Ladataan...
Hybridihaavan toinenkin tuleminen jäi suutariksi – ”Asia on meille vähämerkityksinen”
Kasvaa kuten pitääkin, mutta kun teollisuus menee alta.
Tilaajille
Kasvaa kuten pitääkin, mutta kun teollisuus menee alta.
Metsänhoito
En ymmärrä miksi 2. sukupolven tuotto on laskettu noin paljon ensimmäistä alhaisemmaksi: 7.4% vs. 11.4. Ehkä pitäisi olla päinvastoin. Istutuskulut nolla, ei mitään maan muokkausta, heinimistä ja vesoja tulee niin paljon että saa jänikset tai hirvet muutaman tuhat syödä. Raivauskulut ehkä, mutta pärjäisikö yhdellä kerralla? Onkohan laskettu sitten 2. sukupolven kasvun olevan paljon heikompaa vai onko ensimmäisessä ollut jotain tukia joista ei mainittu (metsitys, ilmaiset taimet, kemera tai jotain).
Olet jussi003.jl aivan oikeassa.
Vastaan tässä jutun haastateltuna metsänomistajana.
Haastattelutilanteessa puhuin kahdesta erilaisesta laskentatavasta, mutta en onnistunut avaamaan niiden eroa riittävän selkeästi. Se oli enemmän puhujan kuin kuulijan ongelma.
Yhteismetsämme ensimmäisen kasvatuserän laskennallinen vuotuinen tuotto oli noin 11,4 %. Kun huomioin jo etukäteen seuraavan puusukupolven raivauskustannukset, tuotto laskee noin 7,4 prosenttiin.
Laskentatapa on vähän sama kuin tilakaupassa.
Metsätilan ostajan kannalta hoitorästejä ei yleensä kannata sivuuttaa tuottolaskelmassa. Jos taimikonhoitoja, raivauksia tai muita metsänhoitotöitä on tekemättä, niiden kustannukset siirtyvät käytännössä ostajan maksettaviksi heti kaupanteon jälkeen.
Siksi ne ovat osa metsätilaan sitoutuvaa pääomaa samalla tavoin kuin itse kauppahintakin. Jos laskelmassa huomioidaan vain ostohinta, mutta jätetään välttämättömät hoitotyöt huomioimatta, tilan tuotto näyttää paremmalta kuin mitä ostaja todellisuudessa saa.
Hybridihaapaahan kasvaisi 150 miljoonaa kiintoa kymmenellä miljoonalla hehtaarilla. Siitä voisi jalostaa kaiken meillä käytettävän nestemäisen polttoaineen ja vientiinkin riittäisi riittäisi sama määrä. Ostovoimaa tulvisi ovista ja ikkunoista.