Ravinteikkaan ojitetun turvemaan kuusikko voi elpyä poimintahakkuusta nopeammin kuin on aiemmin oletettu, Luonnonvarakeskuksesta kerrotaan. Kaksi Etelä-Suomen ravinteikkaalla turvemaalla tehtyä tutkimusta osoittaa, että kuuset vahvistavat ensin juuriaan ja aloittavat hiilen sidonnan. Rungon läpimitan kasvatus alkaa vasta sen jälkeen.
”Tuloksemme kyseenalaistavat perinteisen käsityksen siitä, miten puut reagoivat turvemetsien poimintahakkuisiin. Vaikka rungon kasvu viivästyi muutamalla vuodella, juurten kasvun ja hiilensidonnan välitön lisääntyminen viittaavat siihen, että puut kykenevät lisäämään hiilensidontaa heti. Ne kuitenkin priorisoivat ensin juurten vahvistamista, minkä jälkeen resurssit kohdennetaan myös rungon kasvuun”, sanoo Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Aleksi Lehtonen tiedotteessa.
Tutkimusten mukaan poimintahakkuu lisäsi metsään jätettyjen kuusien runkojen kasvua merkittävästi 3–4 vuoden kuluttua puunkorjuusta. Mittausten mukaan fotosynteesi lisääntyi välittömästi poimintahakkuun jälkeen, mikä osoittaa hiilensidonnan tehostuneen.
Tutkimukset ”Carbon allocation to roots of suppressed Norway spruce increases immediately after selection harvest” ja ”Fast recovery of suppressed Norway spruce trees after selection harvesting on a drained peatland forest site” on julkaistu Forest Ecology and Management -lehdessä.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Mielestäni tutkimuksessa ei sanota, että hiilensidonta lisääntyi. Siinä sanotaan, että hakkuun jälkeen jätetyt puut kasvattivat ensin juuriaan ja muutaman vuoden päästä itse puun kasvu kiihtyi. Tutkimustulos on, että hiilensidonta ei pysähdy kokonaan harvennusreaktion viiveen takia, koska juurien kasvu kiihtyy heti.
Kyllähän kuuset kasvaa ojitetulla suolla ojanlaidoissa. Kyllähän kunnostusojituksia pitää jatkaa ja tehdä avohakkuuta soille, että alueille saadaan kunnon ojat. Mikään ei voita kunnolla ojitetun maan kasvua.
Ymmärtääkseni kaikissa harvennuksissa jäljelle jäävät puut vahvistavat ensimmäisenä juuriaan ja vasta sen jälkeen voima menee kasvuun. Sama tapahtuu myös istutuksessa. Ensimmäisenä kesänä ei merkittävää kasvua tapahdu mutta juuristo levittäytyy ja vahvistuu. Sen huomaa kun vetää yhden kesän maassa olleen taimen ylös. Sinänsä ei tainnut olla mikään uusi päätelmä. Tämä oli metsäalan ihmisillä jo tiedossa.
Tutkimustulos vahvistaa epäsuorasti myös sitä, että kuusien harventaminen millä maalla vaan tehostaa jäljelle jäävien kuusten kasvua.
Suomessa yksi perusvirhe onkin kasvattaa metsää, myös kuusikoita, liian tiheänä. Tällöin juuristotila jää liian pieneksi ravinteiden saantiin ja puun pitämiseksi pystyssä kovassa tuulessa mutta myös latvusto saa liaan vähän valoa ja stressaantuu latvustojen hanagatessa stressaavasti toisiaan, mitä puut koettavat välttää.
Terveen kuusikon reilu väljentäminen pukkaa sen uudestaan kunnon kasvuun ja lisää tukkikasvua, mutta samanaikainen lannoitus auttaa vielä kovasti.