoinnissa virheitä ja yksipuolista tulkintaa. Suomalaisten huonoa metsätietoa on hänen mukaansa turha ihmetellä, kun media toistaa samaa vanhaa narratiivia tutkimustuloksista huolimatta.

”Kuten Luonnonvarakeskuksen uusimmat tutkimustulokset osoittivat, että metsien kasvu on palannut kasvu-uralle ja nielujen määrän taittuminen oli lyhytaikaista, mediassa jatkettiin vanhan väärän kuvan kertomista nielujen romahtamisesta”, Essayah toteaa metsäalaa seuraavan Audiomedian haastattelussa.

Essayah ihmettelee samojen yksipuolista tulkintaa edustavien tutkijoiden käyttämistä median asiantuntijoina.

”Pitkään väitettiin totuutena, että Suomi joutuu ostamaan miljardeilla päästöoikeuksia metsien nielujen alenemisen seurauksena, vaikka ei ole mitään tietoa tällaisten markkinoiden olemassaolosta, saati tarvetta eikä ole poliittisia aikomuksiakaan tähän suuntaan.”

Essayah muistuttaa, että kun EU-komission ilmasto-osaston pääjohtaja Kurt Vandenberghe vieraili Suomessa, uutisoitiin että hän haluaa rajoittaa Suomen hakkuita ja että Suomen metsien nielutavoite on karannut kauas käsistä.

”Kumpikaan tulkinta hänen sanomisistaan ei pitänyt paikkaansa. Ministeritapaamisissa hän alleviivasi metsäpolitiikan olevan kansallisissa käsissä ja luottavansa siihen, että Suomi osaavana metsämaana tietää mitä tekee ja löytää keinoja. Jos julkisuudessa luodaan kuva, että metsien nielujen pieneneminen vie pohjan Suomen ilmastopolitiikalta, se on väärä kuva.”

Metsäpolitiikkaan vaikutetaan kiertotietä

Kansallisen metsäpolitiikan suurin uhka on Essayahin mielestä se, että metsäpolitiikkaan pyritään vaikuttamaan muiden politiikka-alojen kautta.

Esimerkiksi ennallistamis- ja metsäkatoasetukset tulevat muun sääntelyn kautta, vaikka niiden vaikutukset ovat erittäin suuret juuri metsäsektorille. Nykyinen komissio on tuonut metsäaloitteita osana ympäristö- ja ilmastopolitiikkaa.

”Kaikkien metsää sivuavien aloitteiden yhteisvaikutuksia ei ole arvioitu lainkaan, kun uutta sääntelyä tulee koko ajan. Metsiä koskevien aloitteiden yhteisvaikutusten arviointi ja metsien rooli osana biotaloutta ovat keskeisiä uuden komission haltuun otettavia asioita.”

Uudelle metsätiedon keruuasetukselle ei tarvetta

Uusinta metsätiedon keruun monitorointia koskevaa lakiesitystä on ministerin mielestä vaikea ymmärtää.

”Suomessa on yli sadan vuoden perinne metsien inventoinnista ja maailman paras tieto tältä ajalta metsien tilasta, mutta se ei komissiolle riitä. Esitys tuo lisäkuluja, mutta ei lisäarvoa metsätietoon.”

”Tässäkin asiassa meitä kuultiin, mutta ei kuunneltu. Komission ajattelussa näkyy se, että kun fossiilisten alas ajaminen on poliittisesti vaikeaa, käännetään katseet pohjoismaiden metsien nielujen kasvattamiseen. Monet pelkäävät, että metsätiedon keruulla ne maat, joilla ei ole omia metsiä, ovat valmiita rajoittamaan metsäisten maiden metsien käyttöä”, Essayah sanoo.

Suomen viestien perille menoa hankaloittaa Essayahin mukaan myös se, että meiltä menee hallituksen linjausten lisäksi meppien ja ympäristöjärjestöjen kautta ristiriitaisia viestejä Suomen metsien tilasta ja käytöstä.

”Mitä vahvemmin pystymme Suomen kannan mahdollisimman yksiselitteisenä viemään komissiolle sen paremmin voimme tavoitteissamme onnistua. Viime hallituskausi osoitti sen, että kun hallitus ei pääse linjasta yksimielisyyteen, Suomen näkemystä ei huomioida.”

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.