Ruotsissa halutaan muutoksia korvauslainsäädäntöön. Muutoksiin patistaa tuore oikeusjuttu, jossa oikeus ei myöntänyt korvauksia metsänomistajille viitasammakon suojelusta.
Kiista koski lammen rannalla olevan 100-vuotiaan kuusikon hakkuuta. Koska lammella majailee rauhoitettu pikkuvihersammakko (Pelophylax lessonae), metsäviranomaiset eivät myöntäneet lupaa päätehakkuuseen. Sen sijaan harvennus, jossa puustosta poistettaisiin noin kolmannes, sallittiin.
Maanomistajalle ratkaisu tarkoitti tuntuvaa hakkuutulojen menetystä, saamatta arvioidaan jäävän lähes 900 000 kruunua eli 80 000 euroa.
Lisäksi metsänomistajat muistuttivat, että vanhan kuusimetsän harvennus on vastoin metsäviranomaisten omia suosituksia ja uhkaa aiheuttaa niin tuuli- kuin hyönteistuhoja metsässä.
”Onko tämä kohtuullista”
Maanomistajat veivät asian oikeuteen ja vaati korvauksia. Maaoikeuden päätöksen mukaan korvauksille ei kuitenkaan ole perusteita, koska metsien käyttöä ei kokonaan kielletty, ainoastaan rajoitettiin. Oikeus perusteli päätöstään korkeimman oikeuden ennakkotapauksella, ns. Harg-tapauksella, jossa maanomistajalle maksettavien korvausten edellytyksiä on arvioitu.
Metsänomistajia oikeusprosessissa avustanut metsänomistajayhtiö Mellanskogin kestävyyspäällikkö Marie Wickberg katsoo, että tuomio kertoo poliittisen muutoksen tarpeesta.
”Korvauksen saaminen Harg-päätöksen perusteella on ilmeisesti kuin sumopuvussa neulansilmän läpi kulkemista. Korvausta omistusoikeuden pitkälle menevistä rajoituksista on saanut vain suuri yhtiö, mutta yhdellekään yksityiselle maanomistajalle ei ole korvauksia maksettu. Onko tämä poliitikkojen mielestä kohtuullista?”, Wickberg kysyy tiedotteessa.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kommentit
Ei vielä kommentteja.
Haluatko kommentoida artikkelia? Voidaksesi kommentoida artikkelia sinun tulee kirjautua sisään.
Kirjaudu sisään