Kike Elomaa: ”Metsien kanssa pitää olla järki mukana”

Metsäpolitiikassa päätäntävalta on pidettävä kansallisissa käsissä, maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Kike Elomaa sanoo.

Tilaajille
Viihdejulkisuus on ollut sekä etu että haitta Kike Elomaan tiellä poliitikoksi, mutta kaikessa on auttanut oma usko itseensä.
 (Kuvaaja: Seppo Samuli)
Viihdejulkisuus on ollut sekä etu että haitta Kike Elomaan tiellä poliitikoksi, mutta kaikessa on auttanut oma usko itseensä. (Kuvaaja: Seppo Samuli)

Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta saattaa kuulostaa kovaltakin vallankäyttäjältä, mutta kuten erään pitkäaikaisen presidentin sanotaan vallasta todenneen, sitä on kuitenkin vähän ja se on pidettävä omissa käsissä.

Kansanedustaja Kike Elomaaottaa vain kupin mustaa kahvia kahvilassa kotikulmillaan Turun kupeessa. Hän on ollut kaksi viime vuotta valiokunnan puheenjohtaja.

”Vaikuttaa voi, jos valiokunta on yksimielinen. Sellaisesta ei voi olla yksimielisyyttä, mikä olisi ristiriidassa hallitusohjelman kanssa. Äänestyksissä hallituspuolueet voittavat aina”, Elomaa sanoo.

Valiokunnan valta on luonteeltaan pehmeää. Valiokunta ei päätä, vaan kannattaa, puoltaa, antaa lausuntoja ja ehdottaa lakiesityksiin muutoksia ja kuulee asiantuntijoita. Koska on kyse hallituksen esityksistä, valiokunta tuskin niitä koskaan vastustaa, mutta se saattaa olla erimielinen.

Keskustahegemoniasta perussuomalaisten aikaan

Valiokunnassa on 17 varsinaista jäsentä ja yhdeksän varajäsentä. Kokoonpano määräytyy parlamentaaristen voimasuhteiden mukaisesti. Nykyisessä valiokunnassa on neljä perussuomalaista, neljä kokoomuslaista, kolme sosialidemokraattia ja kaksi keskustalaista. Vihreistä, vasemmistoliitosta, RKP:stä ja kristillisdemokraateista on yksi kustakin.

Valiokunta kokoontuu neljä kertaa viikossa, ja joskus kokous pidetään etänä. Varsinaiset kokoukset kestävät pari tuntia, mutta niihin liittyvät asiantuntijakuulemiset voivat venyttää kestoa.

Puheenjohtajan paikka on ollut perussuomalaisilla vuodesta 2023. Sitä ennen puheenjohtajuus oli keskustalla – ja sitä ennen maalaisliitolla – yhtäjaksoisesti vuodesta 1920, Kyösti Kalliosta Anne Kalmariin. Keskustan yli satavuotinen itseoikeutus päättyi edustajamäärän supistumisen ja oppositioaseman seurauksena.

Puheenjohtajuus ei ole edes käynyt kokoomuksella, vaikka kokoomuslaisia maa- ja metsätalousministereitä on ollut muutamia, viimeisimpänä nykyinen pääministeri Petteri Orpo. Hänellä salkku oli vuoden verran 2014–2015.

Parhaimmillaan asiallisesti eri mieltä

Elomaa kiittää, että valiokunnassa on asiallisen keskustelun henki. Tärkeä työtoveri on virkamies, valiokunnan sihteerinä toimiva valiokuntaneuvos.

Valiokunnan kautta oppositio voi ainakin yrittää vaikuttaa hallituksen päätöksiin. Joskus opposition kanssa saadaan jopa yhtenäinen kannanotto hallituksen esityksiin.

”Mutta joskus tietää heti, että vasemmisto ja vihreät ovat eri puolella. Näin on etenkin ympäristöasioissa.”

Eduskunta päättää, mutta valiokunnilla on usein viimeinen mahdollisuus vaikuttaa. (Kuva: Seppo Samuli)

Jos opposition näkökulma on liian etäällä hallitusohjelmasta, oppositio jättää mietintöön eriävän mielipiteen.

Puheenjohtajan pelisilmää tarvitaan etenkin siinä, että äänestyksissä kokoonpano on edustava. Joskus edustajia on poissa niin paljon, että oppositiolla on enemmistö. Silloin puheenjohtaja ei kopauta nuijaa.

Viihdejulkisuuden työntö ja taakka

Omasta taustastaan Elomaa toteaa, että ”maatalon likka Lokalahdelta”.

