Tutkimus: Puiden kuolleisuus lisääntynyt huolestuttavasti Kaakkois-Suomessa

Tietokonenäkö tunnistaa puiden kuolemat yksittäisen puun tarkkuudella.

Puita kuolee yhä enemmän Kaakkois-Suomen metsissä, kertoo tuore tutkimus. Tutkijat havaitsivat, että pystyyn kuolleiden puiden tilavuus on kymmenkertaistunut vuodesta 2017 vuoteen 2023.

Tutkimuskäsikirjoitusta ei ole vielä julkaistu vertaisarvioituna, mutta tulokset ovat tutkimusta johtaneen apulaisprofessori Samuli Junttilan mukaan erittäin huolestuttavia.

”Jos nykyinen kehitys jatkuu, laajoja metsätuhoja on luvassa tulevina vuosina myös Suomessa”, Junttila sanoo.

Itä-Suomen yliopistossa työskentelevän Junttilan johtamassa tutkimuksessa kehitettiin algoritmi, joka tunnisti yksittäiset pystyyn kuolleet puut yli 117 000 hehtaarin metsäalueelta vuosina 2017, 2020 ja 2023 otetuista ilmakuvista. Kuolleen puun määrän kasvun lisäksi aineistosta selvitettiin, minkälaisissa metsissä kuolleisuus on suurinta.

Suurin osa pystyyn kuolleesta puusta havaittiin kuusivaltaisissa metsissä, tuoreilla ja rehevillä kasvupaikoilla. Puiden kuolleisuus kasvoi tutkimusjakson aikana erityisesti aiempaa merkittävästi nuoremmissa metsissä. Samoin kuivempien kasvupaikkojen osuus kuolleiden puiden kasvupaikkoina kasvoi hieman.

”Kuivuuden ja ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät jo selvästi Suomen metsissä. Kuusimetsät ovat erityisen herkkiä ilmaston lämpenemisen seurauksena lisääntyvien kaarnakuoriaisten aiheuttamille metsätuhoille”, Junttila sanoo.

Junttilan tutkimusryhmän kehittämä tietokonenäkö näyttää tutkijoille puun tarkkuudella, missä puita kuolee. Satelliitti- ja ilmakuvien yhdistäminen tekoälyalgoritmeihin on tehokas tapa seurata ja analysoida metsätuhoja, ja luoda tarkempia ennusteita Suomen metsien tulevaisuudesta ilmaston lämmitessä.

Keski-Euroopassa ja Etelä-Ruotsissa on havaittu viime vuosina laajoja metsätuhoja. Junttilan mukaan tutkijat ovat seuranneet uutisia huolestuneina, vaikka vastaavia puiden kuolemia ei Suomessa olekaan vielä nähty kuin paikallisesti.

Kommentit (5)

  1. Tuhoissahan seuraa lumipallo-efekti.Olisi mielenkiintoista tietää, onko alueilla ollut aiemmin myrskytuhoja jotka on jätetty niille sijoilleen.Ennalistamistakin on tehty puineen päivineen ja jopa puiden räjäytystä. Tämä ei ole ollut luonnonmukaisuutta.

  2. Nollatutkimus, on aika yleisesti tiedossa että kirjanpainajaongelma on kaakossa pahin. Tai onhan se hyvä saada tarkempia lukuja.

  3. Savo-Karjalassa männyn tyvitervas on myös paha tauti. Se lisääntyy paljon. Usein näkee männyn latvoja, joista voi päätellä taudin alkavaan.

  4. Korreloivatko tuhot juurikääpäesiintymien kanssa?

    Saimaan ja Laatokan vesistöalueiden metsät ovat olleet jo 1700-luvulta voimakkaan kaupallisen hakkuun piirissä. Nehän kuuluivat Venäjään ja Pietari imi tavattomia määriä puuta. Olisiko näillä hakkuilla mahdollisesti vaikutusta tyvilahoon ja tyvitervastautiin?

  5. HS:n jutussa samasta aiheesta oli ilmavalokuvia.

    Niissä näkyi tyypillisesti ylitiheyttä, joka tietysti riuduttaa latvuksia ja aiheuttaa kuivumista.
    Molemmat lisäävät kirjanpainajatuhoja, kuten tässäkin on käynyt.

    Juurisyy on tässäkin huono metsänhoito, jota lisääntyneet kuivuusjaksot vielä pahentaa.

    Märillä korvilla ja soistuvilla kankailla myös ojien puttuminen pahentaa kuivuustuhoja. Kun maa on märkä ainakin syksystä kevääseen, puu kasvattaa juurensa maan pintaan pitääkseen ne pois pohjaveden sisästä.

    Näin puu kärsii helposti veden puutteesta keskikesän kuivuusjaksojen aikana.
    Jos maa on ojitettu, juuret kasvavat syvempään ja löytävät aina vettä. Meillä on 160 km ojia, enkä ole missään huomannut ojien lisäävän kuivuustuhoja, vaan päin vastoin.

    Ilmakuvissa pahimpana syynä kuitenkin näkyi metsiemme perusvirhe, eli ylitiheys. Kirjanpainaja harvemmin tappaa täyslatvaisia ja reheviä valtapuita yksittäin.

Metsänhoito Metsänhoito