Kokenut kiinteistöarvioija: Maanomistajia potkitaan vuokratarjouksissa päähän

Järkisyyt ovat tuulivoimasopimuksissa maanomistajan paras asianajaja, kiinteistöarvioija Vesa Hakola sanoo.

Tuulivoiman vuokrasopimukset ja johtokatujen korvausasiat ovat menossa parempaan päin, Vesa Hakola näkee. Taustalla on järkisyyt eli pyrkimys välttää hanketta hidastavia valituksia. (Kuvaaja: Seppo Samuli)
Tuulivoiman vuokrasopimukset ja johtokatujen korvausasiat ovat menossa parempaan päin, Vesa Hakola näkee. Taustalla on järkisyyt eli pyrkimys välttää hanketta hidastavia valituksia. (Kuvaaja: Seppo Samuli)

”Maanomistajia potkitaan vuokratarjouksissa päähän miltei koko ajan. Kun kokee, että pystyy antamaan apua, niin tuntee onnistuneensa.”

Näin sanoo Maanomistajien Arviointikeskus Oy:n kiinteistöarvioija Vesa Hakola, jolla on 30 vuoden kokemus maanvuokrauksen ja lunastustoimitusten konsultoinnista.

Periaatteessa kenenkään ei kannattaisi pilata mainettaan ehdottamalla epäreiluja sopimuksia, mutta Hakolan mukaan häikäilemättömyyttä ilmenee.

Mainehaittariski on pieni etenkin välittäjäyhtiöillä, jotka kehittävät tuulivoimahankkeen, myyvät sen eteenpäin varsinaiselle toimijalle ja katoavat kuviosta.

”Ne voivat potkaista maanomistajaa niin lujasti kuin jaksavat ja sitten häipyä.”

Tuuli käy parempaan päin

Tuulivoimayhtiöiden etu on, että mahdollisimman iso osa maanomistajista tekee vuokrasopimuksen, sillä sopimuksettomista alueista koituu päänvaivaa – epävarmuutta, voiko alueen läpi vetää tien tai sähkölinjan. Pienikin maanomistaja on myös mahdollinen valittaja, joka voi viivästyttää hanketta jopa vuosilla.

”Jos luvitus venyy, niin rahoittajat voivat karata muihin hankkeisiin. Yksittäinen maanomistaja ei voi kuitenkaan puristaa parempaa sopimusta kuin naapurimaanomistaja.”

Vaikka sopimuskäytännöt ovat paranemassa, tarjotut maanvuokrat eivät ole aina kasvaneet samassa tahdissa kuin turbiinien tehot.

”Alkuaikoina neuvoteltiin piikkiteholtaan kolmen megawatin myllyistä. Nyt rakennetaan 6–7-megawattisia, ja muutaman vuoden päästä vielä suurempia”, Hakola uskoo.

Toisaalta tehokkaammat turbiinit pitää sijoittaa väljemmälle, sillä lapojen läpi virtaavan tuulen vakiintumisalue on suurempi.

Koon kasvussa ei ole muuta rajoitetta kuin se, miten lavat saadaan tuotua paikalle. Nyt kuljetukset ovat lähes sata metriä pitkiä.

Epäreilut johtokadut

Maanomistajien piirissä etenkin johtokatujen, eli tuulivoimalan muuntoasemalta kantaverkkoon menevien voimalinjojen, lunastukset ovat nostattaneet tunteita.

”Tuulivoimakaavan reunalla korvaus tipahtaa eurotasolta muutamaan senttiin per neliö. On ongelma, että kun toisille tuulipuisto on lottovoitto, toiset eivät saa juuri mitään, vaikka johtokatu on välttämätön.”

Hakola uskoo kuitenkin, että käytännöt alkavat muotoutua reilummiksi. Linja-alueen maanomistajille on maksettu korkeampia korvauksia kuin laki edellyttää. Epäkohta on saanut ymmärrystä paljolti siksi, etttä vältettäisiin hanketta hidastavat valitukset.

”Joissakin tapauksessa jopa tuulivoima-alueen maanomistajat ovat olleet ajatuksessa mukana ja suostuneet siihen, että heidän vuokratuloaan nipistetään.”

Aurinkovoima lupaavasti alulla

Tuulivoimarakentaminen ei kasva loputtomiin. Varauksia on jo niin paljon, että soveltuvat alueet alkavat olla kortilla.

”Itä-Suomi on Puolustusvoimien vuoksi tukossa. Keski-Suomeen ehkä pienempiä tuulipuistoja mahtuu.”

Tuulivoimabuumia saattaa seurata aurinkovoimaloiden hyöky, jossa voidaan hyödyntää jo rakennettuja siirtojohtoja. Aurinkovoimaa pyritään rakentamaan valmiiksi tasaisille maille.

”Heikkotuottoisia metsiä kannattaa laittaa aurinkovoimaan, mutta vain jos vieressä on turvesuo tai pelto, johon aurinkovoimala rakennetaan joka tapauksessa.”

Aurinkovoimalalle vuokrattuna hehtaari voi tuottaa tuhat euroa tai ylikin. Se on selvästi enemmän kuin pellon ja vieläkin enemmän kuin metsän tuotto.

Vesirakentamisesta aurinkovoimaan

Maanomistajien Arviointikeskus Oy on MTK:n ja sen ruotsinkielisen sisarjärjestön omistama, kiinteistöarviointiin erikoistunut lakitoimisto.

Yritys on perustettu reilu 60 vuotta sitten Rovaniemellä pohjoisen vesivoimarakentamisen lievästi ilmaistuna haastavien korvausasioiden vuoksi.

Sittemmin tehtäväkenttä on painottunut lunastustoimituksiin, kuten teihin, ratoihin ja voimalinjoihin.

Tämä aika kysyy tuuli- ja aurinkovoiman tuntemusta, tulevaisuus ehkä jotain muuta.

VESA HAKOLA

  • KIINTEISTÖARVIOIJA Maanomistajien Arviointikeskus Oy:ssä
  • AIEMPI TYÖURA kunnan mittamiehenä ja rakennusmiehenä
  • ASUU Espoossa
  • PERHEESSÄ vaimo ja kaksi aikuista lasta
  • HARRASTAA metsästystä kyyhkystä hirveen
  • MOTTO: Auta jos auttaa voit

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Metsänomistus Metsänomistus