Koneistutuksen suuri kehityslinja vaikuttaa olevan se, että halutaan siirtyä nykyisestä työpisteittäin toimivasta kaivinkonemätästyksestä jatkuvatoimiseen mätästykseen ja istutukseen. Jatkuvatoiminen mätästys tarkoittaa sitä, että kone etenee koko ajan samalla kun tehdään sopiville kohdille mättäitä ja niihin istutetaan koneellisesti taimia.

Jatkuvatoimisuuden tehokkuus ymmärrettiin jo 1970-luvulla, jolloin sekä Suomessa että Ruotsissa valmistettiin muutamia istutuskoneiden prototyyppejä. Silloin maanmuokkaus oli äestystä. Painavien koneiden maastokelpoisuus oli huono, ja koneistutus tuli kalliiksi. Käytännön ratkaisuksi tuli vuosikymmeniä myöhemmin nykyinen kaivinkonemätästys ja metsurin tekemä paakkutaimien istutus pottiputkella. Nykyinen koneistutus on sitä yli 20 prosenttia kalliimpaa.

Laskelmien mukaan siirtyminen jatkuvatoimiseen istutuskoneeseen ja taimien syötön rationalisointi mahdollistavat metsuri-istutusta alemmat kustannukset. Nykyisillä koneilla noin 15 prosenttia työajasta kuluu siihen, että kone seisoo tyhjän panttina ja kuljettaja lataa istutuskasettia uusilla taimilla. Kalliimpaa käsityötä on vaikea kuvitella.

Laskelmiin on syytä uskoa. Mutta ei kai kukaan kuvittele, etteikö myös metsuri-istutuksen tuottavuutta ja sitä kautta kilpailukykyä voisi parantaa?

Taimien kuljetus istuttajan mukana ansaitsee perusteellista kehitystyötä. Sitä vastoin istutusputki eli ensimmäisen valmistajan mukaan pottiputki alkaa olla sellainen kuin pitääkin.

Hyväkuntoiset ammattilaiset käyttävät yleensä kahta vakkaa, jotka on kiinnitetty samoihin valjaisiin. Satunnainen harrastelija tyytyy yhteen ammattilaisen vakkaan tai sen kevytversioon. Tosin keveydestä puhuminen on silkkaa toiveunta, kun materiaalina on jämäkkä muovi ja rakenne on tehty hurrikaanin kestäväksi. Paremmalla materiaalivalinnalla painon saa pudotetuksi puoleen.

Heikoimmin on suunniteltu valjaat. Kun istutusvakkojen valjaita vertaa raivaussahojen valjaisiin, huomaa jälkeenjääneisyyden. Hyvät raivaussahavaljaat jakavat painon olkapäille ja lantiolle, ja vanhojen puimakonehihnojen sijasta on opittu käyttämään materiaaleja monipuolisesti. Raivaussahan saa irrotetuksi valjaista helposti tauon tullessa, kun taas taimivakkojen täyttäminen yleensä edellyttää valjaiden riisumista.

Tavoitteena pitäisi olla, että taimivakan saa irrotetuksi valjaisiin koskematta. Taimivakan täyttäminen vaatii taimitarhalla kehitystyötä. Tavoitteena pitäisi olla, että yhdellä nostolla taimivakan saa täyteen hyviä, toisistaan irrallaan olevia taimia. Metsurin tehtävänä on käyttää pottiputkea, ei taistella epämääräisessä sotkussa olevien taimien kanssa vakkaa täytettäessä.

Mättäiden kunnostaminen istutusta varten saattaa vaatia uusia koneita. Hankalimpia ovat savimaat, joilla myös matalat mättäät kuivuvat betoninkoviksi. Yksi vaihtoehto on maapora, jolla saa lisätyksi merkittävästi istutuksen tuottavuutta savimättäiden alueella.

Julkaistu Metsälehdessä 14/2017

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.