Keskusta kutistuu ennätyshakkuiden keskellä

Keskusta on yhä suurin metsänomistajapuolue, mutta kannatus on romahtanut viime vaaleista. Eniten suosiotaan ovat kasvattaneet SDP ja vihreät.

SDP ja vihreät ovat Metsälehden vaalikyselyn kovimmat nousijat, keskusta putoaja. (Kuvaaja: Tuomas Nikulin)
SDP ja vihreät ovat Metsälehden vaalikyselyn kovimmat nousijat, keskusta putoaja. (Kuvaaja: Tuomas Nikulin)

Lähes neljän vuoden hallitustaival ei ole tehnyt hyvää keskustan kannatukselle metsänomistajien keskuudessa. Metsälehden Taloustutkimuksella teettämän kyselyn mukaan 23 prosenttia metsänomistajista aikoo äänestää Juha Sipilän kipparoiman puoleen ehdokkaita huhtikuun eduskuntavaaleissa.

Lukema tekee keskustasta edelleen suosituimman metsänomistajapuoleen, mutta kannatus on puolittunut vuodesta 2015. Metsälehden edellisten eduskuntavaalien alla tekemässä kyselyssä keskustaa ilmoitti äänestävänsä yli 46 prosenttia metsänomistajista. Neljä vuotta sitten keskusta marssikin pääministeripuolueeksi.

E2-tutkimuksen vaalitutkija Jussi Westinen kiinnittää luvuissa huomiota siihen, että keskustan kannatus on metsänomistajien keskuudessa selvästi alle vuoden 2011 vaalien tason. Silloin vaalit menivät puolueelta penkin alle.

”Osin tämä voi johtua metsänomistamisen rakennemuutoksesta kahdeksan vuoden aikana, mutta ennen kaikkea taustalla on varmasti yleistä pettymystä keskustaan pääministerikauden aikana”, Westinen sanoo.

Suosio kasvuun oppositiossa

Eniten suosiotaan metsänomistajien keskuudessa ovat lisänneet oppositiopuolueet SDP ja vihreät. Myös kokoomus on nostanut kannatustaan, eli hallitusvastuu ei näytä painavan sitä yhtä paljon kuin keskustaa. Kokoomusta ilmoitti äänestävänsä 19, SDP:tä 16 ja vihreitä noin 13 prosenttia metsänomistajista.

”SDP:n ja vihreiden yhteenlaskettu kannatusosuus metsänomistajien keskuudessa on lähes puolta suurempi kuin vuonna 2015”, Westinen toteaa.

Perussuomalaisten kannatus on pysynyt samoissa 13 prosentin lukemissa kuin edellisessä vaalikyselyssä. Tosin kyseessä on nyt eri puolue kuin neljä vuotta sitten. Perussuomalaisista erkaantunut Sininen tulevaisuus keräsi Metsälehden kyselyssä marginaalisen 1,6 prosentin kannatuksen.

”Puolueiden vaaliohjelmissa metsistä puhutaan jonkin verran erityisesti ilmastonmuutos- ja hiilinielukontekstissa. Poikkeuksen tekee perussuomalaiset, joka ei puhu ohjelmassaan metsistä, mutta toteaa ilmastopolitiikan nostavan suomalaisen teollisuuden kustannuksia ja vaikeuttavan työpaikkojen pysymistä Suomessa”, Westinen kertoo.

Liikkuvia äänestäjiä

Tutkimuksessa kysyttiin myös, mitä puoluetta metsänomistajat äänestivät viime eduskuntavaaleissa. Keskustan äänestäjiksi ennen edellisiä vaaleja ilmoittautuneita metsänomistajia on nyt siirtymässä erityisesti perussuomalaisten, vihreiden ja kokoomuksen kannattajiksi.

”Keskustaa vuoden 2015 vaaleissa äänestäneiden siirtyminen perussuomalaisten, vihreiden ja kokoomuksen äänestäjiksi noudattelee yleistä kaavaa. Vasemmistopuolueisiin keskustasta siirrytään harvemmin”, Westinen sanoo.

Perussuomalaisten metsänomistajaäänestäjiä on puolestaan vaihtamassa SDP:n, kokoomuksen ja Sinisen tulevaisuuden kannattajiksi. Vaikka sosiaalidemokraattien suosio on metsänomistajien keskuudessa nousussa, viime vaaleissa SDP:tä äänestäneitä metsänomistajia on nyt myös suuntaamassa vihreiden leiriin.

Sidos maaseutuun löystyy

Kyselyssä selvitettiin, miten metsäomaisuuden määrä vaikuttaa puoluevalintaan. SDP on suurin puolue pienmetsänomistajien eli alle 5 hehtaaria metsää omistavien joukossa. Kun metsähehtaarien määrä kipuaa yli 20 hehtaarin, keskusta nousee selvästi suosituimmaksi äänestysvaihtoehdoksi.

Voiko metsänomistajakunnan hidas rakennemuutos näkyä puoluekannatusmittauksissa? Luonnonvarakeskus (Luke) ei tutki metsänomistajien äänestämiskäyttäytymistä esimerkiksi nyt käynnissä olevassa Metsänomistaja 2020 -suurtutkimuksessa, mutta metsänomistuksen muutostekijät tunnetaan.

Metsänomistajat etääntyvät metsätilaltaan, maanviljelijä-metsänomistajien määrä vähenee ja metsäomistukset sekä pirstoutuvat että keskittyvät.

”Metsänomistajista yhä suurempi osa asuu maaseudun sijaan taajamissa ja kaupungeissa. Vahvat sidokset maaseutuun ovat löystyneet”, sanoo Luken tutkija Harri Hänninen.

Väestökehityksen myötä esimerkiksi toisen polven kaupunkilaismetsänomistajien määrä lisääntyy väistämättä. Kun maanviljelijä-metsänomistajien määrä laskee, eläkeläisten ja palkansaajien osuus metsänomistajista kasvaa.

Aiheesta lisää torstaina 28.3. ilmestyvässä Metsälehdessä.

Kommentit (1)

  1. Ei hyvältä näytä metsätalouden tulevaisuus jos tämä on metsän omistajien poliittinen suuntaus. Vihreille suojelu, eliöt, toukat ja kaatuneet lahopuut on tärkeimmät asiat. SDP:n puh.joht. Rinteen kanta muuttuu jatkuvasti jos Hesarin toim. kysyy, hakkuita tulee vähentää jos Maaseudun Tulev. toim. kysyy, hakkuita tulee lisätä.
    Mikäli omistaa metsää tai on ostanut näitä kolmen Suomalaisen metsäyhtiön ja Ponssen osakkeita kannattais tarkkaan miettiä kenen joukossa seisot ja kenen lippua kannat. Tulevan hallituksen tekemät päätökset vaikuttavat välittömästi em. firmojen toimintaan ja sitä kautta puukauppaan.

Metsänomistus Metsänomistus