Kuistit menevät kömmelin kanssa metsätöihin

Tiina ja Lasse Kuisti ostivat 20 vuotta sitten talon ja metsää, sillä molemmilla on "mettäläisen luonto".

Kömmeli on traktorilla metsäpalstan reunaan hinattava taukotupa. Hankintahakkuut sujuvat talvella, kun kamiinan ääressä voi syödä eväitä ja kuivatella vaatteita. (Kuvaaja: Johannes Tervo)

Sateisin pihamaan perällä se seisoo: metsäkömmeli. Kömmeli eli pyörien päällä oleva taukotupa todistaa, että Ylistarossa Etelä-Pohjanmaalla asuvat Lasse ja Tiina Kuisti suhtautuvat metsänomistamiseen hartaudella.

Kömmelin avulla pariskunnan metsätyöt sujuvat talvellakin. Metsäpalstoille on kotitalolta matkaa enemmillään parikymmentä kilometriä.

”Jos on hankintahakkuu käynnissä ja on kylmä aika, kömmeli vedetään traktorilla palstalle”, Tiina Kuisti, 55, kertoo.

Harvennushakkuita tehdään omissa metsissä, mitä leipätöiltä ehditään. Moottorisahatyöt ovat isännän heiniä, muuten metsänhoitotöitä tekevät molemmat.

”Taimikonhoidot ja ensiharvennukset ovat suurinta hupia, mitä voi olla. Kyllä sinne metsään niin saakelin hieno on lähteä töihin”, Lasse Kuisti, 57, sanoo.

Kun metsätyökamppeet ja taukotupa kulkevat traktorin hinaamina metsään, ehtii varsinaiseen työntekoon keskittyä paremmin. Ja metsänhoito, se kyllä kannattaa.

”On opittu näkemään se asia, että kun metsää harventaa, se kasvaa. Kun rehevällä, hyvällä pohjalla olevaan metsään tekee ensiharvennuksen ajoissa, puista kasvaa seuraavan reilun kymmenen vuoden aikana tukkimetsä”, Lasse sanoo.

Tunteet pelissä

Kuistit ryhtyivät metsänomistajiksi 20 vuotta sitten. He ostivat Tiinan kotitilan tämän veljeltä.

Pellot myytiin suurimmaksi osaksi, hoidettaviksi jäivät talo ja 85 hehtaaria metsää. Haaveena ollut metsänomistaminen toteutui isomman kerran.

”Mettäläisen luonto ajoi metsänomistajaksi. Metsissä riittää tekemistä, kun on tämän luontoinen, että itse pitää tehdä”, Tiina Kuisti kertoo.

Pariskunnalla ei ollut juuri aiempaa kokemusta metsänomistamisesta. Puulajit erotettiin, muuten opettelu alkoi pystymetsästä.

Apuna toimivat Tiinan vanhemmat ja metsäammattilaiset.

”On tehty paljon turhaa ja jätetty tarpeellista tekemättä”, Lasse kertoo.

Tiinan mukaan Seinäjoen metsäkeskuksesta oikein tyrkytettiin kotiin opastusta.

”Olemme hyviä kysymään. Ja kai osataan ottaa neuvoa vastaankin.”

Metsäammattilaisten ohjeissa metsätalouden kannattavuus on tavallisesti päällimmäinen asia.

”Meillä kannattavuus ei aina ole ykkösasia. On tunteet pelissä.”

Tiina kehuu opinlähteenä myös Metsäkeskuksen naismetsänomistajille järjestämää kurssia: naisten metsäkoulua.

”Valtavasti akkoja on kulkenut sillä kurssilla. Joka nainen ei uskalla muuten kysyä riittävän tyhmiä kysymyksiä. Tärkeää on tietää, mistä kysyä metsäapua”, Tiina sanoo.

Kokemusten jakamista

Kuistit ovat mukana Etelä-Pohjanmaalla tänä vuonna aloittaneessa etämetsänomistajien paikallisyhdistyksessä, Mettällisissä. Odotuksena on päästä keskustelemaan ja jakamaan kokemuksia muiden metsänomistajien kanssa.

Vierailut puuta jalostaviin laitoksiin kiinnostavat myös.

”Metsäihmiset ovat veikeä ihmislaji. Etämetsänomistajien yhdistyksessä hyvää on puolueettomuus. Tavallisen metsänomistajan kanta tulee esille”, Mettällisten sihteeri Tiina Kuisti sanoo.

Julkaistu kokonaisuudessaan Metsälehdessä 12/2017

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Metsänomistus Metsänomistus

Keskustelut