Hannun hintaseuranta: Ensimmäinen vuosipuolisko pakettiin

Metsätilojen myyntihinnat ovat alkuvuonna nousseet valtakunnallisesti neljä prosenttia viime vuoteen verrattuna.

Tätä hyvin runsaspuustoista ja lähes luonnontilaista metsää myytiin hiljattain Kanta-Hämeessä. (Kuvaaja: Hannu Liljeroos)
Maakunta Kaupan
kpl
Myyty
kpl
Myyty
ha
Taimi-
kot, %
Hakkuu-
kypsät, %
Puusto
m3/ha
Tukki-% e/ha e/m3 Hinta-
kerroin
Puusto-
kerroin
Varsinais-Suomi 20 19 530 24 21 169 46 7315 50 1,16 1,38
Satakunta 31 18 454 16 25 141 40 5499 39 0,98 1,13
Häme-Uusimaa 26 13 398 42 12 101 39 4654 51 1,10 1,51
Etelä-Karjala 20 14 370 25 3 93 31 4127 45 0,99 1,33
Kymenlaakso 22 13 283 31 20 119 44 5289 44 0,98 1,19
Pirkanmaa 56 31 745 35 20 113 41 4845 43 0,96 1,19
Etelä-Savo 55 39 1255 31 5 112 37 4889 44 1,00 1,23
E- ja K-Pohjanmaa 104 77 1779 26 15 97 24 2968 31 0,93 1,11
Keski-Suomi 62 59 2117 25 11 119 32 4494 38 0,92 1,08
Pohjois-Savo 65 49 1555 26 10 112 32 4167 37 0,93
Pohjois-Karjala 67 56 1800 27 10 111 32 3893 35 0,93 1,14
Kainuu 44 40 2587 23 9 89 21 2215 25 1,02 1,17
Pohjois-Pohjanmaa 118 98 3503 26 11 83 17 2019 24 0,93 1,10
Lappi 52 35 1797 29 14 62 20 1263 20 0,84 0,98
Koko maa 742 561 19173 99 29 3366 34
Lisäys kesäkuu 92 107 3548

Alkuvuonna tilakauppaa on käyty jokseenkin samaan tahtiin kuin keskimäärin vuosina 2017 ja 2018. Tänä vuonna uusia kohteita on tullut markkinoille 742 ja kauppoja on solmittu 561. Myyty metsämaan pinta-ala on yhteensä reilu 19 000 hehtaaria. Myydystä alasta on 40 prosenttia Kainuussa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa.

Metsämaan hehtaarin keskipuusto toteutuneissa kaupoissa on koko maassa 99 kuutiota. Vastaava luku oli viime vuonna 94. Tukkipuun osuus on keskimäärin 29 prosenttia, ja se on noussut viime vuodesta yhdellä prosentilla. Metsämaan keskihinta on tänä vuonna 3366 euroa hehtaarilla, ja puustokuution keskihinta 34 euroa. Kun ottaa huomioon puustoerot, niin hintataso on noussut alkuvuonna viime vuoteen verrattuna neljä prosenttia.

Hintakerroin kuvaa hintatason kehitystä eri maakunnissa. Kerroin on tänä vuonna noussut selvästi Varsinais-Suomessa, Etelä-Savossa ja Kainuussa. Muissa maakunnissa hintakertoimien muutokset ovat pieniä lukuun ottamatta Pirkanmaata, missä hintataso on ollut selvästi viime vuotta maltillisempi.

Suursijoittajat aktiivisina

Institutionaalisten sijoittajien ostovoima on kasvanut paljon tänä vuonna. Liljeroosin seurantakaupoissa on liikkunut rahaa noin 65 miljoonaa euroa.

”Tästä määrästä metsärahastojen ja sijoitusyhtiöiden osuus on noin 30 miljoonaa euroa, kun viime vuoden vastaava luku oli 17 miljoonaa euroa.”

Suursijoittajat ovat ostaneet kohteita kaikista maakunnista ja niiden keskimääräinen kauppahinta on noin 188 000 euroa. Kaikkien tilastokauppojen keskikauppahinta on noin 115 000 euroa.

Kolme suurinta ostajaa ovat samat kuin viime vuonnakin eli OP-metsänomistajarahasto, Tornator-yhtiö ja Forest Holding Finland I Ky-yhtiö.

Kesäkuun viisi suurinta kauppa:

kunta metsämaan pinta-ala lähtöhinta kauppahinta ostaja
Viitasaari 172 900 000 1 100 010 Ale-Makasiini M Riikonen Oy
Kajaani 245 505 000 661 000 FIM Metsä
Kannonkoski 82 420 000 493 000 Yksityinen
Mäntyharju 72 410 000 483 860 Forest Holding Finland I Ky
Kuhmo 112 250 000 325 120 Silvestica Green Forest Finland Oy

Arvioiden puumäärä kohdillaan, kehitysluokissa korjattavaa

Liljeroos on tänä vuonna katsastanut toimeksiantoina 22 myyntikohdetta Etelä-Suomessa.

”Kierrän tilan arvokkaimmat kuviot ja arvioin puustot. Tukkiosuuden määrittämiseksi luen erikseen relaskoopilla tukki- ja kuiturungot.”

Puuston ja tukin määrät ovat olleet kahdessa tapauksessa kolmesta suuremmat kuin myyntiesitteissä. Tila-arviot ovat siis useimmiten luotettavia ja parhaissa tapauksissa määräerot ovat alle 10 prosenttia.

Mutta on myös toisenlaisia tuloksia.

”Kahdessa tapauksessa arvioissani kuviojoukon puumäärä putosi yli 20 prosenttia. Suurin poikkeama oli erään myyntikohteen tukkipuiden määrässä, joka kutistui lähes puolella.”

Liljeroosin havaintojen mukaan kehitysluokat ovat usein myyntiesitteissä väärin. Tyypillistä on, että selvästi nelosluokkaan eli uudistuskypsäksi luettava kuvio on esitteessä kolmosta eli kasvatettavaa. Koska kasvatuspuuston kantohinnat ovat selvästi uudistettavia puustoja alhaisemmat, tämä alentaa osaltaan tilan arvoa.

”Johtuneeko virheet siitä, että kuviotietojen kehitysluokat eivät päivity automaattisesti?”