Navetassa oli eläimiä ja Elomaa osasi ottaa lehmästä maidon. Viljeltiin sokerijuurikasta, palsternakkaa, pensaspapua, mansikkaa, kurkkua, viljaa ja metsääkin oli. Isä oli kolmesti haavoittunut reser-vinupseeri ja politiikassa mukana SMP:n ja SKYP:n edustajana.

”Aika isänmaallinen kasvatus oli kotona. Kakarat pantiin pellolle eikä kaikissa kotkotuksissa annettu periksi.”

Elomaa tai silloinen Sainio lähti kaksikymppisenä maailmalle. Hän valmistui röntgenhoitajaksi, mutta kuntokouluyrittäjä Kimmo Elomaan tapaaminen muutti suunnan tunnetuin seurauksin. Kehonrakennuksen ammattilaisena maailmaa kiertäen meni viisi vuotta ja sen jälkeen neljännesvuosisata esiintyvänä artistina.

”Siinä näki ihmisten tilanteen. Ei tullut kuitenkaan mieleenkään, että lähtisin politiikkaan.”

Mutta lähti kuitenkin, kun pyydettiin. Toisella yrittämällä vuoden 2011 jytkyvaaleissa Elomaa sai myös henkilökohtaisen äänijytkyn.

Viihdejulkisuus auttoi, mutta se on ollut myös taakka: ”mitä tuommoinen urheilija ja laulaja tietää mistään?”. Tärkeintä on poliitikon oma usko itseensä. Sitä Elomaallakin on, samankaltaista maalaistaustaa ei ole kaikilla valiokunnan jäsenillä.

Metsäasioissa seesteisempi vaihe

Valiokuntien puheenjohtajapaikat ovat hallituspuolueiden puheenjohtajien kaupankäyntiä, mutta henkilövalinnoista päättävät eduskuntaryhmät.

Hallitusneuvotteluissa Elomaa johti pöytää, jossa käsiteltiin kulttuuri- ja nuorisotoimialaa, mutta taustansa vuoksi puolue tarvitsi häntä maa- ja metsätalousvaliokuntaan. Puheenjohtajuus hivenen yllätti, mutta perussuomalaisten ainoa alkutuotannon tuntija hän ei ole. Nelivuotinen kausi puolitettiin Jenna Simulan kanssa.

Maatalouden puolella valiokunnalla on ollut asioita niin paljon, että pää meinaa mennä pyörälle, mutta metsätalouden kanssa on nyt rauhallisempaa.

Elomaan kaudella isoin metsäinen asia on ollut pesimäaikaisten hakkuiden rajoittaminen. Vaikka itse asia tuli EU:n lintudirektiivistä ja päätös oli siksi tehtävä, yksityiskohdat puhuttivat valiokuntaa pitkään. Hallituksen esitykseen tehtiin muutoksia, joissa tarkennettiin korven määritelmää ja oikeutta kuljettaa puuta rajoitusalueiden läpi. Yksimielisyyteen ei kuitenkaan ylletty, ja vasemmistoliitolta ja vihreiltä tuli vastalause sekä tiukempi ehdotus.

Rauhallisuus saattaa olla tyyntä myrskyn edellä, sillä ennallistamisasetuksen täytäntöönpano on iso ja vaikea kokonaisuus. Elomaan mukaan yleisesti ei ymmärretä, kuinka isosta asiasta on kyse.

”Jos se menee pieleen ja metsäteollisuudelle laitetaan paljon esteitä, se on katastrofi elintasolle.”

Maataloudessa alkutuottajan asema on Elomaan mukaan heikentynyt. Samaa ei saisi päästä tapahtumaan metsätaloudessa.

Matkoillakin käydään

Joskus politiikassa on kivaakin tai ainakin siltä näyttää. Valiokunta vierailee ulkomailla kaksi kertaa vaalikaudessa. Viime vuonna käytiin Romaniassa, sitä ennen Brasiliassa ja sitä ennen Kanadassa.

”Että tiedetään, mitä muualla tapahtuu. Jatkuva hyppääminen olisi kuitenkin ajan ja rahan hukkaa”, Elomaa sanoo.

Matkoilla on nähnyt, että hallinnollinen maan tapa voi olla erilainen. Suomessa ollaan tunnollisia ja tehdään määräysten mukaan. Jossain muualla asioita katsotaan läpi sormien, mutta silti toimitaan samoilla markkinoilla.

