Hirvituhokorvauksiin luvassa korotus

Riistavahinkoja käsittelevään asetukseen kaavaillut muutokset nostaisivat hirvituhoista maksettuja korvauksia noin neljänneksen.

Hirvi on taimikoiden merkittävimpiä tuhoeläimiä. (Kuvaaja: Kimmo Lyytikäinen)

Metsänomistajille on ensi vuonna luvassa tuntuvampia korvauksia hirvien aiheuttamista tuhoista. Näin ainakin siinä tapauksessa, että maa- ja metsätalousministeriön lausuntokierrokselle lähettämän riistavahinkoja käsittelevän asetuksen muutokset menevät läpi.

”Asetusta valmistelleessa epävirallisessa työryhmässä ovat olleet mukana MTK, Tapio Oy, Suomen metsäkeskus, Suomen riistakeskus ja Luonnonvarakeskus, joten muutoksista tuskin tulee vääntöä”, sanoo maa- ja metsätalousministeriön ylitarkastaja Jussi Laanikari.

Metsänomistajien kannalta merkittävää on, että korvaussummien laskennassa käytetyt Tapion summa-arvotaulukot aiotaan päivittää uusimpiin. Summa-arvotaulukoita käytetään hirvien vahingoittamien taimikoiden arvon määrittämisessä.

Käytännössä taulukoiden päivitys tarkoittaa sitä, että 170 euron suuruinen korvauskynnys ylittyy yhä useammassa taimikossa. Metsänomistajien saamia korvauksia taulukoiden päivitys nostaa Tapion metsätietoasiantuntijan Ari Kotiharjun mukaan keskimäärin neljänneksen.

”Jos vahinko ylittää vain niukasti korvauskynnyksen, ei korvaussumman korotuksella ole metsänomistajalle kovin suurta merkitystä. Jos taas hirvituho on laaja, voi korvaussumma kasvaa merkittävästi”, hän sanoo.

Tuholuokat kahteen

Riistavahinkoja käsittelevään asetukseen ehdotetaan myös hirvituhojen korvausjärjestelmää yksinkertaistavia muutoksia. Tähän asti hirvien taimikoissa aiheuttamat tuhot on jaettu neljään vaurioluokkaan, mutta nyt luokkien määrä aiotaan vähentää kahteen: ehjiin ja lievästi vaurioituneisiin sekä pahoin vaurioituneisiin taimiin. Korvausta voi saada vain pahoin vaurioituneista taimista.

Männyllä ehjiin ja lievästi vaurioituneisiin taimiin lasketaan taimet, joiden pääranka on katkaistu ensimmäisen vuosikasvaimen kohdalta, joissa kuorivaurio kattaa alle neljänneksen koko kuorialasta ja jotka ovat menettäneet korkeintaan neljänneksen neulasmassastaan. Tätä pahemmin vaurioituneet taimet luokitellaan vaurioituneiksi.

”Vaurioluokkien yhdistäminen nopeuttaa ja helpottaa vahinkojen laajuuden arvioimista”, Laanikari sanoo.

Ajatuksena on myös, että hirvien aiheuttamia vioituksia ei enää lasketa kaikista taimista, vaan niistä taimista, jotka olisi taimikonhoidon yhteydessä jätetty kasvamaan.

Maa- ja metsätalousministeriö on tilannut Tapiolta sähköisen palvelun, jonka avulla metsänomistajat voivat arvioida, ylittyykö 170 euron korvauskynnys heidän taimikossaan.

Julkaistu Metsälehti Makasiinissa 8/2016

Kommentit (2)

  1. Byrokratiaa ja venkoilua lisää ei kaivata. Metsänomistajat jotka puuta tuottavat haluavat vain hirviä vähemmän, paljon nykyistä vähemmän. Kaikki muu kikkailu on turhaa ja silmänlumeeksihan niitä viritetäänkin.

  2. Anton Chigurh

    Ala-arvoista sepustelua. Mistä noita älykääpiöitä sikiää?

    ”Latvakasvaimen katkeaminen sen sijaan vaikuttaa sekä männyn pituuden että läpimitan kasvuun (Heikkilä & Löyttyniemi 1992).”

    ”Latvakasvaimen katkeaminen aiheuttaa myös puun laatua alentavan runkovian (Löyttyniemi 1983).”

    Nämä ovat olleet tiedossa jo kymmeniä vuosia. Mutta mitään ei tapahdu. Pässinpäät kilometritehtaalle ja välittömästi. Myös MTK:n huru-ukot.

    Hirvet pois puuntuotantoalueelta (20 miljoonaa hehtaaria).

Metsänhoito Metsänhoito