”Jokainen puukaupan kilpailuttaminen on edunvalvontaa”

MTK:n tuore metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola haluaa varmistaa, että suomalaiset metsänomistajat voivat tulevaisuudessakin päättää itse metsiensä käytöstä.

Marko Mäki-Hakolan oma metsä sijaitsee suvun mailla Etelä-Pohjanmaalla. "Se, että metsä jää paremmassa kunnossa seuraavalle, on hieno perinne." (Kuva: Emil Bobyrev)

On Marko Mäki-Hakolan ensimmäinen varsinainen työpäivä kesäloman jälkeen. MTK:n tuore metsäjohtaja vaikuttaa hyväntuuliselta pysäköidessään polkupyöräänsä Tampereen työläismuseokorttelin eteen. Olimme sopineet tapaamisen museokorttelin kahvilaan.

Mäki-Hakola ehti lomailla heinäkuussa lopulta melko vähän. Siitä piti EU-komissio huolen yhdessä suomalaisen median kanssa. MTK:n mukaan EU pyrkii metsästrategialinjauksillaan jäsenmaiden tontille, mutta Mäki-Hakola näkee tilanteessa myös valoisan puolen.

”Kun nämä asiat ovat olleet pinnalla, saako metsiä käyttää ja muuta, moni on oivaltanut MTK:n jäsenyyden tärkeyden”, hän sanoo.

Uhkakuvien maalailu on etujärjestölle aina hyödyllistä. Mutta onko metsien käyttökielto todellinen uhka?

”Kyllä se on. Olen ollut pitkään alalla, eikä se näin tiukassa ole ollut koskaan.”

Mäki-Hakola viittaa vaatimuksiin suojella tietty osuus metsistä ja esimerkiksi kaikki vanhat metsät.

Ilmastosta ja monimuotoisuudesta kannetaan huolta myös MTK:ssa. Ratkaisut ongelmiin lähtevät Mäki-Hakolan mielestä kuitenkin metsänomistajista.

”Kun metsiä hoidetaan entistä enemmän, saadaan kasvua entistä enemmän, sidotaan hiiltä kasvavaan metsään. Sitten esimerkiksi tämä talo, aika kauan hiili on ollut sidottuna noissa rakenteissa”, Mäki-Hakola sanoo ja viittaa museokorttelin yli 150 vuotta vanhaan seinään.

Hän muistuttaa myös Kanadan ja Venäjän metsäpaloista. Määräänsä enempää hiiltä ei metsiin kannata varastoida, koska yksi kipinä saattaa tuhota varastoja vauhdilla.

Ongelman sijaan ratkaisu

Mäki-Hakolan mielestä metsissä nähdään ongelmia siellä, missä oikeasti pitäisi nähdä ratkaisuja. Metsiä tulisi hyödyntää, kun pyritään hankkiutumaan eroon fossiilitaloudesta.

”Kiertotalouteen pitää pyrkiä, materiaalit tulee hyödyntää niin montaa kertaa kuin mahdollista. Mikään ei kuitenkaan ole ikuista, ihan välttämättä tarvitaan uutta materiaalia. Jotenkin pitäisi päästä tilanteeseen, missä uusi materiaali olisi uusiutuvaa maa- ja metsätalouden materiaalia, ei uusiutumatonta.”

Mäki-Hakolan mielestä hiilensidontaa edistäisi parhaiten vanha kunnon metsänhoito-ohjelma, jolla varmistettaisiin metsien mahdollisimman suuri kasvu.

”Taimikonhoidot ajallaan, hakkuut ajallaan, lannoitukset käyntiin”, hän listaa.

Kunnostusojitustakin tarvitaan, mutta vain siellä, missä se on järkevää. Suot, joita ei olisi alun perinkään pitänyt ojittaa, tulee ennallistaa ja suojella.

”Ei se mitään rakettitiedettä ole, ihan perusasioita.”

Monimuotoisuudesta pidetään parhaiten huolta vapaaehtoisten suojeluohjelmien kautta. Ylipäätään, jos metsänomistajat saavat itse päättää, päädytään parhaaseen lopputulokseen myös yhteiskunnan kannalta.

”Metsänomistajat ovat läpileikkaus koko yhteiskunnasta, heitä on kaikista ikä- ja tuloluokista, kaikista puolueista eivätkä he keskimäärin ole suurituloisia.”

Metsien taloudellinen hyödyntäminen on siis metsänomistajille tärkeää. Mäki-Hakolakaan ei tässä yhteydessä malta olla väläyttämättä aavistushakkuita. MTK:n leiristä on arveltu metsänomistajien käyttävän oikeuttaan hakata vanhat metsänsä, jos näyttää siltä, että mittavia rajoituksia niiden käyttöön on lähiaikoina tulossa.

Samat palvelut kaikkialla

Vaikka MTK:n metsäjohtajan työpöydällä on runsaasti kansainvälistä ja kansallista metsäpolitiikkaa, tekemistä riittää myös oman järjestön sisällä.

”Jos menet McDonaldsiin ja tilaat Big Macin, se on aina samanlainen. Näin pitäisi metsänhoitoyhdistyksenkin toimia, peruspalvelutason pitäisi olla sama joka puolella.”

Jokaisen Suomen lähes kuudestakymmenestä metsänhoitoyhdistyksestä ei siis kannata pohtia palvelujaan itse, vaan sellainen kehittämistyö tehdään yhdessä. Suomessa on alueellisia eroja samoin kuin Euroopassakin, joten paikallista soveltamista on myös syytä tehdä.

”Olen sanonut yhdistysten toiminnanjohtajille ja puheenjohtajille, että pääasia on, että voitte metsänomistajaa silmiin katsoen sanoa, että tämä on sinulle paras vaihtoehto tässä tilanteessa.”

Muuten Mäki-Hakola toivoisi, että MTK ja metsänhoitoyhdistykset nähtäisiin entistä enemmän yhtenä metsänomistajajärjestönä.

”Edunvalvonta on tietysti kaikille metsänomistajille. Meillä on Bryssel, kansallinen taso ja metsänhoitoyhdistysten kautta paikallinenkin taso edunvalvonnassa. Jokainen puukaupan kilpailuttaminen on edunvalvontaa. Sillä tavalla tämä on nerokas järjestelmä, että samalla voidaan tarjota palveluja metsänomistajille.”

Julkaistu kokonaisuudessaan Metsälehti Makasiinissa 5/2021

Kommentit (1)

  1. metsä-masa

    Onnea Marko, uuteen tehtävään. Otsikko on edelleen ajankohtainen, jopa tärkeämpi, koska esin runkohinnoittelu on tullut myös nuoriin ensiharvennus metsiin, ym. muut järeuden mukaan veloitettavat korjuukustannukset ns. tavaralaji avohintakaupat (hankinta.)

    Mhy:n korjuupalvelua tulisi ohjata niille henkilöille, jotka on luontaisesti kiinnostuneita hyvin oidetusta korjuusta !

Metsänomistus Metsänomistus

Kuvat