Luonnonvarakeskus valmistelee uuden ehdotuksen metsien vertailutason päivittämiseksi. Alustavan arvion mukaan päivityksen vaikutus voi olla niin merkittävä, että Suomi saavuttaisi maankäyttösektorin EU-velvoitteet vuosina 2021–2025. Nykytiedoilla maankäyttösektori on jäänyt jälkeen velvoitteista.
Laskelmat tarkentuvat vielä, ja velvoitteen toteutumisen vahvistaa komissio vuoden 2027 lopussa.
Käynnissä olevalla, vuosien 2021−2025 niin sanotulla LULUCF-kaudella jäsenmaan tulee varmistaa, että maankäyttösektorista ei aiheudu laskennallisia päästöjä. Tässä keskeinen merkitys on metsien vertailutasolla. Vertailutasoa käytetään arvioimaan sitä, kuinka suuri osa metsien sekä puutuotteiden hiilinielusta voidaan lukea osaksi jäsenmaiden laskennallisia velvoitteita.
Nykyinen metsien vertailutaso vahvistettiin vuonna 2020, mutta sen perustana olleet tiedot ja oletukset ovat osittain muuttuneet. Luonnonvarakeskus on päivityksen valmistelussa huomioinut kasvihuonekaasuinventaariomenetelmien kehittymisen sekä ilmastossa, ympäristössä ja geopoliittisessa tilanteessa tapahtuneiden muutosten vaikutukset lisääntyneen tiedon pohjalta.
Lisäksi päivityksessä tarkastellaan, miten helmikuussa käyttöönotettu MELA-laskennan uusi aineistonmuodostusmenetelmä vaikuttaa vertailutasoon.
Luonnonvarakeskus viimeistelee ehdotuksen metsien vertailutason päivitykseksi kuluvan vuoden aikana ja tiedot julkaistaan Luonnonvarakeskuksen sivuilla. Metsien vertailutasoon tehtävät muutokset eivät muuta aiemmin raportoituja kasvihuonekaasuinventaarion tuloksia.
”Nykyinen LULUCF-asetus on ollut laskennallisesti monimutkainen ja vienyt huomiota turhankin paljon teknisiin yksityiskohtiin. Tämä on tärkeä tunnistaa, kun nykyisiä velvoitteita arvioidaan ja tulevia suunnitellaan”, sanoo maa- ja metsätalousministeriön ilmasto-, luonto- ja maankäyttö -yksikön yksikönpäällikkö Mikko Peltonen.
Metsien vertailutason laskennassa pohjana on se, kuinka metsiä käsiteltiin vuosina 2000–2009. Vertailutaso lasketaan olettaen metsien käsittelyn jatkuvan vuosien 2000–2009 kaltaisena vuoteen 2025 saakka. Vertailutaso ei siis ole ennuste tulevasta hiilinielun kehityksestä eikä se määritä hakkuiden määrää, kertoo Luonnonvarakeskus.
Jos metsien hiilinielu kaudella 2021–2025 on suurempi kuin vertailutaso, kuten nyt saattaakin käydä, voi Suomi laskea vertailutason ylittävää nielua rajoitetusti hyväkseen.
Jos hiilinielu on pienempi kuin vertailutaso, pienentynyt hiilinielu lisää maankäyttösektorin laskennallisia päästöjä. Tällöin päästöt pitää kompensoida joko vähentämällä päästöjä muualta tai ostamalla nieluyksiköitä muista jäsenmaista.
Lue myös
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Mitä voittaako järki?
On kuin USAn presidentinvaalit – tulos riippuu laskijasta ja silläkin muuttuu joka kerta kun ”tarkistuslasketaan”. Koko laskentapelleilyn voisi lopettaa ja uskoa se tosiasia, että metsävarat kasvaa ja sitä myöten hiilinielu.