Ladataan...
Jalostettu rauduskoivu voi kasvaa kymmenessä vuodessa kymmenen metriä
Kasvutahti on huima, mutta rauduskoivun hoitotoimenpiteiden kanssa pitää olla skarppina.
Tilaajille
Kasvutahti on huima, mutta rauduskoivun hoitotoimenpiteiden kanssa pitää olla skarppina.
Metsänhoito
Sahalan Kartanossa Rautalammilla kaikki uudet uudistusalat puolukkatyypistä tuoreempaan uudistetaan koivuilla.
Meillä ajouramätästyksestä tehdään / saadaaan 1200 kpl n. 500 l mätästä /ha.
Tällaisen mättään päälle 2 henkiön työryhmällä erittäin huolellisella istutuksella taimi kasvaa paljon tasamaata nopeammin ja tuohoja on olemattomasti.
Toinen tasoittaa kuokan syrjällä laakean, hieman koveran tasanteen (min 60 cm halkaisijaltaan) mättään päälle ja toinen huolellisesti istuttaa taimen sen keskelle ja varmasti aivan suoraan ja hyvin tiivistäen.
Kesäkoivut kasvavat istutusvuonna juurten kasvun takia vain n. 20 cm, mutta seuraavana vuonna jo metrin.
Heinä ja vesakkohävikkiä ei suuren mättään takia tule ollenkaan ensimmäisen 3 vuoden aikana edellyttäen, että ennakkoperkuu on tehty huolella ja kantokäsitellen, kuten on järkevintä.
Tavoite on kasvattaa 3 tukin vanerirungot 40 vuodessa. Tämä edellyttää EH 600 kpl:een /ha ennenkuin puut alkavat karsiintua ja väljennyksen 6-8 v jälkeen.
Jos puiden latvat tunaroidaan ylitiheydellä lyhyiksi, metsikkö on tukkikasvatukseen jo peruuttamattomasti pilalla.
Kartanossa esitellään mielellään tällä tavoin onnistunutta kasvatusta lukuisilla eri ikäisillä kuvioilla.
Artikkeli puhuu jopa 30 vuoden kiertoajasta, joten joku mättää Sahalan systeemissä. Jos artikkelin mukaisesti pituutta tulee 20 vuodessa 20 metriä niin kyllä se 3 tukkia pitäisi 30 vuodessa syntyä kunhan harvuus on kohdallaan.
Kaikki riippuu tietysti kasvupaikasta ja puolukkatyypillä menee pitempään. Koivu tarvitsee niin paljon vettä, että kuivemmilla kuvioilla sen kasvatus voi epäonnistua täysin.
Nyt kun ihan aiheellisesti jalostetun rauduskoivun potentiaalista ja hoitojen ajoituksesta puhutaan, niin yksi merkittävä tekijä on unohtunut. Nimittäin ravinnetasapainon varmistaminen. Aiemman koivubuumin tuottamaa satoa mm. pellonmetsityskohteilta jo korjataan ja tutkimustenkin mukaan tukkiprosentti jää niissä metsäpohjilla kasvaneita koivikoita heikommaksi. Väitän, että jopa valtaosa heikommista tukkiprosenteista johtuu boorinpuutoksesta. Tämä siis kun syynä ei ole myöhässä tehdyt harvennukset ja/tai liian hienojakoinen (savi) maalaji.
Koivulla boorinpuutos ei eroty niin selkeästi kuin kuusella ja männyllä ja jo lieväkin puutos voi olla syynä haaroittumiseen (tai isoihin oksanhaaroihin). Jalostetun rauduskoivun pituuskasvu on niin reipasta, että kasvupiste tarvitsee ravinteet oikeassa suhteessa koko kasvukauden ajan.
Näitä ”tarpeettomasti” haaroittuneita koivikoita ja jopa ns. luutalatvoja näkee ihan auton ikkunasta kun ajalee pitkin itäistä Metsä-Suomea
Täällä etelässä se 30v iän päätehakkuu pitää hyvin paikkansa, meilläkin harvennetaan ensi talvena nuorta 11v rauduskoivikkoa, tällä hetkellä pisimmät jo 12m ja keskilpm 12-14cm.