Metsäbiotalouden tiedepaneeli on selvittänyt, miten metsävarat riittävät metsien erilaisiin käyttötarkoituksiin. Selvitys tarkasteli metsien nykytilaa vertailemalla olemassa olevia ja uusia kehitysskenaarioita.
Tavoite oli selvittää, miten esimerkiksi metsien ikärakenteen kehitys ja hakkuut vaikuttavat ennusteisiin metsien kasvusta ja kehityksestä.
Kahdella eri tavalla määritetty metsien suurin hakkuupoistuma vuosille 2019–2028 on noin 81–83 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Ennusteet metsävarojen kehityksestä ovat samansuuntaiset vuoteen 2050 asti. Sen jälkeen laskentamallit eroavat toisistaan.
”Ennusteet antavat lyhyellä aikavälillä yhtäläisen ennusteen metsävarojen kehityksestä, mutta pitkällä aikavälillä ne poikkeavat toisistaan huomattavasti. Tulos osoittaa, ettei ennustemalleja voi käyttää varauksetta pitkällä aikavälillä”, Metsäbiotalouden tiedepaneelin jäsen, metsäsuunnittelun professori Jari Vauhkonen sanoo.
Selvityksessä verrattiin Luonnonvarakeskuksen kahta laskentamallia, ikäluokkasimulaattoria ja MELA-ohjelmistoa. MELA-ohjelmisto perustuu luonnonprosessien, vaihtoehtoisten hakkuiden ja metsänhoitotöiden simulointiin sekä hakkuuohjelmien optimointiin. Ikäluokkasimuloinnissa puuston kehitystä jäljitellään ikäluokittain.
Kumpikaan malleista ei huomioi metsätuhoja tai ilmastonmuutoksen vaikutusta. Ilmastonmuutos voi hidastaa tai kiihdyttää puiden kasvua ja lisätä tuhohyönteisten aiheuttamia vahinkoja.
Molempien laskentamallien mukaan hiilinielu eli metsien kasvun ja poistuman erotus on sitä suurempi, mitä vähemmän puita kaadetaan. Ikäluokkasimulaattorin mukaan kasvu alkaa kuitenkin laskea 10–20 vuoden kuluttua, kun taas MELA-laskelmissa metsien arvioidaan kasvavan sitä voimakkaammin mitä alhaisempaa hakkuutasoa käytetään.
”Metsävarojen laskenta yhtenäistettävä EU:ssa”
Metsäbiotalouden tiedepaneeli suosittaa laskennan ja raportoinnin nopeampaa yhtenäistämistä koko Euroopan unionin tasolla.
”Metsävarojen raportointitavat vaihtelevat paljon EU-maiden välillä. Suomessa raportointi perustuu tarkempaan laskentaan kuin isossa osassa muita maita”, Vauhkonen sanoo.
”Laskentatapojen tarkentaminen voi muuttaa tuloksia rajustikin, kuten turvemaiden tarkempi laskenta Suomessa osoitti. Voi olla, että sama tapahtuu myös muissa EU-maissa, kun laskentaa tarkennetaan komission vaatimusten myötä.”
Metsäbiotalouden tiedepaneeliin kuuluu 14 asiantuntijaa eri yliopistoista ja tutkimuslaitoksista. Panelistit käsittelevät metsäkysymyksiä poikkitieteellisesti ympäristön, ilmaston, talouden, metsätieteiden, tekniikan ja yhteiskunnan näkökulmista.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Olisi toivottavaa, että asia tuotaisiin käytännön metsähakkuun tasolle. Pari esimerkkiä. Mitä merkitsee jatkossa, jos viivästytetään harvennushakkuuta? Missä vaiheessa latvuksen supistuminen alkaakin pudottaa kokonaiskasvua. Mikä merkitys on harvennuksen jälkeen kiihtyneellä puiden kasvulla. Mikä merkitys olisi, jos harvennettaisiin kahden asemasta kolme kertaa.