Ladataan...
Metsäkeskus: Uudistushakkuita tehty aiempaa järeämmissä metsissä
Puustojen keskiläpimitat uudistushakkuissa pienenivät metsälain muutoksen jälkeen, mutta viime vuosina läpimitat ovat taas kasvaneet, Suomen metsäkeskuksesta kerrotaan.
Tilaajille
Päätehakkuut keskenkasvuisissa metsissä ovat järjettömiä.
Useimmiten vielä hyvään kasvuun saatavissa oleva ja elpymiskykyinen metsä lannoittamalla, ojitusten perkauksilla ja harventamalla poistetaan tarpeettomasti, minkä jälkeen seuraa pitkä lähes tuottamaton ajanjakso ja paljon kuluja.
Sahalan Kartanossa on erittäin hyviä kokemuksia ns. superharvennuksella ja lannoituksella (200r/ha) kasvujen elpymisistä vanhoissa mutta terveissä kuusikoissa. Kuluja ei tule ja tukkikasvu on yli 90 % kasvusta. Metsän pitää tietysti olla terve ja elinvoimainen. Harvennuksen jälkeiset kirjanpainajariskit torjutaan pitämällä tuoreita pyyntipuukasoja ainakin yksi kevät metsässä tai sen tien varressa.
Kuiduttava teollisuus ei pidä kiertoajan jatkamisesta, koska kantohinta nousee ja kuidun osuus pienenee. Metsänomistajan pitää kuunnella kuitenkin järjen ääntä eikä teollisuuden ostomiehiä.
”Uudistamisläpimitat ovat kasvaneet Etelä-Suomessa ja pienentyneet Pohjois-Suomessa.”
Pohjois-Suomessa tai ainakin Lapissa taitaa olla pääasiassa valtion metsiä. Olisikin kiinnostavaa nähdä statistiikkaa päätehakkuuläpimitasta valtion mailla verrattuna yksityisiin.
”Vuodesta 2022 laskua tuli kuitenkin parikymmentä senttiä.” Pitäisi kai lukea että ”0,24 senttimetriä” (24,51-24,27 = 0,24 cm). Jos luvut olisivat euroja, niin sitten tuo kyllä olisi oikein.
Ovat metsät kasvaneet harsintakaudelta. Meidän metsissä oli hakkuu vuonna 1933. Kaadettiin keskimäärin 20 tukkipuuta hehtaarilta Pituus oli 4,8 m ja latvaläpimitta yleensä 6 tuumaa, muutama 7-tuumainen joukossa, Pystyyn jäi samanlaisia 11,6 puuta/ha.