Elomaa on toisen polven kansanedustaja ja jatkaa samaa arvomaailmaa. Rintakuvan Kyösti Kallio puolestaan aloitti keskustan-maalaisliiton yli sata vuotta jatkuneen yksinoikeuden maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtajana. (Kuva: Seppo Samuli)

Veronmaksajan kannalta ulkomaanmatkat saattavat nostattaa kulmakarvoja, mutta erinäisille reissuille osallistuneen toimittajan vinkkelistä ne asettuvat tavanomaisten opintomatkojen pirtaan.

Tänä kesänä valiokunta kävi niinkin kaukana kuin Farmari-messuilla Kalajoella. Matkoihin liittyy tilakäyntejä ja seudun vaikuttajien tapaamisia niin, että ohjelmaa on aamusta iltaan.

Intohimot painavat politiikassakin

Maa- ja metsätalousvaliokunnassa käsiteltävät asiat ovat moninaisia, sika-alan salmonellavahinkorahastosta kansalais- aloitteeseen kissojen vapaana pitämisen kieltämiseksi. Paperinivaskat ovat päällekaatuvia. Miten ihminen, kansanedustajakaan, pystyy kaikkea omaksumaan?

”Sen huomaa, että valiokunnan jäsenillä on mieltymyksiä. Jos asia ei ole jäsenelle erityisen mielenkiintoinen, se vaikuttaa perehtymiseen.”

Toisaalta intohimoasioihin perehdytään huolella, ja silloin kansanedustaja voi myös vaikuttaa. Elomaa pitää omana intohimonaan eläinsuojelua, alkutuottajan aseman parantamista ja ruoantuotannon omavaraisuuden turvaamista.

Intohimo vaikuttaa myös siihen, että harrastuksilta vaikuttavia asioita voidaan jahkata suhteettoman pitkään. Esimerkiksi metsästysasioihin on käytetty valiokunnassa paljon aikaa.

Kansallisia päätöksiä, vapaaehtoisia toimia

Kun haastattelu tehtiin, metsät paloivat Ranskassa hallitsemattomasti.

”Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat ilmeisiä, mutta metsien kanssa pitää olla järki mukana.”

Elomaa painottaa, että metsäpoliittinen päätäntävalta on pidettävä kansallisissa käsissä. Silloin muualta ei tulla sitä sanelemaan, eikä omaisuuden suojaa jyrätä.

”Metsänomistajat suojelevat mielellään, kunhan se on vapaaehtoista. Kuten koiran kasvatuksessa, pakolla ei saa mitään tuloksia, palkitsemisella kyllä.”

Elomaalla on kaksi koiraa.

Luontokadon pysäyttämisen ongelman Elomaa ymmärtää ja tietoon perustuvat päätökset, mutta Mannerheimintiellä istumista hän ei ymmärrä.

”Perussuomalaisissa on erisuuntaisia painotuksia, mutta ei voi sanoa, että emme välittäisi ympäristöstä. Mutta elinkeinoja pitää pystyä harjoittamaan ja luonnonsuojelu loppuu siihen, jos talous sakkaa.”

Elomaa ei myönnä, että perussuomalaiset olisivat muutoksia lähtökohtaisesti jarruttava puolue. Muutoksia saa tulla, jos ne ovat perusteltuja. Kaikki vanha ei kuitenkaan ole huonoa, eivätkä ideologiset perusteet käy.

”Fanaattisuus, oli se kummassa päässä vain, ei tuota parhaita päätöksiä.”

Hallitusneuvotteluista voi tulla hankalat

Kike Elomaa pohtii vielä, asettuuko ehdolle myös ensi kevään eduskuntavaaleissa. Virtaa riittää edelleen ja kännykkä on ollut päällä kaiken aikaa artistiajoista saakka. Metsällinen vaalilupaus olisi pitää kiinni kynsin hampain kansallisesta päätösvallasta ja metsänomistajien omaisuuden suojasta.

Jos seuraava hallitus on sävyltään punavihreä, perussuomalaisten mukaanlähtö ei ole ainakaan helppoa, Elomaa arvioi.

”Hallitusneuvotteluissa katsotaan, onko hallitusohjelmassa realismia.”

Syntynyt Lokalahdella 1955, asuu Maskussa.

Koulutukseltaan röntgenhoitaja, tunnetaan menestyneenä kehonrakentajana, laulajana ja poliitikkona.

Kansanedustaja vuodesta 2011. Maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja vuodesta 2025.

Toisen polven poliitikko. Isä Arvo Sainio oli kolmesti haavoittunut luutnantti ja myöhemmin reservin majuri, viljelijä ja SMP:n ja SKYP:n kansanedustaja 1970-luvulla – ja myös maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsen.

Lue myös

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Metsänomistus Metsänomistus

Blogit ja Kolumnit

Kuvat