Unohtuiko metsän uudistaminen? Tämä siitä seuraa ja näin sitä voi pelastaa

Metsän uudistamisen laiminlyönti näkyy metsänomistajan tulevassa tilipussissa monesta syystä.

Tilaajille
Vuonna 2019 avohakatulla ohutturpeisella ojitusalueella ei ole tehty mitään uudistamistoimenpiteitä. Taimettumista ei ole tapahtunut, vaan heinä on vallannut alan. ”Tällaisella kohteella tuottavan puuston aikaansaanti edellyttää voimakasta mätästävää muokkausta ja taimien istuttamista”, sanoo Metsäkeskuksen Markku Remes.  (Kuvaaja: Sami Karppinen)
Vuonna 2019 avohakatulla ohutturpeisella ojitusalueella ei ole tehty mitään uudistamistoimenpiteitä. Taimettumista ei ole tapahtunut, vaan heinä on vallannut alan. ”Tällaisella kohteella tuottavan puuston aikaansaanti edellyttää voimakasta mätästävää muokkausta ja taimien istuttamista”, sanoo Metsäkeskuksen Markku Remes. (Kuvaaja: Sami Karppinen)
Ladataan...

Kommentit (1)

  1. Nykyinen metsälaki on aivan pielessä, kun se sallii kansallisomaisuuden, metsän, jättämisen heitteille ja hoitamatta.

    Aikamme vähäjärkistä vinksahtaneisuutta kuvaa se, että suuren osan mielestä tämä on ” hyvää ja luonnollista metsäomaisuuden hoitoa”.

    Suomen metsävarallisuudessa tehtiin suuri loikka parempaan 1970-2010 luvuilla vallitsevan metsälain aikaan. Sen jälkeen suunta metsissä ja kasvuissa on ollut alaspäin.

    Jo kaikkien hoitorästien pois tekeminen nostaisi kasvuja n. 50 % eli 50 milj. m3 (saman verran hiilitonneja, kaikki Suomen päästöt 40 milj.).

    Tällaiseen metsänhoitoon laki ei enää patista ja yhä harvemmalla on myöskään tarvittavaa osaamista.
    Mekaanisen ja kemiallisen puuteollisuuden, metsänkasvatuksen ja hallinnon yhteispelillä olisi mahdollista tehdä metsäsektorista aivan toisen tasoinen taloussektori yhteiskuntaa pyörittämään kuin mitä se nykyään on, ja mihin se kaiken byrokratian ja haihattelun vallitessa on menossa.
    Puun kasvatuksen tehostaminen myös auttaisi parhaiten hiilen sidonnassa ja olisi globaalissa mittakaavassa merkityksellistä.

Metsänhoito Metsänhoito