“Moni asia on paremmin kuin ennen”

Viljelijä-metsänomistaja Eero Kivistö tekee sivutöinään näyttelijän hommia. Aikaa riittää myös metsänhoitoyhdistykselle.

Maanviljelijän syyskiireet ovat ohi ja pellot kynnetty. Kivistö kasvattaa kevätvehnää, mallas-ohraa, kauraa, ruista ja maan-parannukseksi heinää. (Kuvaaja: JuhaMetso)

Seinäkello tikittää tuvassa. Talon isännän ilme on vakava. Hän puhuu metsäasiaa. Elimäellä Pohjois-Kymenlaaksossa sijaitsevalla maatilalla on kaikki paikoillaan niin kuin vanhaan hyvään aikaan.

Itse asiassa moni asia on nyt paremmin tilan metsien kannalta kuin ennen. Sen tietää myös maanviljelijä ja metsänomistaja Eero Kivistö.

”Metsänomistajan ei tarvitse olla huolissaan.”

”Järkyttävää. Voikohan tällaista edes sanoa”, Kivistö vitsailee.

Hyvistä asioista päällimmäisenä ovat tietysti metsäteollisuuden investoinnit. Niiden ansiosta Kymijoen varressa on alettu toipua 10 vuotta sitten iskeneestä paperinkulutuksen murroksesta ja tehtaiden sulkemisesta.

Kivistön kotitalon pihasta on vain parikymmentä kilometriä lähimpien savuavien piippujen juurelle. Toisaalta matkaa on saman verran Voikkaan tai Myllykosken tehdashalleihin, joissa paperikoneet ovat hiljenneet.

Joka tapauksessa massa- ja paperiteollisuuden kyllästämässä Kymenlaaksossa eletään nyt vuosikymmenen takaista iloisempia aikoja.

”Puukaupassa ollaan ennätysvuoden 2014 tasolla. Kuusitukki on tällä hetkellä halutuin puutavaralaji. Talvileimikoiden varannot purettiin suurin piirtein viime talvena, joten niillekin on nyt kysyntää”, Kivistö kertoo.

Kivistö arvioi metsäalan näkymiä paitsi metsänomistajana myös järjestömiehenä. Hän on kuulunut koko 2000-luvun metsänhoitoyhdistyksen valtuustoon Kymenlaaksossa ja ollut yhdistyksen puheenjohtaja viimeiset neljä vuotta.

Metsänomistajat elävät nyt iloisia aikoja, sanoo Eero Kivistö. Hän  on omistanut metsää jo yli 20 vuotta.

Komedian tekeminen verissä

Moni varmaan ihmettelee, miksi kovaa metsäasiaa puhuva metsänhoitoyhdistyksen puheenjohtaja heiluu tämän jutun kuvissa karvalakki päässä, vaikka marraskuun lopun maisemassa ei näy lunta tai pakkasen jälkiä.

Syynä on näytteleminen, joka on Kivistön intohimo. Tie on vienyt paikallisesta Korvenkylän kesäteatterista TV-mainoksiin, pop- ja rap-muusikko Stigin musiikkivideon tähdeksi ja sivurooliin menestyselokuva Mielensäpahoittajassa. Ja karvalakistaan mielensäpahoittaja tunnetaan.

Elokuvassa Kivistö oli tosin pankinjohtaja. Kirjailija Tuomas Kyrön luoman mielensäpahoittajan roolia hän ei ole teatterilavoilla esittänyt – ainakaan vielä.

”Huumori on yksi vahvuuksistani näyttelijänä. Palautteena on sanottu, että komedian tekeminen on ilmeisesti verissä.”

Kivistön mukaan näyttelijäntyöt tuovat hyvää vaihtelua arkeen. Vaikka hän ei ota rooleja liian vakavasti, palkkakuitissa näytteleminen on kymmenkunta kertaa kääntynyt harrastuksesta ammatiksi.

Maaseudun miehellä on huumorin lisäksi omat vahvuutensa kilpailluilla näyttelijämarkkinoilla. Kivistö kertoo saaneensa kehuja siitä, että hän heittäytyy roolihahmoihinsa ansiokkaasti ja on helppo ohjattava.

Palkinto yhdistystyöstä

41-vuotiaan Kivistön rauhallisen pinnan alta pyrkii selvästi useampi hahmo esille. Kasvojen ilmeet vaihtuvat totisesta virnistykseen, kun puhe liikkuu metsäasioiden ja roolisuoritusten välillä.

Vakava metsäasiakin saa hänet välillä hymyilemään. Ilonaiheeksi käy esimerkiksi se, että Kymenlaakson metsänhoitoyhdistys palkittiin vastikään vuoden metsänhoitoyhdistyksenä eli kymppinä Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton MTK:n toimesta. Metsätyömailla kympeiksi kutsuttiin aikanaan työnjohtajia.

”Palkinto tuli pitkäjänteisestä työstä. Täällä ei ole totuttu kehumaan itseään. Mutta mikäs siellä oli palkintoa hakiessa patsastellessa”, Kivistö sanoo.

Vaikka metsänhoitoyhdistyksen jäsenyys muuttui vapaaehtoiseksi vuoden 2015 alussa, noin 90 prosenttia Kymenlaakson metsänomistajista maksaa edelleen yhdistyksen jäsenmaksua. Niin sanottu jäsenpitolukema on korkea koko Suomen mittakaavassa.

Kivistö listaa muutaman syyn kymenlaaksolaisten menestykseen. Esimerkiksi metsäasiantuntijoiden työnjakoa on muutettu. Kun metsäpalveluiden myyjät ja toteuttajat ovat erikseen, yhdistyksen toiminta on selkeämpää.

”Itse en välttämättä ollut tällaisen muutoksen kannalla aluksi, mutta enää en vaihtaisi takaisin vanhaan.”

Julkaistu kokonaisuudessaan Metsälehti Makasiinissa 8/2016

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Metsänomistus Metsänomistus

Kuvat