Tutkimus: Ojien metaanipäästöt aiemmin luultua pienemmät

Metsäojitettujen soiden ojat päästävät aiemmin arvioitua vähemmän metaania ilmakehään, Luonnonvarakeskuksen (Luke), Tampereen yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkimuksessa todetaan. Erityisen pieniä päästöt ovat sammaloituneilla ojilla.

Tämä selittyy todennäköisesti mikrobien toiminnalla.

”Sammalen sisällä ja pinnalla ja myös sammalen alla elää metaania syöviä mikrobeja, metanotrofeja, jotka käyttävät metaanin ravinnokseen ennen kuin se päätyy ilmakehään. On myös mahdollista, että sammaleiden erittämät orgaaniset yhdisteet hillitsevät metaania muodostavien metanogeenisten mikrobien toimintaa”, akatemiatutkija Antti Rissanen Tampereen yliopistosta kertoo tiedotteessa.

Tutkimuksessa arvioitiin metsäojitettujen soiden ojien pinta-ala Suomessa sekä se, kuinka suuri osuus ojista on sammalpeitteisiä ja kuinka suuri osuus on sammalettomia. Arvion mukaan ojista kaksi kolmasosaa on sammalpeitteisiä.

Tutkimuksen mukaan metsäojitettujen soiden ojien metaanipäästöt ovat noin 8 600 tonnia metaania vuodessa. Se on 63 prosenttia vähemmän kuin nykyisessä kasvihuonekaasuinventaariossa (noin 23 200 tonnia). Muutettuna yleisesti käytettyyn yksikköön eli hiilidioksidiekvivalenteiksi (CO2-ekv.), uusi päästöarvio on noin 0,4 miljoonaa tonnia CO2-ekv. pienempi kuin vanha.

Nykyinen arvio Suomen metsäojitettujen soiden ojien metaanipäästöistä perustuu IPCC:n laskemaan kertoimeen. Kertoimen taustalla olevat tutkimukset kuvaavat kuitenkin huonosti Suomen oloja, sillä mukana olevista 11 tutkimusalueesta vain 2 sijaitsee Suomessa, tutkimuksessa todetaan.

Tutkimusryhmä ehdottaa, että tutkimuksen tuloksiin perustuvat kansalliset päästökertoimet otetaan käyttöön myös kasvihuonekaasuinventaariossa.

Tutkimus on julkaistu Frontiers in Environmental Science -julkaisussa.

Kommentit (2)

  1. Panu

    Raskaimman päälle yleensä lasketaan. Risto Isomäki sanoi hyvin, että päästöjen/nielujen mittaus (kuten Nasan satelliittimittaus) on huomattavasti vahvempaa evidenssiä kuin teoreettiset laskelmat ja mallinnukset.

  2. Oireellisesti tästäkin uutisesta oli jätetty pois ojittamattomien eli luonnontilaisten soiden metaanipäästöt, joita tulee n. 4.2 milj. hehtaarilta. Ne ovat tietysti paljon ojitettujen soiden päästöjä suuremmat.

    Suomi asennoituu ja toimii kuin meidän 0.14 % osuutemme maailman päästöistä ratkaisisi tuhoutuuko ihmiskunta vai ei.
    Asiat pitäisi panna oikeaan perspektiiviin.

    Intian päästöjen vuosittainen lisäys on enemmän kuin kaikki Suomen päästöt yhteensä.
    Kiina avasi viime vuonna n. 1000 uutta kivihiilivoimalaa. Niiden rinnalla sähköautojen lisääntyminen sielläkin on näpertelyä.

    Silti metsätuotannon tehostamista meillä ei kannateta, vaikka 200 milj. m3:n kasvu nykyisen 100:n sijasta olisi hyvällä hoidolla saavutettavissa. Tämä sitoisi jo 3.5 kertaisesti kaikki päästömme.

    Maailma muuttuisi hiilineutraaliksi alle 20 vuodessa, jos toimeen oikeasti tartuttaisiin oikealla asenteella.
    Valitettavasti suurin osa maailmasta on liian ahneita tai itsekkäitä siihen ja suuri osa lopuista liian typeriä.
    Osa ihmiskunnasta on täysin ilman mitään sopeutumisresurssia kuten köyhimmät ja siis myös ilman vastuuta tästä rikkaiden luomasta ongelmasta.

Metsänhoito Metsänhoito