Valtioneuvosto on hyväksynyt ja antanut eduskunnalle selonteon maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta 8. heinäkuuta 2022.
Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman mukaisesti maankäyttösektori kytketään tällä hallituskaudella entistä tiiviimmin osaksi kansallisen ilmasto- ja energiapolitiikan suunnittelua ja toimeenpanoa. Maankäyttösektorilla viitataan YK:n ilmastosopimuksen ja Pariisin sopimuksen tarkastelujen mukaisesti maankäyttöön, maankäytön muutokseen ja metsätalouteen. Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma edistää osaltaan Suomen hiilineutraaliustavoitteen saavuttamista vuoteen 2035 mennessä, ja se on valmisteltu rinnakkain keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman sekä ilmasto- ja energiastrategian kanssa.
Hallitusohjelma linjaa useita maatalousmaata, metsätaloutta sekä maankäytön muutoksia koskevia ilmastotoimia, jotka on liitetty osaksi maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmaa. Keskeisiä jo käynnistettyjä toimia ovat muun muassa joutoalueiden metsitystuki, turvemaametsien tuhkalannoitus ja Metsähallituksen omistajapoliittisten linjausten toimeenpano sekä vuodesta 2020 alkaen toteutettu laaja maankäyttösektorin Hiilestä kiinni -tutkimus- ja kehittämistoiminta.
Keskeisiä suunnitelmaan kirjattuja toimia ovat esimerkiksi turvepeltojen, suonpohjien ja suometsien ilmastokestävää käyttöä edistävät toimet, metsien kasvun, hiilensidonnan ja varastoinnin edistäminen sekä metsäkadon ehkäisy erilaisin toimin. Maatalousmaiden hiilidioksidipäästöjä vähennetään kansallisten ja Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan mukaisilla viljelytoimilla, jotka lisäävät ja ylläpitävät maaperän hiilen sidontaa ja varastointia. Lisäksi suunnitelmaan on kirjattu erillisiä panostuksia heikkotuottoisten ja paksuturpeisten peltojen vettämiseen ja kosteikkoviljelyn edistämiseen. Myös hiilimarkkinoiden kehittäminen on kirjattu osaksi suunnitelman toimenpiteitä.
Maankäyttömaksun osalta mahdollisten lainsäädännöllisten päätösten tekeminen ajoittuu seuraavalla vaalikaudelle. Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman mukaisesti asiaa koskevan lainsäädäntöluonnosten valmistelu toteutetaan poikkihallinnollisena virkatyönä maa- ja metsätalousministeriön sekä ympäristöministeriön johdolla toimivassa työryhmässä. Lisäksi mukana on useita erilaisia poikkileikkaavia toimia, kuten tutkimusta, neuvontaa ja osaamisen kehittämistä.
Laskelmien mukaan toimilla saavutetaan asetettu tavoite
Hallituksen asettamana tavoitteena on, että maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman toimenpiteillä saadaan aikaan yhteensä vähintään kolmen miljoonan hiilidioksidiekvivalenttitonnin vuosittainen ilmastovaikutus vuoteen 2035 mennessä. Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman avulla toteutetaan myös Euroopan unionin ilmastotavoitteita. Lisäksi maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma edistää maataloudelle asetetun 29 % päästövähennystavoitteen toteutumista.
Luonnonvarakeskuksen tutkijoiden toimenpidekohtaisen arvion mukaan maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman toimilla saataisiin vuoteen 2035 mennessä aikaan yhteensä noin 3,1–3,3 miljoonan hiilidioksidiekvivalenttitonnin suuruinen nettovaikutus. Skenaariotarkastelun perusteella suunnitelmaluonnoksen toimenpiteet vähentäisivät maankäyttösektorin päästöjä tai vahvistaisivat nieluja vuoteen 2035 mennessä yhteensä 4,7 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Näin ollen hallituksen linjaama tavoite hiilineutraaliudesta vuonna 2035 olisi toteutettavissa maankäyttösektorin osalta.
Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmaa on valmisteltu rinnakkain Ilmasto- ja energiastrategian ja Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman kanssa. Eduskunta tulee käsittelemään näitä kaikkia. Myös tuleva metsästrategia tulee osaltaan edistämään nielu- ja päästötavoitteiden sekä -velvoitteiden saavuttamista yhtenä eri tavoitteitaan.
Luonnonvarakeskus jatkaa vuoden 2021 osalta maankäyttösektorin hiilinieluihin ja päästöihin liittyvää arviointia ja selvittää tilanteen vaikutuksia Suomen 2021-2025 LULUCF-velvoitteen toteutumisen osalta syksyn 2022 aikana. Selvityksen myötä saadaan tarkempaa tietoa siitä, miksi vuotta 2021 koskevissa pikaennakkotiedoissa maankäyttösektori muuttui päästölähteeksi. Tämän jälkeen hallituksen ilmasto- ja energiapoliittinen ministeriryhmä tarkastelee selvityksen pohjalta tarvittavia lisätoimia.
Metsälakia uudistettiin vuonna 2014. Maa- ja metsätalousministeriö tekee maaliskuun 2023 loppuun mennessä metsälain ilmastoarvioinnin ja selvittää, millä toimin metsälaissa voitaisiin edistää nielun kasvua lyhyellä ja pitkällä aikavälillä.
Eduskunta ottaa kantaa maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmaan. Suunnitelman toimeenpano alkaa heti.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
