Suomen aloite vuoden 2020 nimeämisestä kansainväliseksi kasvinterveyden vuodeksi on toteutumassa. Lopullisesti asiasta päättää YK:n yleiskokous joulukuussa.

Teemavuoden tavoitteena on ennen muuta lisätä tietoisuutta kasvinterveyden merkityksestä ruokaturvan, maatalouden, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristösuojelun kannalta.

”Tämä on erittäin tärkeä asia. Kasvintuhoajat eivät tunne rajoja, niiden leviämisen estäminen vaatii kansainvälisiä toimia”, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä totesi.

Nykyisin arviolta 40 prosenttia kasvituotannosta menetetään tuholaisten takia. Taloudelliset menetykset ovat noin 190 miljardia euroa vuosittain.

Metsien tuholaiset uhka Suomessakin

Maailmalla tuholaiset ovat iso uhka muun muassa ruoantuotannossa, mutta Suomessa korostuvat myös metsiä uhkaavat tuholaiset. Täällä merkittäviä riskejä ovat muun muassa havupuille tuhoja aiheuttava mäntyankeroinen, jota on löydetty vuodesta 1990 lähtien satunnaisesti pakkausmateriaaleista, sekä lehtipuita tuhoava aasianrunkojäärä. Sellainen havaittiin muutama vuosi sitten Vantaalla, mutta uusia löytöjä ei ole havaittu.

Ilmastonmuutoksen myötä tilanne voi kuitenkin muuttua, mistä on maailmalla esimerkkejä.

”Esimerkiksi vuoristoniluri on levinnyt Yhdysvalloista voimakkaasti pohjoiseen ja aiheuttanut laajoja tuhoja Kanadassa”, erityisasiantuntija Ralf Lopian maa- ja metsätalousministeriöstä kertoi.

Ilmastonmuutoksen ohella terveysriskejä aiheuttavat myös lisääntyvä kasvien kansainvälinen kauppa, tuholaisten uudet leviämistavat sekä häiriöt ekosysteemissä.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.