Alkuvuonna tilakauppaa on käyty jokseenkin samaan tahtiin kuin keskimäärin vuosina 2017 ja 2018. Tänä vuonna uusia kohteita on tullut markkinoille 742 ja kauppoja on solmittu 561. Myyty metsämaan pinta-ala on yhteensä reilu 19 000 hehtaaria. Myydystä alasta on 40 prosenttia Kainuussa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa.

Metsämaan hehtaarin keskipuusto toteutuneissa kaupoissa on koko maassa 99 kuutiota. Vastaava luku oli viime vuonna 94. Tukkipuun osuus on keskimäärin 29 prosenttia, ja se on noussut viime vuodesta yhdellä prosentilla. Metsämaan keskihinta on tänä vuonna 3366 euroa hehtaarilla, ja puustokuution keskihinta 34 euroa. Kun ottaa huomioon puustoerot, niin hintataso on noussut alkuvuonna viime vuoteen verrattuna neljä prosenttia.

Hintakerroin kuvaa hintatason kehitystä eri maakunnissa. Kerroin on tänä vuonna noussut selvästi Varsinais-Suomessa, Etelä-Savossa ja Kainuussa. Muissa maakunnissa hintakertoimien muutokset ovat pieniä lukuun ottamatta Pirkanmaata, missä hintataso on ollut selvästi viime vuotta maltillisempi.

Suursijoittajat aktiivisina

Institutionaalisten sijoittajien ostovoima on kasvanut paljon tänä vuonna. Liljeroosin seurantakaupoissa on liikkunut rahaa noin 65 miljoonaa euroa.

”Tästä määrästä metsärahastojen ja sijoitusyhtiöiden osuus on noin 30 miljoonaa euroa, kun viime vuoden vastaava luku oli 17 miljoonaa euroa.”

Suursijoittajat ovat ostaneet kohteita kaikista maakunnista ja niiden keskimääräinen kauppahinta on noin 188 000 euroa. Kaikkien tilastokauppojen keskikauppahinta on noin 115 000 euroa.

Kolme suurinta ostajaa ovat samat kuin viime vuonnakin eli OP-metsänomistajarahasto, Tornator-yhtiö ja Forest Holding Finland I Ky-yhtiö.

Kesäkuun viisi suurinta kauppa:

Arvioiden puumäärä kohdillaan, kehitysluokissa korjattavaa

Liljeroos on tänä vuonna katsastanut toimeksiantoina 22 myyntikohdetta Etelä-Suomessa.

”Kierrän tilan arvokkaimmat kuviot ja arvioin puustot. Tukkiosuuden määrittämiseksi luen erikseen relaskoopilla tukki- ja kuiturungot.”

Puuston ja tukin määrät ovat olleet kahdessa tapauksessa kolmesta suuremmat kuin myyntiesitteissä. Tila-arviot ovat siis useimmiten luotettavia ja parhaissa tapauksissa määräerot ovat alle 10 prosenttia.

Mutta on myös toisenlaisia tuloksia.

”Kahdessa tapauksessa arvioissani kuviojoukon puumäärä putosi yli 20 prosenttia. Suurin poikkeama oli erään myyntikohteen tukkipuiden määrässä, joka kutistui lähes puolella.”

Liljeroosin havaintojen mukaan kehitysluokat ovat usein myyntiesitteissä väärin. Tyypillistä on, että selvästi nelosluokkaan eli uudistuskypsäksi luettava kuvio on esitteessä kolmosta eli kasvatettavaa. Koska kasvatuspuuston kantohinnat ovat selvästi uudistettavia puustoja alhaisemmat, tämä alentaa osaltaan tilan arvoa.

”Johtuneeko virheet siitä, että kuviotietojen kehitysluokat eivät päivity automaattisesti?”

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.