Ruotsi ehti melkein ajoissa. Maan hallitus lähetti viime viikon torstaina luonnoksensa kansalliseksi ennallistamissuunnitelmaksi Euroopan komissiolle – kaksi päivää myöhässä. Suomen aikataulusta ei kukaan osaa sanoa varmaa, mutta se tiedetään, että myöhässä ollaan.
Ruotsissakaan kaikki ei mennyt aivan odotetusti. Ruotsalaislehti ATL:n mukaan luonnos on vähemmän kunnianhimoinen kuin ennalta odotettiin.
Lehden mukaan useat viranomaiset arvioivat alkuvuodesta, että virallisesti suojeltujen metsien pinta-alan tulisi kasvaa vuosittain vähintään 50 000 hehtaaria. Vuosina 2027–2030 metsiä tulisi siis suojella noin 200 000 hehtaaria. Suojelun arveltiin maksavan vuosittain noin 2,6 miljardia kruunua eli noin 230 miljoonaa euroa.
Hallituksen komissiolle lähettämässä suunnitelmaluonnoksessa hehtaarimäärää ei kuitenkaan mainita. Ruotsin maaseutuministeri Peter Kullgren sanoo ATL:lle, että hallitus haluaa varmistaa, ettei Ruotsi pane lainsäädäntöä täytäntöön liian laajasti. Hehtaarimäärät kirjataan lopulliseen ennallistamissuunnitelmaan, jonka on määrä valmistua syksyllä 2027.
Kustannukset kuriin
ATL:n mukaan suunnitelmaluonnos on myös muilta osin viranomaisten toiveita ympäripyöreämpi. Viranomaiset halusivat esimerkiksi tehostaa hakkuuilmoitusten valvontaa, hallitus ei.
Ruotsin ilmasto- ja elinkeinoministeriön lähettämässä tiedotteessa todetaan, että ennallistamissuunnitelman lähtökohtana on panna ennallistamisasetus täytäntöön tavalla, joka ei aiheuta ruotsalaisyrityksille tarpeettoman suuria kustannuksia tai rajoituksia. Kullgren muistuttaa, että kyseessä on EU-lainsäädäntö, jota Ruotsi vastusti.
”Nyt kun sitä pannaan täytäntöön, on tärkeää varmistaa, että pystymme turvaamaan yritystoiminnan vihreillä toimialoillamme. Nyt otamme tärkeän askeleen tähän suuntaan”, hän sanoo tiedotteessa.
Mallia Suomesta
Ruotsin luonnos kansalliseksi ennallistamissuunnitelmaksi sisältää 39 toimenpidekokonaisuutta. Niistä viisi koskee metsiä.
Ruotsi aikoo jatkaa metsien suojelua sekä niin virallisesti kuin vapaaehtoisestikin suojeltujen metsien hoitoa ja ennallistamista. Lisäksi tavoitteena on hankkia lisää tietoa eri elinympäristöjen sijainnista ja tilasta sekä arvioida ja kehittää nykyisiä metsänhoitotoimenpiteitä. Jos lisärahoitusta on saatavilla, satsataan näihin toimiin nyt suunniteltua enemmän.
Metsänomistajien ja metsäteollisuuden etuja ajavat järjestöt ovat ATL:n mukaan tyytyväisiä hallituksen suunnitelmaluonnokseen. Metsänomistajayhdistys Norra Skogin jäsenyysjohtaja Jonas Eriksson toivoo ATL:n puheenvuorossaan, että Ruotsi ottaisi ennallistamissuunnitelmassa mallia Suomesta.
”Suomi on kansallisen suunnitelmansa luonnoksessa päättänyt asettaa etusijalle valtion maat ja suojelualueet ja samalla korostanut vapaaehtoisuutta, kustannustehokkuutta ja kansallisiin olosuhteisiin mukauttamista. Tämä osoittaa, että asetus voidaan panna täytäntöön kunnianhimoisesti ja samalla kansalliset erityisolosuhteet huomioiden”, hän kirjoittaa.
Lue myös
Eduskunta hyväksyi pesintäaikaisia hakkuita koskevan lakiesityksen
Pesintäaikaisia hakkuita koskeva lakiesitys eteni eduskunnassa
Pesimäaikaisia hakkuita koskeva lakiesitys takaisin valiokuntaan, esityksessä puutteita
Uusia puulajeja? – Ruotsi uudistaa metsäpolitiikkaansa
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kommentit
Ei vielä kommentteja.
Haluatko kommentoida artikkelia? Voidaksesi kommentoida artikkelia sinun tulee kirjautua sisään.
Kirjaudu sisään